Liigan olosuhdeohjelma ja lisenssit

[ginikettu]

Eikö tammisaaren olosuhdeongelmasta ollut puhetta jo joskus kuukausi takaperin? Toki hyvä että tulee joka kerta yllätyksenä kaupungille.

[ginikettu]

Jalkapallon Ykkösessä käydään tiukka taisto noususta Veikkausliigaan – liigakriteereitä luetaan nyt suurennuslasin kanssa

https://yle.fi/a/74-20048402

Tässäkö se oli.

[RTS]

Eikö tämä olisi juuri sellainen paikka, johon Hattrick-avustusta voitaisiin käyttää? Jos UEFA/Pöllis maksaa vaikka sata tonnia, niin se loput 600k€ löytyy huomattavasti helpommin, kuin jos koko summa pitäisi kaivaa alusta asti. Näin on SPL:stä itsekin aina kertoiltu, että tuollainen siemenraha saa yleensä vaikeammatkin projektit liikkeelle.

Muistaisin että Tammisaaren keskuskenttä on saanut jo Hat Trick avustuksen aiemmin kentän parantamiseen. Käsittääkseni se on kertaluonteinen avustus, muutenhan seurat hakisivat aina uutta avustusta kun alusta pitää vaihtaa. Mutta katsomorakenteisiin sitä voisi saada, siihen ei varmaan aiemmin sitä ole myönnetty. Valitettavasti pikaisella googlauksella ei vuosien 2015ja 2016 avustuspäätöksiä ei enää löytynyt, vanhoilla sivuilla ne oli saatavilla.

[pilkku seiska]

Tuntuu rapalalta, mutta tartutaan

Ei ollut Rapala.

Miten se on tuotteen kannalta ongelmallista, että huonoiten pelanneet seurat tippuu ja parhaiten pelanneet nousee? Se on eurooppalaisen jalkapallotuotteen ydin, että menestys ratkaisee. Amerikkalainen urheilutuote on sitten ihan oma juttunsa. Veikkausliigaa joudutaan kuitenkin myymään Veikkausliigan realiteeteilla, joihin kuuluu se, että joskus liigaan voi nousta joku jengi joka ei pelaa uusimmalla stadionilla. Vastaavasti joku menestysseura UEFA-tason olosuhteilla voi romahtaa, kuten vaikka MyPa. En usko, että tämä oikeasti haittaa Veikkausliigan kasvua tuotteena niin rajusti.Isompi ongelma on ylipäänsä jalkapallossa pyörivän ja siitä saatavan rahan pieni määrä. Suomessa ainoastaan jääkiekko ja viime aikoina Huuhkajat ovat olleet taloudellisesti merkittäviä kotimaisia urheilutuotteita.

Siitä olemme täysin samaa mieltä, että suljetut sarjat eivät kuulu suomalaiseen jalkapalloon. Tottakai menestysseurakin voi romahtaa, mutta sitä ei pidä liigatoimistolta edesauttaa sillä, että Ykkösestä päästetään pääsarjaan seuroja, jotka eivät täytä olosuhdevaatimuksia. Toisaalta, täytyy muistaa, että Mypan romahtaessa liigapaikasta saatavat rahat olivat minimaalisia verrattuna nykytilanteeseen. Ehkä toteutunut tulevaisuus olisi ollut toinen, mikäli vuosi olisi ollut 2014 sijaan 2023. On mielenkiintoista, että vetoat vastauksessasi suomalaisessa futiksessa pyörivän rahan määrään, mutta et ymmärrä tekijöitä, joilla tämän "pyörivän rahan" määrää saataisiin lisättyä: olosuhdeohjelma on yksi näistä.

Markkinat ovat todella pienet, eivätkä ne kasva maagisesti kuppi-istuimilla. Vantaan areena on upea esimerkki siitä, miten pelkkien olosuhteiden voimalla ei synnytetä jalkapallobisnestä. Koska suomalaisessa futiksessa liikkuu niin vähän rahaa, niin seurojen on vaikea parantaa itse olosuhteitaan radikaalisti, tjeu Honka, Oulu, Kuopio, mitäs näitä junnaavia stadionhankkeita on. Tämän takia seurojen rankaisu huonoista olosuhteista on vähän nurinkurista, kun heidän omat mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajatut.

Edelleen, "liikkuvan rahan" määrä ei lisäänny sillä, että jalkapallon pääsarjaa pelataan Tammisaaren keskuskentän kaltaisissa olosuhteissa. Tapahtumapaikalle on vaikea saada houkuteltua maksimimäärää katsojia, kun monet ovat melko mukavuudenhaluisia. Ilman paikalla olevia katsojia tunnelma on huonohko ja ottelua on tylsä katsoa tv:stä. Myös infran puutteellisuus voi vaikuttaa tv-tuotteen laatuun. Nämä yhdessä johtavat siihen, että seuran kotipelit eivät kiinnosta tv-katsojia, jolloin Veikkausliigan kokonaiskatsojamäärä pienenee ja rojaltit sekä mainosrahat jäävät pieneksi - "liikkuva raha" ei siis lisäänny lajin parissa.

Se on sitten myyjän oma vika, jos Veikkausliigaa on myyty eurooppalaisena huippusarjana niin kuin jossain vanhoissa markkinointikampanjoissa. Jalkapallotuotetta ei voi pidemmän päälle myydä valheellisilla lupauksilla, ei Veikkausliiga ole mikään NFT.

Veikkausliiga ei ole eurooppalainen huippusarja, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olosuhdeohjelmallaan vaikuttaa tuotteen laatuun, jotta kaikilla seuroilla olisi enemmän rahaa käytettävissään. Jos rahapotti kasvaa, siitä tulee tulevaisuudessa valumaan yhä enemmän kilisevää myös alemmille sarjatasoille - esimerkiksi pelaajaostojen myötä.

Urheilulliset perusteet - alustan on oltava riittävän hyvä liigafutiksen pelaamiseen - ovat sitten parempi syy vaatia EIF:ää laittamaan kenttä kuntoon. Mutta siinä tapauksessa luulisi liigan/liiton kykenevän avustamaan seuraa rahallisesti: jos kriteeri on perusteluiltaan urheilullinen, olisi todella typerää, jos se voi jäädä täyttämättä ei-urheilullisista syistä.

Urheilulliset perusteet toki ovat tärkeitä ja sarjatasot tulee säilyttää avoimina. Mutta olosuhdeohjelma kuitenkin on eräänlainen laki ja lakia tulee kunnioittaa. Voihan asian EIF:n tapauksessa kääntää esimerkiksi niin, että olisiko seura pystynyt hankkia liiganousuun vaadittavia pelaajia, mikäli olisi investoinut pelaajien palkkoihin jyvitettyjä varoja olosuhteiden parannukseen? Tämän kysymyksen myötä urheilullinen perustakin näyttäytyy täysin toisessa valossa.

[gv39]

,7:llä periaatteessa päteviä näkemyksiä ja forkalla ollaan.

Mutta.

Aina voidaan vaatia hyviä olosuhteita, että markkinointi on helpompaa seuralle ja veikkausliigalle.
Olosuhdeohjelman vaatimukset rahoittavat suurimmalta osin kunnat.
Inhorealistisesti voi todeta, että kuntapäättäjänä minua ei säväyttäisi, että tv-tuote ei näytä hyvältä.

Tammisaaresta itse näen, että se on mahdollisuus eikä uhka. Perinteikäs seura eikä voi seuraa tai stadionia muoviksi haukkua.
Oletus, että ensimmäisenä vuotena paikallisia riittää katsomoon satoi tai paistoi.
Matka vieraspeleihin pk-seudulta ja Turusta lyhyt.

Uusi nurmi pitää olla siitä ei kahta sanaa. Kuokka maahan ja väitetysti rakennusalalla lama, joten tekijöitä luulisi löytyvän.
Jos oikein muistan, niin jollakin kenttäuudistuksella oli vaikeuksia saada Uefa-tarkastajia korona-aikaan, mutta nyt sitäkään estettä ei pitäisi olla.  

[Näätäkeisari]

Me ollaan suurimmasta osasta samaa mieltä, mutta näkemyksemme Veikkausliigasta tuotteena on erilainen. Omasta näkökulmasta Veikkausliigalla tuotteena on väkisinkin isoja rajoitteita niin pelin laadun, katsojien olosuhteiden ja mediatuotannon suhteen. Peli ei tule koskaan olemaan yhtä hyvää kuin Valioliigassa eikä kameroita saada yhtä montaa, syksyllä tulee myös jatkossa olemaan kylmempää kuin jäähallissa. Totta kai näillekin pitää olla minimivaatimukset - ei voi pelata missään kuplahallissa, ja kameroiden pitäisi olla ylempänä kuin tänä vuonna Hongalla cup-välierässä. Mutta kuitenkin tuotteen kärjen pitää olla joku muu kuin laatu ja mukavuus, koska niissä Veikkausliiga ei voi kilpailla.

Ihmiset menee katsomaan yleensä menestyvää ja heille merkityksellistä joukkuetta pelaamassa heille merkityksellistä ottelua. Sen takia Vepsu vetää katsojia nyt voittoputkessa kun ne pelaa niin hyvin ja on Vaasassa iso juttu, siksi KTP vetää katsojia olosuhteista huolimatta kun seura merkkaa paikallisille jotain. Ja samasta syystä HJK:n europelit myy, vaikka liigapelit ei myy, koska europelit tuntuu kiinnostavammilta. Veikkausliigan markkinoinnissa tunne, draama, yhteisöllisyys ja jalkapallon vetovoima globaalina lajina ovat olleet isoja juttuja jo pitkään, logossakin on kannattaja huivin kanssa. Nämä ovat myös niitä kärkiä, millä liigaa voidaan myydä, koska Veikkausliiga ei tosiaan voi realistisesti kilpailla SM-Liigan tai Mestarien liigan kanssa laadussa ja mukavuudessa - mutta paikallisena, suomalaisena, urheilullisena (vrt suljettu sarja) voi.

Mitä tv-näkyvyyteen tulee, jos jatkossakin Yle näyttää muutama peliä ja Ruutu kaikki loput, niin koko kansan pelit tulevat jatkossakin olemaan pääosin uusista ja hienoilta stadioneilta. Niinpä yleisurheilukentät eivät pilaa isojen yleisöjen mielikuvaa suomifutiksesta. Jos ratkaisupeli pelataan yleisurheilukentällä, niin siellä on niin paljon väkeä, että se näyttää hienolta, TJEU milffin mestaruusmatsi. Perus liigamatsien katsojaluvut taitavat olla niin pieniä, etteivät ne sinänsä kallista kenenkään vaakakuppia mihinkään suuntaan. Ja joo, siellä on varmasti potentiaalia kasvattaa katsojamääriä, mutta olen hyvin skeptinen sen suhteen, että katsojamäärät moninkertaistuu jos katsomoissa on katot. Samalla tavalla en usko suuriin muutoksiin liikkuvassa rahassa sen perusteella, että onko seuralla kuppi-istuimet ja hienot valot vaiko eikö. Se riippuu enemmän yleisömääristä ja yleisestä kiinnostavuudesta, jotka ovat enemmän sidoksissa jalkapallon ja paikallisen seuran merkityksellisyyteen kuin luxeihin.

Tästä näkökulmasta olosuhdeohjelman perusteella EIF:n sulkeminen ulos liigasta menisi täysin Veikkausliigan vahvuuksia vastaan, sen sijaan että se olisi osa pitkäjänteistä tuotteen rakentamista.

Myöskään olosuhdeohjelma nimenomaan ei ole kuin laki, jota pitää kunnioittaa. Olosuhdeohjelma on Veikkausliigan ja Palloliiton omia päätöksiä, joita muutetaan vuosi vuodelta. 1990-luvulla olosuhdeohjelmalla ajettiin sitä, että jokaisella liigaseuralla pitää olla 3000 katettua katsomopaikkaa ja lämmitettävä pääkatsomo, mutta eipä ole sellaisia näkynyt, koska ne maksaa hemmetisti. 'Liikkuva raha' ohjautuu yleensä tiettyihin kohteisiin, eikä sitä voi siirtää aina yhdestä käyttötarkoituksesta toiseen. Ulkopuolinen tukija voi maksaa 50k€ että saadaan hankittua joku dawdabah Mylsälle, mutta se ei välttämättä maksa 10% uudesta tekonurmesta.

[Panenkan roikka]

Tammisaaresta itse näen, että se on mahdollisuus eikä uhka. Perinteikäs seura eikä voi seuraa tai stadionia muoviksi haukkua.
Oletus, että ensimmäisenä vuotena paikallisia riittää katsomoon satoi tai paistoi.
Matka vieraspeleihin pk-seudulta ja Turusta lyhyt.

No se ensimmäinen vuosi jäänee joka tapauksessa ainoaksi, joten ei siitä tarvitsekaan huolehtia, että riittääkö väkeä myöhemmin.

[idänihme]

Kyllähän tässä EIF casessa tulee mieleen, että Ykkösessä (ja tulevassa Ykkösliigassa ?) on liian lepsut olosuhdekriteerit. Jo siellä pitäisi vaatia samat asiat pelialustan ja valaistuksen osalta kuin liigassa. Katettujen katsomopaikkojen osalta voisi sitten olla paljon alhaisemmat kriteerit. Näin liigaan nousevalla jengillä olisi sitten ne ehdottomat minimivaatimukset täyttävät olosuhteet ja kehitystä voisi sitten tehdä poikkeusluvan kanssa katsomon kanssa. Vastaavasti Ykkösliigaan noustessa voisi vetää pari vuotta poikkeusluvalla, jos alusta ja valot eivät ole kunnossa noustessa.

Näin pk-seudun näkökulmasta tulee mieleen että nykyisessä ykkösessä ja tulevaisuudessa ehkä jo siinä kakkosykkösessä voisi olla nykyistä tiukempikin säännöstö katsomoille. Siis realistinen lukemiltaan, mutta voisi olls tiukempi sen suhteen miten säännöistä joustetaan

Onhan se nyt ihan perseestä että KäPa ja kertaalleen Gnistankin pelasivat bragulla, jonka katsomot häthätää riittävät Kurvin Vauhdin katsojamäärille. Ainakin pk-seudulla futikselle tekisi hyvää jos olisi enemmän edes EIFin, SalPan tai Gnistanin nykystadionien tasoisia pelipaikkoja, jotta ykkösen peleihin saisi edes 1000 maksavaa katsojaa ottaa sisään ja mieluiten edes osa katon alle, ilman että tarvitsee lähteä töölöön missä on 4 speksit täyttävää kenttää vierekkäin.

Liigassa pitää toki olla tiukemmat kriteerit, mutta esim juuri gnistanin stadion on sellainen että ei siellä hävettäisi liigaa pelata jos hyvän pääkatsomon kaveriksi muille sivuille heitettäisiin ekaksi kaudeksi raksatelineet, sen jälkeen katsomo kerrallaan kiinteää tilalle. Aivan eri asia että edes pääkatsomo on kiinteä ja sieltä löytyy vesivessat kuin pelata tapiolan tyyliin täysin raksatelineillä.

[el mono]

Näin pk-seudun näkökulmasta tulee mieleen että nykyisessä ykkösessä ja tulevaisuudessa ehkä jo siinä kakkosykkösessä voisi olla nykyistä tiukempikin säännöstö katsomoille. Siis realistinen lukemiltaan, mutta voisi olls tiukempi sen suhteen miten säännöistä joustetaan.

Tämä. Ja jos liigassa 1500 ja Ykkösliigassa esim. 1000 katettua istumapaikkaa on liikaa, oltiinpa sitten Juupajoella tai Helsingissä, niin ehkä on parempi ettei sitä nousua edes otettaisi vastaan.

[Thalian]

Me ollaan suurimmasta osasta samaa mieltä, mutta näkemyksemme Veikkausliigasta tuotteena on erilainen. Omasta näkökulmasta Veikkausliigalla tuotteena on väkisinkin isoja rajoitteita niin pelin laadun, katsojien olosuhteiden ja mediatuotannon suhteen. Peli ei tule koskaan olemaan yhtä hyvää kuin Valioliigassa eikä kameroita saada yhtä montaa, syksyllä tulee myös jatkossa olemaan kylmempää kuin jäähallissa. Totta kai näillekin pitää olla minimivaatimukset - ei voi pelata missään kuplahallissa, ja kameroiden pitäisi olla ylempänä kuin tänä vuonna Hongalla cup-välierässä. Mutta kuitenkin tuotteen kärjen pitää olla joku muu kuin laatu ja mukavuus, koska niissä Veikkausliiga ei voi kilpailla.

Ottelun absoluuttisella laadulla ei ole mitään väliä katsojalle. Katsojaa kiinnostaa paljon enemmän se, että tapahtuuko kentällä jännittäviä asioita, onko katsomossa mukava istua ja pääseekö tarvittaessa vessaan jouhevasti. Koska ottelun sisältöön voidaan vaikuttaa hyvin rajallisesti, niin käytännössä kaikki paukut kannattaa laittaa siihen katsojakokemuksen parantamiseen.

[hoc]

Keskustelyn yhteenvetona voisi todeta, etteivät Ykkösen lisenssivaatimukset ole riittäviä koska Ykkösen voittava ja nousun urheilullisin perustein saavuttanut joukkue voi olosuhteiden puolesta olla ongelmissa liigalisenssin suhteen?

Eroa olosuhdevaatimusten on kavennettava, mutta ei laskemalla Veikkausliigan vaatimuksia vaan tiukentamalla Ykkösen. Jatkossa tämä on luontevaakin tehdä, kun sarjajärjestelmää muutetaan minkä johdosta ykkösykköselle ja kakkoykköselle voidaan määritellä erilaiset olosuhdevaatimukset.

[Ia]

No se ensimmäinen vuosi jäänee joka tapauksessa ainoaksi, joten ei siitä tarvitsekaan huolehtia, että riittääkö väkeä myöhemmin.

Niin sen piti olla Ykkösessäkin kun sinne nousivat kaudeksi 2015. Jostain ne vaan kaivaa valuuttaa, ja tän kauden EIF on selvästi paras nousija sitten Hakan

[törömömmö]

Ottelun absoluuttisella laadulla ei ole mitään väliä katsojalle. Katsojaa kiinnostaa paljon enemmän se, että tapahtuuko kentällä jännittäviä asioita, onko katsomossa mukava istua ja pääseekö tarvittaessa vessaan jouhevasti. Koska ottelun sisältöön voidaan vaikuttaa hyvin rajallisesti, niin käytännössä kaikki paukut kannattaa laittaa siihen katsojakokemuksen parantamiseen.

Juuri näin (paitsi että on sillä laadullakin jokin merkitys). Kokonaispäätös siitä meneekö katsoja katsomaan peliä riippuu olosuhteista, pelin merkityksestä joukkueille, joukkueen merkityksestä katsojalle, ajankohdasta, hinnasta ja sosiaalisista syistä. Ja tämä kaikki vieläpä suodatettuna mielikuvalinssin läpi. Näillä kaikilla on oma osuutensa kokonaisuudessa. Sitä paitsi, jos katsoja saapuu paikalle vasta kun joukkueella on merkitystä, niin mistä se merkitys on syntynyt? Uskoisin, että joukkueen merkitys katsojalle kasvaa pikku hiljaa sitä mukaa kun se katsoja käy matseissa tai näkee niitä muualta.

[pilkku seiska]

Inhorealistisesti voi todeta, että kuntapäättäjänä minua ei säväyttäisi, että tv-tuote ei näytä hyvältä.

Tähän ei voi todeta muuta kuin että kyseessä on harvinaisen näköalaton kuntapäättäjä.

Olisihan se nyt esimerkiksi Tammisaaren tapauksessa hieno juttu, jos EIF tulevaisuudessa pelaisi omalla stadionillaan europelejä Liverpoolia vastaan: kotimaiset etäkannattajat huomaisivat, että "tämähän hieno matkakohde, mennäänpä tänne perheen kanssa lomalle!" Saattaisipa sinne vielä jokunen engelsmannikin eksyä.

[bolero]

Paljon Tammisaaressa on katettuja istumapaikkoja tällä hetkellä?

[Gunvald Larsson]

Paljon Tammisaaressa on katettuja istumapaikkoja tällä hetkellä?

400 niitä kai on about. HBL jutun mukaan vähän yli, mutta vaikea uskoa.

[bolero]

400 niitä kai on about. HBL jutun mukaan vähän yli, mutta vaikea uskoa.

Eli kyllä siellä on todennäköisesti poikkeusluvalla vedetty jo Ykkösessä, kun lisenssimääräyksissä edellytetään 500 katettua paikkaa. ”Katsomokriteerit joustavat”, mutta onhan se hieman irvokasta, jos niitä ei ole saatu edes Ykkösen kriteerien tasolle. Siitä en tiedä, kuinka pitkään tuota on edellytetty.

[vitonen]

Niin tai sitten se on vain osoitus siitä että ilman sitä liigastatusta niin olosuhteet eivät kehity. Mistä EIF on täydellinen esimerkki. Vaikka pelasivat 9 vuotta Ykköstä niin lopputulemana oli nurmen vaihto lämmittämättömään tekonurmeen, jonka käyttöikä jo lopussa, sekä alimitoitettu valaistus + muutamat kuppi-istuimet. Samaan aikaan liigastatuksella operoivat/operoineet jengit ovat saaneet:
Uudet jalkapallostadionit Seinäjoelle, Tampereelle (2024) ja Vaasaan. Turkuun päätykatsomot. Rovaniemelle uusi katettu katsomo, valaistus sekä lämmitettävä tekonurmi. Kokkolaan uusi katettu katsomo ja lämmitettävä tekonurmi. Kemiin uusi katettu katsomo. Kotkaan uusi katettu katsomo (2024).

Turkuun saatiin myös se tekonurmi ja kaupungin investointiohjelmassa itse asiassa on jo valmiiksi ajoitettuna tämän viime keväänä asennetun tekonurmen uusiminen x vuoden kuluttua (en nyt muista mihin vuoteen se on ajoitettu), jolloin nykyinen tekonurmi siirretään toiselle kentälle.

Uskon ja toivon, että Tammisaaressa saadaan hommat jiiriin ja saavat Keskuskentällä pelata ensi kauden aikana liigaa vaikka sitten olisivatkin evakossa alkukauden kenttäremontin vuoksi.

[blackhawk]

Turkuun saatiin myös se tekonurmi ja kaupungin investointiohjelmassa itse asiassa on jo valmiiksi ajoitettuna tämän viime keväänä asennetun tekonurmen uusiminen x vuoden kuluttua (en nyt muista mihin vuoteen se on ajoitettu), jolloin nykyinen tekonurmi siirretään toiselle kentälle.

Turussa Veritas Stadionin tekonurmi vaihdetaan vuonna 2026.

[Kronofogden]

Tämä. Ja jos liigassa 1500 ja Ykkösliigassa esim. 1000 katettua istumapaikkaa on liikaa, oltiinpa sitten Juupajoella tai Helsingissä, niin ehkä on parempi ettei sitä nousua edes otettaisi vastaan.

Ja jos keskiarvoja katsoo niin Ykkösessä vain JäPS:llä ja SJK:n ressuilla (virallista lukua turha tuijottaa koska kaikki sen tietävät että siellä ei ole ollut yli 700 vaan oikeastaan ne samat 200-300 kuin aiempina vuosina) on ollut keskiarvo alle 500. JäPS menee tuonkin yli jos ne kevään ja syksyn telttamatsit poistetaan laskuista. Eli oikeastaan tuo 500 katettua paikkaa on jo liian vähän koska harva oikeasti diggaa seisoskella vesisateessa ilman minkäänlaista katosta.
Liigassa sitten ilmoitetuissa luvuissa on monella paikkakunnalla ilmaa riippuen siitä paljonko kausareita on jaettu ilmaiseksi tai reiluun alehintaan. Mutta tuskin sielläkään kenelläkään muulla kuin MIFK:llä on oikeasti keskimäärin alle 1500 henkilöä katsomossa. Eli oikeastaan sekä Ykkösliigassa (uuden Ykkösen yleisömääristä voidaan sanoa enemmän ens kauden jälkeen) että Veikkausliigassa tuota katettujen paikkojen minimimäärää voisi pelkästään tämän perusteella nostaa.

[Monska]

Marraskuun 20. päivän liigakarsintaottelulle jossain helvetin Iisalmen kuplassa giganttinen

Toi kolminkertainen sarja on kyllä lähes typerintä europleikkaripelien jälkeen kotimaisessa futiksessa.

[Kronofogden]

Eli kyllä siellä on todennäköisesti poikkeusluvalla vedetty jo Ykkösessä, kun lisenssimääräyksissä edellytetään 500 katettua paikkaa. ”Katsomokriteerit joustavat”, mutta onhan se hieman irvokasta, jos niitä ei ole saatu edes Ykkösen kriteerien tasolle. Siitä en tiedä, kuinka pitkään tuota on edellytetty.

Sama homma myös valaistuksen osalta. Sekään ei täytä Ykkösen nykyisiä kriteereitä. Toki silloin kun ne asennettiin niin Ykkösen kriteerit oli tämän osalta löysempiä.

Käytännössähän Palloliitto ei ole ikinä kovistellut yhtäkään Ykkösen joukkuetta kuin MuSaa olosuhdeasioissa. Jonka pakottivat pelaamaan Porin stadionilla Musan kentän sijaan. Tämä toki oli helppoa kun toinen täytti kriteerit ja toinen ei ja kentät sijaitsevat muutaman kilsan päässä toisistaan.

[Seeteufel]

Näin pk-seudun näkökulmasta tulee mieleen että nykyisessä ykkösessä ja tulevaisuudessa ehkä jo siinä kakkosykkösessä voisi olla nykyistä tiukempikin säännöstö katsomoille. Siis realistinen lukemiltaan, mutta voisi olls tiukempi sen suhteen miten säännöistä joustetaan

Onhan se nyt ihan perseestä että KäPa ja kertaalleen Gnistankin pelasivat bragulla, jonka katsomot häthätää riittävät Kurvin Vauhdin katsojamäärille. Ainakin pk-seudulla futikselle tekisi hyvää jos olisi enemmän edes EIFin, SalPan tai Gnistanin nykystadionien tasoisia pelipaikkoja, jotta ykkösen peleihin saisi edes 1000 maksavaa katsojaa ottaa sisään ja mieluiten edes osa katon alle, ilman että tarvitsee lähteä töölöön missä on 4 speksit täyttävää kenttää vierekkäin.

Ykkösliigan tosiaan tulisi valmistaa liigaan ja myös olosuhteiden osalta. Mitkä ne Töölön kaksi muuta kenttää on, tokihan Bollikselle menee enemmän kuin 1000 katsojaa, mutta katettuja istumapaikkoja on nolla ?

[khat]

Tässä kun vähän lueskelee esim. EIFin ja Oulun ympärillä käytävää keskustelua niin yllättävän monelle tuntuu "kelpaavan" ns. Hongan malli.... ei se nyt näin voi olla. Eihän? Ei tuo hökötys voi olla mikään uusi normi jolla kierretään pykäliä ja jarrutetaan olosuhteiden kehitystä. Mitään muovia ja kimmallusta en kuitenkaan kaipaa. Alasarjoissa on jo nyt parempi tunnelma kuin vaikka Raipen stadikalla Nottajoella. Rovaniemellä sen toki pilaa tuo pramea katsomo () ... mutta onneksi pulunpaska pelastaa ja aidalla saa notkua kuten ennenkin.

[Monska]

Tässä kun vähän lueskelee esim. EIFin ja Oulun ympärillä käytävää keskustelua niin yllättävän monelle tuntuu "kelpaavan" ns. Hongan malli.... ei se nyt näin voi olla. Eihän? Ei tuo hökötys voi olla mikään uusi normi jolla kierretään pykäliä ja jarrutetaan olosuhteiden kehitystä. Mitään muovia ja kimmallusta en kuitenkaan kaipaa. Alasarjoissa on jo nyt parempi tunnelma kuin vaikka Raipen stadikalla Nottajoella. Rovaniemellä sen toki pilaa tuo pramea katsomo () ... mutta onneksi pulunpaska pelastaa ja aidalla saa notkua kuten ennenkin.

Hongan malli on nykyään riittävän kiinteä, jotta sillä on pysyvä lisenssi, eikä poikkeuslupaa. Jos tuo riittää Palloliitolle, niin miksi muidenkaan tarttee panostaa?