Toki tässä kiintiömeiningissäkin olisi joitain huonojakin puolia, mutta silti näkisin niin, että asettamalla selvät kiintiöt saataisiin moniin kv. jalkapallon hankaliin kysymyksiin ja ilmiöhin osa-ratkaisua aikaan. Siis kannatan
, mutta kuten edellä niin epäilen täytäntöönpanoa vahvasti.
Lyhyesti mainiten, niin itse ainakin koen (mieltymyksistä huolimatta) niin, että kansallisten sarjojen epätasaisuus ja ennalta-arvattavuus sekä eurocupeissa "samojen naamojen" pyöriminen vuodesta toiseen ei voi olla kv. jalkapallon pidemmän tähtäimen edun mukaista. Jonkinmoista kyllästymistä tapahtuu aivan varmasti ja osin tällaisia merkkejä olen joistain foorumin viesteistäkin ymmärtänyt eri kirjoittajien osalta.
Seuraavassa ajatuksia kiintiöistä (vanhan toistoa taitaa olla…):
Selvät säännöt kiintiöihinMitään kikkailun varaa ei pitäisi jättää. Pelajaan status olisi aina se maajoukkue,jossa pelaaja on edustuskelpoinen tai mitä maajoukkuetta pelaaja edustaa. Toki sitten on näitä Decoja, ja muita, jotka vaihtavat kansalaisuuttaan. Heidän kohdallaan ei tietenkään voida mitään rajoituksia käyttää. Alkaisiko kiintiöiden myötä sitten esimerkiksi brassien kohdalla huima kansalaisuuksien hakeminen muista maista niin
se on tietysti osin mahdollista.
Tuollainen kehitys olisi tietysti aivan luonnotonta. Ajatellaampa vaikkapa juuri jotain brassia, joka olisi heidän maajoukkueessaan vaikkapa siinä noin 20. pelaajan paikkeilla kuvitteellisessa rankingissa kun avausta valitaan. Varmasti tuolloin tulisi mieleen, että perhana vaihdampa kansalaisuuttani vaikkapa espanjalaiseksi, kun olen jo valmiiksi Realin tai Barcan pelaaja. Onneksi sentään näissäkin puuhissa kai menee Suomen tapaan useampia vuosia ennen kuin uuden maan passin saa käsiin.
"Oma kasvatti"-ajattelu vaihtoehtoisena keinonaJo pelkkänä käsitteenä tuo on minusta aivan liian hankala. Toisin sanoen, minusta tällä perusteella ei pidä mitään kiintiöitä alkaa suunnittelemaan. Muuten tämä jo nyt turhan pitkälle edennyt lasten rekrytoiminen saa aivan villit muodot, jos esim. englantilaisseurat voivat nimittää jotain 15 vuotiaana akatemiaansa tullutta pelaajaa "omaksi kasvatiksi" ja peluuttaa häntä kiintiöiden aikana riippumatta pelaajan kansalaisuudesta.
Esimerkiksi, kyllähän jotakin Cesc Fabregasia voisi ihan hyvällä syyllä kutsua Arsenalin kasvatiksi. Arsenal on kuitenkin ollut hänen seuransa koko Cescin ammattilaisuusajan? Silti kyseessä ei ole mikään brittipelaaja, joka olisi koko ikänsä asunut esim. Lontoossa ja pelannut Arsenalin riveissä ja kuuluisi täten kaikkiin mahdollisiin kiintiöihin.
Brittein saarten tilanneMelkoista fantasiaa niin kauan kun EU-työlainsäädäntöä sovelletaan myös jalkapalloiluun ja urheiluun muutenkin. Joku kasvattikiintiö saattaisi mennäkin läpi, mutta tälläinen aikuisia pelaajia koskeva rajaus tuskin onnistuu. Blatter on ilmeisesti ajatellut, että viiden pelaajan kiintiö olisi jotenkin laadullisesti erilainen kuin 1990-luvulla käytössä ollut 3 pelaajan kiintiö.
Ymmärtääkseni aiemmin 70- ja 80-luvuilla esim. skotit laskettiin kiintiöiden ollessa voimassa "englantilaisiksi" brittien europeleissä? 90-luvun alun kiintiön aikaan tilanne taisi olla muistaakseni toinen. Muistaako joku muuten tarkalleen mikä se sääntö tuossa noin vuosien 1993-1995 aikana oikein mm. UCL:ssä oli ulkomaisten pelaajien kohdalla. Edellä EdgarD jo tähän viittasikin.
Itse muistelen, että kyse olisi tuolloinkin, ainakin brittiseurojen osalta, ollut viidestä ei-kotimaisesta pelaajasta? Toisaalta muistaakseni siihen aikaan puhuttiin myös ns. ei-EEC-pelaajista tms. Valaiskaa ihmeessä tarkemmin, kun ei millään muista!
Esimerkkinä ManU, kun ne ajat vielä hämärästi muistan ja kirjallisuudesta tarkistin: 2. marraskuuta 1994 tuli Camp Noulla 4-0 turpaan. Maalissa oli Gary Walsh kun Schmeichelia ei voitu kiintiöistä johtuen peluuttaa. Kentällä ei-englantilaisista olivat Irwin, Kanchelskis, Keane, Hughes ja Giggs.
Totta kai mahdollisten kiintiöiden tullessa walesilaiset, skotit ja p-irlantilaiset pitäisi laskea ulkomaisiksi pelaajiksi.
Viisi ulkomaista avauksessa –entäs sitten penkillä?Niin, milläs tavalla vaihtomiehiin sitten suhtauduttaisiin. Voisiko penkille nimetä europeleihin seitsemän kappaletta ulkomaisia pelaajia ja ottaa vaihdot nopeasti sitten käyttöön jo 1.jaksolla? Ei tietenkään näin. Toisaalta olisi kyllä aika pelle sääntö, jos joukkue saisi pitää samanaikaisesti korkeintaan viittä ulkomaalaista kentällä. Avustava tuomariko tarkastaisi pelaajan passin aina sivurajalla ennen vaihtoa?
Siis valittavan kiintiön tulisi olla sellainen, että se koskisi niin avausta kuin vaihtopenkkiä.
Tasoittaisi sarjoissa voimasuhteitaRahakorvaukset kotim. pelaajista kasvaisivat. Tämän myötä hyvää junioritoimintaa harjoittavat pienemmän seurat saisivat myös kaiketi paremmin vastinetta ponnisteluilleen Vaikka kotimaisista pelaajista tulisikin kiintiöiden myötä yhä vain halutumpia, niin silti uskoisin, että pelaajasiirtoja alkaisi tapahtumaan vähemmän ja samalla pienemmille seuroille (verrattuna näihin G-14-porukoihin ym.) tulisi edes jonkinmoiset mahdollisuudet myös voittaa joitain pokaaleja. Toisaalta taas sopimuksen umpeutuessa nykyisillä säännöillä seuraa voisi vaihtaa vapaasti ja näistä pelaajista tulisikin varmasti erittäin haluttuja siirtoikkunoiden ollessa avoinna.
Toisaalta verrattaen laadukkaat ulkomaiset ammattilaiset jakautuisivat tasaisemmin seurojen kesken. Suurseuroista puhuttaessa euroopan kentillä pelaa kuitenkin niin hirvittävä määrä ulkomaisia vahvistuksia, että väistämättä he joutuisivat ensinnäkin yhä useammin jäämään oman kotimaansa sarjoihin ja toisaalta tyytymään pienempien seurojen avauskokoonpanopaikkoihin. Toki aivan absoluuttisen huipun pelaajat (ne muutama kymmenen pelaajaa) voisivat edelleen "valita" melkolailla vapaasti oman seuransa, mutta välittömästi heidän takanaan alkaisi kyllä tätä hajautumista tapahtumaan.
Tuloksena olisi siis luultavasti mielenkiintoisempia kotimaisia liigoja ja myös vaihtelevampia eurocupeja nykyiseen meininkiin verrattuna. Toki suuret pysyisivät yhä suurina eikä mestareiden nimiin tulisi luultavasti juurikaan muutoksia.
Kannattaisin... Ideaalein tilannehan olisi myös eräänlaiset palkkakatot NHL:n malliin, mutta tuskinpa mahdollista toteuttaa mitenkään maailmanlaajuisesti..
Palkkakattoa tms. ei kiintiöiden tullessa tarvitsisi ajatella ainakaan välittömänä toimenpiteenä, vaikka sekin saattaisi olla jossain mielessä järkevä ja kannatettava ratkaisu. Palkkakaton järjestäminen saattaa olla varsin vaikeaa, lähes mahdotonta, joten mielestäni huomattavasti yksinkertaisemmalla ratkaisulla eri näillä kiintiöllä päästäisiin ainakin alkuun siinä prosessissa mitä tuollakin tavoiteltaisiin.
Äänestys
