* raportin kirjoittaja kuuluu SaTon taustajoukkoihin ja tarinassa esiintyvät futismatkailijat kannattavat Milanon eri joukkueita ja ovat käyneet aiemmin mm. todistamassa paikallista derbyä pariinkin otteeseen paikan päällä.Aika oli heinäkuun puoltaväliä. Töiden puolesta hiljainen päivä joten kaverini internet tarjosi mainion ratkaisun ajan hieman nopeammalle kulumiselle… Eri sivuistoilla vierailtuani rupesin miettimään Ac Milanin hienoa viime kautta mestarien liigan voittoon ja mieleen juolahti Euroopan Super Cupin peli joka järjestetään 31.8. Monacossa. Pohdin onkohan liput jo mahdollisesti myyty, minkä hintaisia ne ovat ja mistä niitä mahdollisesti saisi?
UEFAn sivut antoivatkin vastauksen kaikkiin kysymyksiin ja hieman enemmänkin, jolloin vasta valkeni lippujen hankala saatavuus ja ennen kaikkea rajoitettu määrä Monacon stadionin (Stade Luis II) kapasiteetin suhteen. Lippuja oli siis tarjolla vain 18 000 ja molempien joukkueiden myytäväksi omille faneilleen oli tietysti määrätty määrä. Niinpä UEFA järjesti “arvonnan” 7000 lippua koskien. Yksi ihminen sai osallistua max. 2 lipun arvontaan.
Ottelun järjestämisen aikaan olimme sopivasti lomailemassa Ranskassa, Nizzassa josta välimatka Monacoon oli vain noin vaivaiset 20 km. Lippujen arvontaan osallistuttiin 3 miehen voimin ja jokainen luonnollisesti koitti saada 2 lippua. Arvontaa odotettiin kun kuuta nousevaa ja sormia pidettiin ristissä onnettaren suosimiselle. Todellisiin mahdollisuuksiin tuskin kuitenkaan kovin realistisesti kukaan uskoi.Kun arvonta elokuun alussa järjestettiin, oli hotmailiin kirjautuminen jännää puuhaa…. Kahdella jäikin odotetusti luu arvonnasta käteen. Ranskassa asuvan kaverimme tuuri kuitenkin oli uskottua parempaa ja UEFAn maililla toivotettiin tervetulleeksi noutamaan liput Stadionin lipunmyynti pisteestä rajoitettuun aikaan joko ottelua edeltävänä päivänä tai samana päivänä. Oliko kyseessä sitten uskomaton tuuri arvonnoissa vai mahdollisesti ranskan postiosoite, sitä ei koskaan saada tietää, mutta eipä sillä ole pienintäkään merkitystä kun ottelua päästiin paikan päälle seuraamaan!
Tunnelma alkoi nousta leirissä, ainakin omalla kohdallani, töiden loppumista odotettiin ja ennen kaikkea lähtöä rivieran lämpöön. 24.8. oli viimein kauan odotettu perjantain, kesätöiden viimeinen päivä ja 25.8 nousi kone kohti ranskaa. Viikko kului Nizzassa ja sen lähiympäristössä, jo etukäteen hieman Monacon glamouriin myös tutustuen ja alku tunnelmia haistellen. Kaupungissa näkyi jo mainokset perjantaina koittavaan jännitysnäytelmään.
Loppu viikosta surulliset uutiset tavoittivat koko jalkapallo maailman. 2 päivää aikaisemmin sydänkohtauksen, vasta 22-vuotiaana saanut Sevilla peluri Antonio Puerta oli menehtynyt. Mediassa tapausta pyöriteltiin, ja missään taholla ei oltu tietoisia jatkosta, tullaanko Super cup pelaamaan aikataulun mukaisesti vai siirretäänkö se mahdollisesti kuten Sevillan CL:n karsinta ottelu AEK Ateenaa vastaan samalla viikolla. Myös Nizzan asunnossa elettiin surun värittämiä mutta jännittäviä tunnelmia. Päivää myöhemmin UEFA:n puolelta varmistettiin että ottelun aikataulu pitää ja että se pelataan Puertan muistolle. Mutkana matkassa oli vielä se ettei aluksi tiedetty ketkä menevät katsomaan ottelun, kun lippuja oli vaan 2 ja halukkaita 3. Pian asia kuitenkin selvisi kun liput voittanut kaverimme oli yhteydessä lipputoimistoon ja selvisi ettei hänen tarvitse olla toinen joka kyseisillä lipuilla suuntaa Stade Luisiin.
Perjantaina lähdimme Nizzasta kohti Monacoa hyvissä ajoin. Ensin bussilla kohti rautatieasemaa josta junalla noin 15-20 minuuttia Monacoon. Olimme ottaneet selville raiteen josta juna lähtee ja odottelimme sen saapumista. Jo Nizzan rautatieasemalla rupesi ottelun tunnelma näkymään, ensimmäiset Milanistat oli havaittu. Junaa odotellessamme epätietoisuus alkoi iskeä, juna tuli, tosin eri raiteelle kun piti ja kuulutuksia sateli. Milanistat hyppäsivät junaan ja suomipojat olivat ihmeissään. Hetken rohkaisun jälkeen nätisti kysymään neuvoa ja niin meitä neuvottiin nousemaan kyytiin ja kerrottiin että raiteita oli vaihdettu jostain ihme syystä. Istuimme neljän milan fanin viereen ja aloitimme rupattelun. Porukka oli Riministä kotoisin ja me puolestamme kerroimme tulleemme Suomesta seuraamaan ottelua. Pienen smalltalkin jälkeen tiemme erosivat Monacon asemalla.
Ensiksi suuntasimme kohti keskustaa jossa molempien joukkueiden fanipaitoja sekä kaikenlaista oheismateriaalia oli nähtävissä reilusti. Fanilaulut raikuivat ja oli karnevaali tunnelma. Kello oli noin 16.30 ja ottelun alkamisaika oli 20.45, tosin stadionille olimme päättäneet mennä jo hyvissä ajoin. Pikku hiljaa porukkaa alkoi valua kohti Stade Luis II:ta joka oli noin 15 min kävelymatkan päässä keskustasta. Olutta ei muuten myyty enää rannassa edes alkuillasta, joten oli tyydyttävä muihin tuotteisiin. Tosin karnevaalikansalla taisi olla kylmälaukuissaan aivan omat rohdot mukana. Stadionin ympärys oli fanien vallattua aluetta, laulut raikuivat, erityisesti mieltä kohotti Milanistojen railakkaat omat sävellyksen kaupungin kakkosjoukkueelle. Tunnelma oli hyvää ja hienon urheiluhengen mukaista.
Paikoille päästyämme oli vielä noin 2h aikaa ottelun alkuun. Paikat olivat mahtavat. Lähempänä Milanin tifosia keskikatsomossa, 20.riviä kentältä ylöspäin. Milanistoja oli katsomomme osassa suurin osa, muutamaa Sevilla fania lukuun ottamatta. Pikku hiljaa joukkueet kävivät kentällä lämmittelemässä muun alkuohjelman parissa. Aika kului erittäin nopeasti ja pian olikin jo aika aloittaa peli. Puertan muistoksi vietettiin hiljainen hetki jota seurasi suuret kunnianosoitukset.
Laulu raikui ja ottelu eteni erittäin nopeaa tahtia. Pian tapahtui kuitenkin se mitä pahoin pelkäsin, vaarallinen Sevilla tuli ja kuittasi taululle 0-1 johdon Renaton hyvällä puskulla. Sevilla fanit juhlivat raivokkaasti. Puoliajalle lähdettiinkin Sevillan johdossa. Taukonohjelmassa mm. esiteltiin Milanistojen tekemä banderolli Puertan kunniaksi jota kantaen kierrettiin kenttää ja lopuksi luovutettiin Sevillan ultrille, jälleen raikuvien aplodien säestäminä.
Pian alkoikin jo toinen puoliaika. Tunnelma oli mahtava ultrien vuorotellen kannattavan omiaan ja vuoroin vastustajaa hyvän hengen mukaisesti. Pian stadion räjähti, kun Milan tuli tasoihin Gattuson hyvän keskityksen tullessa suoraan Inzagin päähän josta Pippon oli helppo tuoda punamustat tasoihin. Ei kulunut pitkään kunnes Pirlon kaunis keskitys laitaan Jankulovskille tuli millin tarkasti perille, tsekkipelurin lataessa hanat kaakkoon suoraan ykköspalloon, joka vastustamattomasti painui ohi Palopin suoraan oikeaan alakulmaan. Juhlinta oli raivoisaa. Lisää nannaa oli vielä tulossa kun Punamustien kultakimpale Kaka haastoi vastustajan boksissa,jolloin pakin oli sviipata brasilialainen kentän pintaan. Tuomari osoitti ansaitusti palloa 11 metriin ja vetäjäksi asettui kuka muukaan kuin brassipeluri itse. Palop torjui Kakan vedon naamallaan, mutta ei kovan tällin vuoksi ehtinyt 2 palloon ja brassi siirsi hallitulla puskullaan Milanin 3-1 johtoon. Sevilla loi muutaman vaarallisen paikan vielä ottelun loppuhetkillä ja jännitys oli katossaan. Milan piti kuitenkin johtoasemansa loppuun asti ja pian olikin jo loppuseremonioiden aika.
Palkintojen jaon ja muun fiilistelyn jälkeen alkoi matka takaisin Monacon keskustaan. Joka puolella tulvi faneja, ja rautatieasemalla oli ruuhkaa juniin enemmän kuin salon markkinoilla. Meidän junamme oli noin 25v. vanha, graffittien peitossa ja muutenkin aivan järkyttävän näköinen kosla, jossa oli lisäksi tajuttoman kuuma sekä enemmän ihmisiä kuin lontoon metrossa. Eipä matkakaan kyllä kauaa kestänyt. Nizzaan saavuttuamme huomasimme että viimeinen bussi oli mennyt jo 20-21 illalla, joten ei muuta kun taksin metsästykseen. Ei oltu ainoita, toivoton tilanne, joten jalat alle ja suuntavaistolla kikkailemaan läpi yöllisen Nizzan. Hyvin löydettiin perille noin 45 min kävelyn jälkeen, eikä kävely mennyt laisinkaan hukkaan, suoritimme paikallisen huorabongauksen samalla. Oli pakko jo jalkautua suorittamaan tehtävä, koska aikaisemmin kokeiltu ns. liikkuvasta autosta tarkkailu ei ollut tuottanut haluttua tulosta.
Ilolintuja oli kyllä tarjolla, laatu ei kylläkään aivan vakuuttanut…