Mitä mieltä furumisti on näistä, onko "ylimitoitettu" maalintuuletus ok vai pitäisikö olla nonchalantisti kuin mitään ei olisi tapahtunut?
Joskus pelaajat ovat halunneet maalintuuletuksellaan muistaa jotain toista pelaajaa (usein loukkaantunut joukkuetoveri) tai muuten vaan julistaa jotain asiaa esittelemällä pelipaidan alla olevaa teepaitaa (esim. Fowler, joka muisti lakkoilevia satamatyöläisiä). Premiership/FA antoi sakkoa, koska ei halunnut sotkea politiikkaa jalkapalloon, mutta mielestäni ihan asiallinen protesti.
Monella huippupelaajalla on myös se vakiojuhlimistyyli maalinteon jälkeen ja joskus pelaajat ovat suunnitelleet treeneissä miten juhlitaan jos maali tulee (mm. Madridin pelaajien "torakka", joka oli aika mauton itseasiassa).
Mieleen tulee mm.
- Kehdonheilutus, joka nähtiin ensimmäisen kerran MM-kisoissa 1994 (Bebeto)
- Kulmalipputanssi (Monien afrikkalaispelaajien suosima => esim. Roger Milla vuoden 1990 MM-kisoissa)
- Oikea käsi ylös ja juoksu kulmalipulle (Alan Shearer)
- Beso al anillo (Raúl Gonzalez Blanco suutelee aina maalinteon jälkeen vihkisormustaan ja tervehtii katsomossa istuvaa perhettään)
- Peukku suuhun (Totti ja nyt eilen Robinho, liittyy vastasyntyneisiin, kuten kehdonheilutus?)
- Jeesustelu (uskovaiset suuntaavat katseensa taivaisiin ja nostavat kätensä, kuin kiitokseksi jumalalle => Kaká)
- Uimahyppy (Shefki Kuqi
)
- Delirium Tremens (Pelaaja sekoaa totaalisesti ja juoksee kuin mielipuoli ympäri kenttää, vaikka peli olisi 6-0, kuten esim. ikisuosikki F.Inzaghi)
Espanjassa ei ole tapana juhlia, jos tekee maalin kasvattajajoukkuettaan vastaan.
Keskustelu avattu ja mitä mieltä furumisti on asiasta... Onko tuuletus spontaani reaktio, vai vastustajan nolaamista vai mitä? Kuuluuko lajiin vai pelkkää show-arvoa?
