Soitin paikallisessa torstaina vinyylejä. Jazzia, rokkia, bluesia ja vähän reggaeta. Jengiä oli niukasti, mutta sitäkin läheisimpiä. 16 asiakkaasta tunsin 10. Ei haitannut, sillä meillä svengasi kuin Hirvi, kun pistin Kai Pahlmanin HPS-bluesin soimaan...
Kups kävi Lahdessa. Tsiigasin keltapaitojen kokoonpanoa Klubia vastaan. Nuorta, nuorisoa ja vieläkin nuorempaa. Takkiin tuli, ja vielä lauantainakin City Starsille, pilkkukisojen jälkeen. Tunsin kummaa yhtäläisyyttä Iisalmeen. Tammikuu on takana, meinaan treeneissä ja fiilis on vähintäänkin hyvä. Nuorisoa on meilläkin, hyvää bee ja a-junnutasoa, mutta hiukan pistää mietteliääksi, miten sarjassa käy? Futis on isojen poikien leikkiä, eikä kokemuksesta ole ainakaan haittaa.
TamU on Isojen Miesten Jengi. Siis iältään ja siksi se rulaa, liigasta toiseen, Lahticupista liigacuppiin. Tamperelaisten vahvuus on kokemuksessa. Ja yltäkyltymättömässä nälässä. Ja nälkä kasvaa, syöttäessä. TamUn peli on sitä parhaimmillaan. Siis nopeita, teräviä syöttöjä, joissa osoite.
Syöttö on jalkapalloilussa yhtä tärkeä kuin soittajalle sormet. Oli peli mikä tahansa. Kiinnitin tammikuun aikana huomiota syöttöjen laatuun, niiden kovuuteen ja tarkkuuteen. Ja nyt väitän; siinä jäämme jälkeen kansainvälisissä peleissä. Ja siinä on kehittämisen tarve. Niin meillä Peekoossa, kuin jokaisessa joukkueessa halki Suomen.
Syötöillä, kuten laukauksilla, matsit ratkaistaan. Pallon "pomppiminen" ei ole sattumaa. Seurasin tarkasti pelaajiemme kosketuksia. Usein jalka osui väärään kohtaan. Tuloksen tiedätte.
Jalkapallo on siitä hieno laji, että siihen sisältyy niin paljon muita suorituksia, siis muutakin kuin syöttöjä sekä laukauksia. Pääpeliä, haltuunottoja, harhautuksia, juoksuvoimaa ja vaikka mitä.
Vaikka niitä kuulusia piip-testejä!
Vai kuuluvatko ne sittenkään futikseen? Sitä mietin, kun helmikuun treenit alkavat maanantaina Iisalmessa ja kauden alkuun on kolme kuukautta. Sinä aikana Nyyssösen ja meikäläisen ajatuksissa pyörivät varmasti samankaltaiset ajatukset. Nuorekkaalla ryhmällä taistoon lähtö. Totta totisesti tie ei ole helppo, mutta sen eteen on tehtävä töitä, sen tiedostan.
Töitä, harrastus tää vain on, ainakin mulle. Mutta raskas, ups siis rakas...
Atik Ismail
Nyt näyttää lupaavalta
