FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
25.04.2024 klo 06:49:00 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 70 [71] 72 ... 90
 
Kirjoittaja Aihe: Tässä topicissa seuraamme Suomen FIFA-rankingia  (Luettu 416240 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
murdock

Poissa Poissa


Vastaus #1750 : 27.10.2016 klo 21:24:43

Ja jostain syystä nämä taivastelijat ovat näitä päällysmiehiä, joilla on faktat hukassa ja kova tarve jauhaa paskaa jostain keppitappelusta.
Piällysmies

Poissa Poissa


Vastaus #1751 : 27.10.2016 klo 23:55:41

Ja jostain syystä nämä taivastelijat ovat näitä päällysmiehiä, joilla on faktat hukassa ja kova tarve jauhaa paskaa jostain keppitappelusta.

On se hyvä, että näillä foorumeilla on "oikeita" asiantuntijoitakin, tosin ei tuollaiseen argumentointiin kovin paljoa vaadita.  Niitä hukassa olevia faktoja siis...
koera

Poissa Poissa


Vastaus #1752 : 28.10.2016 klo 00:38:41

Ajatus Veikkausliigasta merkittävänä tekijänä suomalaisten pelaajien kehittämisessä on muutenkin nurinkurinen niin kauan kun nappula- ja juniorivalmennus on tuuliajolla. Jos pohjat eivät ole kunnossa, on melko yhdentekevää millä tasolla pääsarjassa vedetään.

Edustusikäisten nuorten pelaajien kohdalla siirtyminen junnuista suoraan ylimälle tasolle on muutenkin harvinaista, ellei kysessä ole aivan poikkeuksellinen lahjakkuus. Tämän takia ykkös- ja kakkosdivarin yleinen taso ja pelityyli on vähintään yhtä tärkeää kuin pääsarjan taso. Ykkösdivari on ollut sarjauudistuksen jälkeen melko hyvätasoinen, ja sinne on mahtunut useampi pelaaman pyrkivä joukkue. Huonoin vaihtoehto pelaajakehityksen kannalta on tietysti perinteinen divarijyrien roiskinta, jossa junnuilta otetaan "luulot pois" ja tuomarit katsovat sääntöjen rajamailla pelaamista sormien läpi.
Tirkka

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Newcastle United


Vastaus #1753 : 28.10.2016 klo 03:39:55

Suomen jalkapallo liigassa katsojamäärät ovat alhaiset verrattuna esim. lätkään, mahtaisiko katsojamäärät nousta jos liigassa juoksisi ja lehtien palstoilla näkyisi nykyistä enemmän "omankylän poikia"?!  Ja tämä ei ole sitten rasismia!!!

Luulisin että Veikkausliigassa katsojaluvut olisivat suurempia jos joukkueet ja eritoten niiden pelaajat olisivat suurelle yleisölle (eli siis muukin urheiluyleisö kuin suurimmat jalkapallofanit) tuttuja, peli olisi viihdyttävää ja tasokasta ja fasiliteetit (katsomon olosuhteet ja oheispalvelut) olisivat heidän mielestään riittävän hyvällä mallilla. Toki jäähallien tasoista ravintolatoimintaa ei ole käytännössä oikein mahdollista järjestää eikä välttämättä kovin mielekästäkään mutta jos katsomossa palelee ja peli on tylsää ja huonotasoista niin ei sellaiset ihmiset viitsi vaivautua paikalle jotka eivät ole viimeisen päälle jalkapallofaneja. Tämän näkee jo siitä että katsojaluvut vaihtelevat jo nyt runsaasti sen mukaan mikä vierasjoukkue on pelaamassa, kärkipään joukkueet ja paikallisvastustajat kiinnostavat heti moninkertaisesti useampia kuin joku muu joukkue.

Toki SM-liigalla on myös rahaa käytettävissä markkinointiin moninkertaisesti Veikkausliigaan verrattuna. Ja kun yleisöä jo ennestään kiinnostaa niin näkyvyys uutisoinnissakin on paljon suurempaa. Jos Veikkausliigassakin pelaisi katsojille yhtä tuttuja pelaajia kuin Lügassa niin kyllä niitä seurattaisiin, vaikka se julkisuus olisi Seiska-tasoa.
Piällysmies

Poissa Poissa


Vastaus #1754 : 28.10.2016 klo 12:51:01

Asiallista ja ajatuksia herättäviä kirjoituksia tuossa edellä. Hyvän foorumikeskustelun pitäisi olla omaa ja lukijoiden ajatusmaailmaa herättelevää, rakentavasti myös kyseenalaistavaa. Näin onneksi valtaosa onkin, ala-arvoisin voimasanoin höystetty arvostelut ja hyökkäykset voi jättää omaan arvoonsa. Ei niillä mitään hyödyllistä saada aikaan, jos ei lueta hyödyksi kirjoittajan ahdistuksen helpottumista (hyvä sekin).

Tosiaan ei fifa rankingia kannata ottaa liian vakavasti, tällä foorumilla on ansiokkaasti selvitetty kuinka nopeasti (jopa 5- uudessa) sijoitus voi vaihdella yli 100. sijaakin. Myös laskenta/pisteytys perusteissa taitaa olla epäloogisuutta, joka vääristää tasovertailua.

Tosiasia kuitenkin on, että jalkapallossa Suomi on alisuorittaja. Mistä se johtuu, sitä ovat monet viisaat varmaan tutkineet? Syitä haetaan ilmastosta ja olosuhteiden puutteista, mutta maailman parhaat jalkapalloilijat tulevat usein paljon meidän elintasoa ja olosuhteita heikomista maista. Suomalaista juniorivalmennusta epäillään puutteelliseksi, siinä varmaan parantamista, mutta kasvattajaseuroissa tehdään suurella sydämellä ansiokasta kasvatustyötä palkatta, rakkaudesta lajiin ja omaan jälkikasvuun. Täältä kumpuaa juuri se seurojen identiteetti ja lajin perusta, jota ei voi ostaa edes isolla rahalla.

Johtuuko menestymättömyys sitten laiskuudesta? Juniorivuosien hauskanpidon jälkeen pitäisi alkaa tehdä oikeasti töitä omalla-ajalla. Seurojen 2 - 3 harkat ja pelit viikossa
eivät riitä mihinkään, kun aletaan kolkutella B-A Junareiden ikää, puhumattakaan sitten miesten 2.divisioonaa ja siitä ylöspäin. Lähes päivittäin ja useimmiten kahdesti päivässä harjoittelu alkaa karsia jyvät akanoista. Tämä varmasti tiedetäänkin varsin hyvin lajin sisällä ja ne yksilöt jotka oikeasti pyrkivät eteenpäin harjoittelevat varmaan määrällisesti kohtuu paljon.  Ei taida olla tästäkään "viisasten kivekset".

Aikaisemmin pohdiskelin ulkomaisten ammattilaisten osuudesta liigassa ja sen vaikutuksesta kansalliseen tasoon. Keskimäärin ulkomaisia vahvistuksia liigassa noin 30% pelaajamäärästä. Joissakin joukkueissa enemmän ja joissakin pelataan lähes "kotivoimin".  Sen sijaan jos tutkittaisiin mikä osuus ulkomaisilla pelaajilla on avauksen pelaavissa kokoonpanoissa, taitaisi tuo prosentti kohota merkittävästi?!  Johonkin rajaan saakka ulkomaiset vahvistukset varmasti nostavat joukkueen tasoa ja kannattajien mielenkiintoa, mutta seuran identiteetti, joka kumpuaa kertomastani kasvatustyöstä alkaa jossakin kohtaa rapistua, jos pääosin talkootyönä vuosien aikana kasvatettu omat juniorit/pelaajat jäävät vähemmistöön ja penkinlämmittäjien rooliin. Tämän tasapainon soisi joukkueiden omistajien tiedostavan ja ottavan huomioon, sillä jos seuratyön "hedelmät" törmäävät divarisarjojen jälkeen "palkka-armeijaan"  toivottamaan muuriin, alkaa pelaajien motivaation rapistumisen ohella laimeta seuratyötä palkatta tekevien seura-aktiivien mielenkiinto lajiin. Itse ainakin koen kansallisen lajirakkauden ja mielenkiinnon kumpuavan juuri seuratyöstä, sen polttoaineena ja motiivina on tuottaa pelaajia vähintään omaan edustusjoukkueeseen ja aina joku lahjakkain / ahkerin etenee maajoukkueeseen, sekä ulkomaille saakka. Saatan olla pohdinnassani aivan hakoteilläkin, mutta itse 15 vuotta seuratyötä tehneenä näen nykytilanteessa hälyttäviä merkkejä.

Lopuksi vielä lajien välisestä kateudesta ja vertailusta. Jalkapallopiireissä mennään usein pärjäämättömyydessä sen taakse, että jalkapallo on kuningaslaji ja kilpailu vaan niin kovaa. Totta osittain, mutta mikä selittää pärjäämisen esim. lentopallossa jääkiekon lisäksi? Lentopallon lisensoituja pelaajia maailman sarjoissa pelaa noin miljardi (Googlen mukaan) ja jalkapalloilijoita vastaavasti vain 250-300 miljoonaa. Tässä ei siis ole kyse lajien suosiosta, vaan harrastaja määrästä. Mitä suomalaisessa lentopallossa tehdään paremmin tai eri tavalla, kun siellä pärjätään aivan maailman huippumalli?! Laji on eri, mutta urheilussa on paljon yhteisiä nimittäjiä lajista riippumatta, olisi varmaan hyödyllistä tutkia, voisiko joistain päälinjoista ottaa lentopalloväeltä opiksi?! Lajien sisällä saatetaan tulla helposti sokeiksi ja uraudutaan katsomaan maailmaa laput silmillä, kuin ravihevoset.

Tulipapitkä pohdinta ja varmaan joku "asiantuntija" haistattaa pitkät...  Mutta siitä huolimatta taidan julkaista!
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #1755 : 28.10.2016 klo 13:06:18

Totta osittain, mutta mikä selittää pärjäämisen esim. lentopallossa jääkiekon lisäksi? Lentopallon lisensoituja pelaajia maailman sarjoissa pelaa noin miljardi (Googlen mukaan) ja jalkapalloilijoita vastaavasti vain 250-300 miljoonaa. Tässä ei siis ole kyse lajien suosiosta, vaan harrastaja määrästä.

Muuten en ota kantaa, mutta haluaisin tietää, että mistä onnistuit nämä luvut hakemaan. Olen nimittäin usein yrittänyt googlailla eri lajien harrastajamääriä ja vielä koskaan en ole löytänyt näistä isoista lajeista yhtään edes sinne päin virallista lukua.
Piällysmies

Poissa Poissa


Vastaus #1756 : 28.10.2016 klo 13:34:25

Muuten en ota kantaa, mutta haluaisin tietää, että mistä onnistuit nämä luvut hakemaan. Olen nimittäin usein yrittänyt googlailla eri lajien harrastajamääriä ja vielä koskaan en ole löytänyt näistä isoista lajeista yhtään edes sinne päin virallista lukua.

Niin tiedä näiden Googlen tietojen / tilastojen virallisuutta, mutta näppituntumalla ne vaikuttivat oikeilta aikaisempaan muistikuvaani verrattuna.
Kirjoitin vain Urheilulajien harrastajat maailmassa ja sitten aukaisin jonkun www.Kaleva lehdessä julkaistun artikkelin aiheesta.  Suuntaa antavia lukuja ainakin...
Julkea bulbul

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: TamU (JJK)


Vastaus #1757 : 28.10.2016 klo 13:37:59

Ohhoh, joka seitsemäs maailman ihmisistä on lisensoitu lentopallon pelaaja. :oYlos

:D
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #1758 : 28.10.2016 klo 13:43:00

Niin tiedä näiden Googlen tietojen / tilastojen virallisuutta, mutta näppituntumalla ne vaikuttivat oikeilta aikaisempaan muistikuvaani verrattuna.

Antamasi luvut eivät siis ole sinne päinkään, mitä niiden pitäisi olla. Miljardi lentopalloilijaa on jo itsessään sellainen luku, että pitäisi alkaa kellojen soimaan, että nyt ei ole ihan oikeat luvut ehkä.

edit: Kaivoin tuon kolumnin, mihin Piällysmies viittasi. Siinä oltiin käytetty tapaa, jossa oltiin otettu lajiliitot maittain ja laskettu niiden jäsenet yhteen. En kyllä osaa yhtään sanoa, että mistä kirjoittaja olisi päässyt tuollaiseen dataan käsiksi, mutta olen aika varma, että laskelma ei ole edes sinne päin. Englanniksi nimittäin tuollaista tilastoa en ole löytänyt ja veikkaan, että kolumnia varten ei ole soiteltu kaikkiin maailman liittoihin ja kyselty tuota tietoa.
« Viimeksi muokattu: 28.10.2016 klo 13:46:58 kirjoittanut Thalian »
Piällysmies

Poissa Poissa


Vastaus #1759 : 28.10.2016 klo 14:48:02

Antamasi luvut eivät siis ole sinne päinkään, mitä niiden pitäisi olla. Miljardi lentopalloilijaa on jo itsessään sellainen luku, että pitäisi alkaa kellojen soimaan, että nyt ei ole ihan oikeat luvut ehkä.

edit: Kaivoin tuon kolumnin, mihin Piällysmies viittasi. Siinä oltiin käytetty tapaa, jossa oltiin otettu lajiliitot maittain ja laskettu niiden jäsenet yhteen. En kyllä osaa yhtään sanoa, että mistä kirjoittaja olisi päässyt tuollaiseen dataan käsiksi, mutta olen aika varma, että laskelma ei ole edes sinne päin. Englanniksi nimittäin tuollaista tilastoa en ole löytänyt ja veikkaan, että kolumnia varten ei ole soiteltu kaikkiin maailman liittoihin ja kyselty tuota tietoa.

Kuten jo aikaisemmin mainitsinkin Googlen tietoihin suhtauduttava aina varauksella, niiden virallisuudesta puhumattakaan. Lentopallo on joka tapauksessa laajalle levinnyt ja harrastettu laji. Kieltämättä jos ajattelee että joka seitsemäs vastaantulija olisi lentopallon järjestäytynyt harrastaja se vaikuttaa epäuskottavalta, mutta noin jutussa oli kirjoitettu.

Tuo harrastajamäärien absoluuttinen lukumäärä ja oikeellisuus ei ollut juttuni ydin, eikä siihen kannata takertua. Tarkoitus oli vaan ottaa rinnalle toinen laji, jota harrastetaan paljon ja siinä Suomalaiset ovat maajoukkueenakin maailman kärki kastia. Tällä rinnastuksella oli tarkoitus herättää miettimään miksi pärjäämme lentopallossa, mutta emme jalkapallossa. Lajien teknisiä vaatimuksia ja niiden vertailua ei ollut tarkoitus alkaa käymään läpi, molemmissa pelataan pyöreällä pallolla ja ovat molemmat ehdottomasti taitolajeja. Lajikulttuurista ja pelaajapolitiikasta, sekä valmentamisesta halusin herättää keskustelua, joista mahdollisesti apua jalkapallon tason nostoon.
Timppa Lammas

Poissa Poissa


Vastaus #1760 : 28.10.2016 klo 14:49:59

Aika lennokasta väittää Suomen olevan lentopallossa mikään kärkimaa, siitä EM-kisojen nelostilastakin on se 10 vuotta kohta aikaa. Kisoissa kuitenkin käyty, onhan sekin jotain.
Fatpapa

Poissa Poissa


Vastaus #1761 : 28.10.2016 klo 17:18:33

Olisihan se ollut mahtavaa jos oltaisiin pelattu futiksessa 10 vuotta sitten EM-pronssista. Toki kuitenkin
osallistuttu PM-kisoihin. Lentopallon ja jalkapallon ränkingistä tuskin kannattaa tässä yhteydessä edes
keskustella.
Tirkka

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Newcastle United


Vastaus #1762 : 29.10.2016 klo 16:42:12

Aika lennokasta väittää Suomen olevan lentopallossa mikään kärkimaa, siitä EM-kisojen nelostilastakin on se 10 vuotta kohta aikaa. Kisoissa kuitenkin käyty, onhan sekin jotain.

On Suomi kuitenkin onnistunut voittamaan lentopallossa silloisen (ehkä myös nykyisen?) ykkösmaan Brasilian maailmanliigassa. Toki tästäkin on aikaa jo yli 7 vuotta. Kuitenkin ihan huippumaita on kyetty haastamaan siinä lajissa, toisin kuin jalkapallossa.

Tuohon Kanervan puheeseen hölmöläisen hommasta on kyllä pakko sanoa että on Suomelta hölmöläisen hommaa jättää hyödyntämättä porsaanreiät Fifa-rankingin (ja sitä kautta arvontakorien) optimoimiseen. Niin muuallakin tehdään ja sitä keinoa hyödyntäen Kreikkakin menestyi aikansa päästen aina ykköskorista karsintoihin.
törömömmö

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.


Vastaus #1763 : 29.10.2016 klo 16:51:00

Lentopallon ja jalkapallon ränkingistä tuskin kannattaa tässä yhteydessä edes
keskustella.

Miksi? Jos yritetään väittää jotakin Suomen lentopallomaajoukkueen kansainvälisestä tasosta, niin miksi lentopallon ranking (Suomi 17.) ei kelpaisi perusteluksi, jos kuitenkin jalkapallon tasoa peilataan FIFA-rankingillä?
Thalian

Poissa Poissa


Vastaus #1764 : 29.10.2016 klo 18:07:18

On Suomi kuitenkin onnistunut voittamaan lentopallossa silloisen (ehkä myös nykyisen?) ykkösmaan Brasilian maailmanliigassa. Toki tästäkin on aikaa jo yli 7 vuotta. Kuitenkin ihan huippumaita on kyetty haastamaan siinä lajissa, toisin kuin jalkapallossa.

En tiedä, onko vaikkapa Saksa futiksen huippumaaksi laskettava, mutta viidestä viime pelistä Suomi on onnistunut hakemaan neljä tasuria. Kai tuota voidaan pitää jonkinlaisena haastamisena?
Pemari

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: I support FF3


Vastaus #1765 : 29.10.2016 klo 18:30:35

Jonnet ei tosiaankaan enää taida muistaa. 1990-luvun lopulta kymmenen vuoden pituisen pätkän aikana Suomen maajoukkue pystyi haastamaan minkä tahansa maajoukkueen. Epätasaiset suoritukset ja loukkaantumisherkän avauksen takana nopeasti laskenut taso selittivät lopulta sen, ettei yksittäisiin karsintoihin osunut tarpeeksi montaa onnistunutta peliä.
Tirkka

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Newcastle United


Vastaus #1766 : 30.10.2016 klo 23:22:46

En tiedä, onko vaikkapa Saksa futiksen huippumaaksi laskettava, mutta viidestä viime pelistä Suomi on onnistunut hakemaan neljä tasuria. Kai tuota voidaan pitää jonkinlaisena haastamisena?

Toki lasketaan. Harmi kun tämä taika katkesi tänä vuonna. :(
Hillis

Poissa Poissa


Vastaus #1767 : 31.10.2016 klo 14:12:11

Suomen lentopalloliiton sivuilta:
Nykyhetki
* FIVB:ssä (kv.lentopalloliitto) on 220 jäsenmaata eli enemmän kuin missään muussa urheilujärjestössä.
* Lentopallon aktiivipelaajia on maailmassa noin 200 miljoonaa ja harrastajia jopa miljardi.
Nykyhetki Suomessa
* Lentopalloilun harrastajia on noin 118 000, joista 3-18-vuotiaita noin 27 000, 19-65-vuotiaita noin 83 000 ja 66-79-vuotiaita noin 8 000 (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010).
* Rekisteröityjä pelaajia on 11 500, joista junioreita 6 900.

Suomen koripalloliiton sivuilta:
Kansainväliseen koripalloliittoon kuuluu 213 jäsenmaata ja yli 450 miljoonaa pelaajaa.
Suomalaisia lisenssipelaajia n. 16 800

Lentopallossa siis noin 11 000 ja koripallossa noin 17 000 kilpailumielessä lajia harrastavaa pelaajaa. Näihin määriin nähden Suomen saavutukset kummassakin lajissa ovat suoranainen ihme.

Jalkapallon lisenssipelaajia on noin 120 000. Piällysmiehen kysymys edellä on täysin oikeutettu: Miten tällaisella harrastajamäärällä saavutetaan niin heikkoja tuloksia? Miksi potkupallon junnuputki ei tuota parempaa ainesta?
Pemari

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: I support FF3


Vastaus #1768 : 31.10.2016 klo 14:21:51

On oltava todella hukassa kartalta, jos edes spekuloi sillä, että lentopallossa tai koripallossa maailmanlaajuinen kilpailu olisi missään määrin lähelläkään sitä mitä se on jalkapallossa. Vielä kun argumenteiksi otetaan lajiliittojen täysin hatusta ilmoittamat maailmanlaajuiset harrastajamäärät tai jäsenmaiden lukumäärä, niin väitteen esittäjä voidaan ohjata suoraan valkotakkisten pakeille.
drone

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: SUOMEN maajoukkueet, SUOMALAISET kasvattajaseurat


Vastaus #1769 : 31.10.2016 klo 16:10:50

Jalkapallon lisenssipelaajia on noin 120 000. Piällysmiehen kysymys edellä on täysin oikeutettu: Miten tällaisella harrastajamäärällä saavutetaan niin heikkoja tuloksia? Miksi potkupallon junnuputki ei tuota parempaa ainesta?

Lisenssipelaajiahan taitaa uusimman tiedon mukaan olla jo lähemmäksi 140000 ja kasvu jatkuu kohisten.

Tulokset ovat heikkoja, koska ei löydy riittävästi halua parantaa niitä. Uusi Palloliiton strategia ei sanamuotojensa puolesta herätä juurikaan toivoa siitä, että tahtotila olisi muuttumassa. Jokainen voi vilkaista sitä tämän linkin takaa:
https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/Palloliitto/spl_strategia_2016-2020_lowres.pdf

Visio: "Voimme huoletta sanoa jo nyt, että olemme jalkapallomaa." <-> "Olemme jo saavuttaneet tavoitteemme."
Missio: "Jalkapalloa jokaiselle." <-> "Kaikki pelaa."
Menestys: "Menestystä kuvaavat arjessa yhteisten tavoitteiden saavuttaminen sekä pyrkiminen omalle huipulle." <-> "Kilpailijat menevät menojaan, mutta menkööt."
Knight

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Reppana-modet


Vastaus #1770 : 31.10.2016 klo 17:48:43

Suomalaisen juniorijalkapallon suurimmat ongelmat TOP3:

1. Häviämisen kulttuuri

Jos ei halua voittaa, ei voi menestyäkään. Suomalainen yleinen tavoitteenasettelu urheilussa ei ole voittaminen vaan mitali, pistesija tai kymmenen parhaan joukkoon sijoittuminen. Menestystä saa vain, jos tavoittelee pelkästään voittoa. "If you are first, you are first. If you are second, you are nothing." Kts. myös sigun jälkimmäinen lainaus.

2. Kaikki pelaa

Kaikki pelaa -ideologialla ei voida saavuttaa kilpailullista menestystä. Se sopii ainoastaan harrastustoimintaan missä ei ole tavoitteena muuta kuin pitää hauskaa.

3. Taitokisat

Jalkapallo on joukkuelaji. Nämä pallojönglööriyksilökisat eivät ole jalkapalloa. Ainoa tekniikka millä on merkitystä on pelitilannetekniikka. Sitä ei taitokouluissa ja taitokisoissa opita. Henkilökohtaista tekniikkaa ei tulisi treenata joukkuetreeneissä ollenkaan vaan se tulisi olla omalla ajalla tapahtuvaa treeniä. Toistan vielä, jalkapallo on joukkuelaji.
Piällysmies

Poissa Poissa


Vastaus #1771 : 31.10.2016 klo 22:01:56

Suomen jalkapallon kansainvälinen menestymättömyys ( ehkä eniten miesten osalta, sillä naiset ja juniorit taitavat pärjätä kohtuullisesti vertailuissa) herättänyt hyvää mielipiteen vaihtoa ja syiden pohdintaa. Taisi joku mainita lääkkeeksi hourailuun "valkotakkisen" luokse menoakin, mutta enempi tuossa kommentissa on kyse "silmien ummistamiselta" vallitsevasta tilanteessa ja haluttomuudesta alkaa miettiä keinoja parempaan menestymiseen.

Olen yllättynyt, että kukaan ei ole tarttunut epäilykseeni, että ulkomaisten ammattilaisten määrän kasvattaminen liigassa ei ole johtanut suomalaisen jalkapalloilun (maajoukkueen ja sen yksilöiden)  tason kansainväliseen nousuun, vaikka tätä argumenttia olen usein kuullut käytettävän, kun perustellaan ulkomaisten vahvistuksien kasvavaa hankintaa liiga joukkueissa, suomalaisten /kustannuksella?!

Uskon, että muutama selkeä vahvistus ja kansainvälisen tason esikuva jokaisessa joukkueessa palvelee myös kansallisen tason kehittymistä, mutta jos avauksessa ja kauden päättyessä peliaika minuuteissa jopa puolet tai enemmänkin kärkinimistä on ulkomaisia ammattilaisia, en ymmärrä miten se voisi nostaa / kehittää kotimaisten pelaajien suoritustasoa?!  Joku voi tämänkin epäilykseeni osoittaa vääräksi ja sitä tietysti toivon?!  Tilastoista tutkimalla nyt liigassa keskimäärin 30% ulkomaisia pelaajia, mutta avauksessa tuo prosentti monessa joukkueessa varmasti ollut merkittävästi korkeampi. Hajontaa on tosin paljon ja muutamat joukkueet pelanneet vain muutamilla ulkomaan vahvistuksilla. Jos ulkomaiset vahvistukset eivät näy selkeästi kirittäneen suomipoikien pärjäämistä, eivät ne ole myöskään saaneet katsomoita täyttymään. Vuoden 2016 katsojatilastot liigassa osoittivat, että ne joukkueet joilla oli eniten ulkomaisia pelaajia, ovat menettäneet eniten katsojamääriään esim. RoPS,  KuPS, FCinter,  FClahti. Onko tämä vain sattumaa?!  Ainakaan itse en ole innostunut lähtemään katsomaan peliä, jos siellä ei ole nimeksikään "omankylän" poikia. Yksittäinen tähti sinällään herättäisi uteliaisuutta.

Ymmärrän seurojen omistajien innon hankkia vahvistuksia ajatuksena pärjätä ja vaurastua siirtomaksuilla tai  europelien tuotoilla. Ajaako tässä markkinatalous ohi suomalaisten jalkapalloilijoiden kehittymisen, sekä kansallisen jalkapallotason nousun suhteen?! Aikaisemmassa foorumi kannanotossa oli linkki Palloliiton sivuille, jossa tästä asiasta en liigan joukkueiden stratekioissa, visioita tms. huomannut mitään kannanottoa. Pitäisikö olla?! Minusta pitäisi...

Kaikki pelaa asiassa olen sitä mieltä, että lajin aloitusvaiheesta aina 11-12 ikävuoteen saakka se on hyvä asia. Silloin mahdollisimman suuret massat junioreita pysyy paremmin mukana  ja saattavat syttyä tosissaan lajille. Kilpailullisempi asennoituminen tultava sitten kun perustat ja riittävä määrä pelaajia joista valikoida ovat kunnossa. Myös tekniikka-asiassa olen alkuvaiheessa "kikkailun" ja tekniikka kilpailuiden / harjoittelun kannattaja. Yksilön taidot tai niiden pohjat kannattaa hankkia junnuna ensimmäisenä ja vasta niiden päälle pystytään rakentamaan taktiikkaa ja joukkuepelaamista (jalkapallo tosiaan joukkue laji jos mikä, eikä yhdentoista pelaajan yhteistyön maksimointi tai toimimaan saaminen ole valmentajalle helppoa). Alkuvaiheessa lapsien kypsyys ei varmaan edes riitä näiden myöhemmin välttämättömien taktiikoiden ym.
 omaksumiseen. Tässä asiassa on useampi koulukunta, mutta itse olen harrastuksen alkuvaiheessa aika pitkälti Palloliiton linjoilla. Muuten tuo Palloliiton tulevaisuuden visio ja strategia suunnitelma saisi olla tiivistetympi ja nostaa keskeiset asiat konkreettisesti esille. Nyt tekstiä oli 52. sivua ja juuri mitään ei jäänyt ensi-vilkaisulla mieleen.

Pemari

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: I support FF3


Vastaus #1772 : 31.10.2016 klo 22:12:12

Taisi joku mainita lääkkeeksi hourailuun "valkotakkisen" luokse menoakin, mutta enempi tuossa kommentissa on kyse "silmien ummistamiselta" vallitsevasta tilanteessa ja haluttomuudesta alkaa miettiä keinoja parempaan menestymiseen.

Jos osaisit lukea, huomaisit ettei kyseisessä kommentissa otettu kantaa vallitsevaan tilanteeseen tai Suomen menestymättömyyteen.
Vikkelä vaihtomies

Poissa Poissa


Vastaus #1773 : 01.11.2016 klo 00:23:12

Aina se ulkkareiden määrä nostetaan kynnyskysymykseksi ja joka kerta on tähän mennessä sieltä tilastoista katsottu, että Suomessa pelaa suhteellisesti vähemmän ulkkareita, kuin suurimmassa osassa euroopan ammattilaissarjoissa
Utelias Vili

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RB Leipzig


Vastaus #1774 : 01.11.2016 klo 10:48:50

Vuoden 2016 katsojatilastot liigassa osoittivat, että ne joukkueet joilla oli eniten ulkomaisia pelaajia, ovat menettäneet eniten katsojamääriään... FClahti.

En muuten ota kantaa sen enempää kirjotukseen, mutta Lahessa oli ulkkarit pääasiassa penkillä, johtuen siitä että olivat niin paskoja. Avarissa niitä oli kerrallaan ~0-3.

 
Sivuja: 1 ... 70 [71] 72 ... 90
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa