Kuopion keskuskenttä

[jormakaariainen]

Miksi muuten uuden stadion käyttökustannukset olisivat kolminkertaiset nykyiseen verrattuna? Oisko siellä jotain valtavia lämmitettyjä tiloja, jotka pidetään talvellakin lämpiminä vai mitä ihmettä? Vai onko niihin kustannuksiin jyvitetty jotain takaisinmaksua?

[rukkanen]

Miksi muuten uuden stadion käyttökustannukset olisivat kolminkertaiset nykyiseen verrattuna? Oisko siellä jotain valtavia lämmitettyjä tiloja, jotka pidetään talvellakin lämpiminä vai mitä ihmettä? Vai onko niihin kustannuksiin jyvitetty jotain takaisinmaksua?

Hankesuunnitelmasta selviää, että leijonanosa kustannuksista on pääomakustannuksia, eli lyhyt vastaus jyvityskysymykseen on kyllä. Ja näin kuuluukin olla. KuPS saa uuden, hienon stadionin käyttöönsä mutta myös kantaa sen kustannuksista suurimman osan. Kaupungin ei ole perusteltua hirveästi kasvattaa rahamäärää, jolla se olosuhteita tukee. KuPS saa mahdollisuuksia lisätuloihin paitsi (oletetuista) suuremmista yleisömääristä, myös stadionilla järjestettävistä oheistapahtumista ja -toiminnasta. On aivan oikein, että tämän suuruusluokan investoinnille edellytetään muutakin vastinetta kuin brändiarvo. Jos KuPSissa katsotaan, että stadionin operaattorina toimimisella ei voida kattaa vuokrakustannuksia (mahdollisen kaupungilta neuvotellun vuokranhuojennuksen jälkeenkään) ja saada vielä vähän hyvää päälle viivan alle, on kyseessä lopulta aika yksinkertainen päätös. Tällöin joko luovutaan nykyhankkeesta ja suunnitellaan huomattavasti maltillisempi remontti tai otetaan härkää sarvista (ja iso riski, koska matka on mielettömän pitkä), että saadaan omaa toimintaa kehitettyä niin, että liikevaihto kasvaa (ainakin tietyllä aikavälillä) kulurakenteen kestäviin mittoihin. Eri asia tässä jälkimmäisessä vaihtoehdossa onkin sitten se, onko Ari Lahdella pokkaa ottaa vastattavakseen kaupungin operaattorilta vaatimia vakuuksia.

E: Aiemmin kirjoitettiinkin jo, että tuskin kukaan yksityinen toimija näillä luvuilla lähtee toimintaa pyörittämään. Jossain kohtaa siis osapuolten näkemykset tai odotukset eivät täsmää. Yhtälö on monimutkainen, koska nykytarpeeseen jo 6 000 paikan stadioni olisi vallan riittävä, ja vaikea on uskoa että tulevan 10 vuoden sisälläkään se vielä ahtaaksi kävisi. Toisaalta 8 000-paikkainen toisi huomattavasti lisää käyttömahdollisuuksia, mutta kuinka paljon niistä on realistista odottaa taloudellista hyötyä verrattuna 6 000-paikkaiseen? Saadaanko 8 000-paikkaisella vuodessa niin paljon enemmän tuloja kuin 6 000-paikkaisella, että tämä kattaa kustannuserotuksen? Hankesuunnitelman mukaan 6k ja 8k stadionien käyttökustannusero on n. 240 t€ vuodessa. Kysymys kuuluu, onko realistista olettaa, että stadionille saadaan 8k-paikkaisena niin paljon enemmän voittoa tuottavia tapahtumia kuin 6k-paikkaiselle, että koko stadionprojekti ylipäätään on kannattavaa toteuttaa?

Se merkittävin kysymys tässä taitaa olla se, kuinka paljon mikäkin taho (kaupunki veroäyrien kautta, KuPS liiketappiona) on valmis maksamaan siitä, että tällaiset upeat olosuhteet saadaan käyttöön? Taloudellisesti kannattavaksi tuota ei taida juuri kukaan mainostaa saatavan. Vai voisiko sittenkin olla mahdollista, että KuPS onnistuisi saamaan stadionin pyörittämisestä voitollista toimintaa?

[MiksuK]

Sama. Kyseessä on kuitenkin hyvin pitkä (vuosikymmenten) investointi, joka hyödyttää koko kaupunkia ja varmasti maksaa itsensä ennen pitkää takaisin. Muutamien vuosien tuijottelu kiinteistöissä on aivan turhaa ja stadion on myös palveluineen osa kaupungistumista.

Millä tavalla stadion maksaa itsensä takaisin, jos operointiyhtiö ei maksaisi siitä järkevästi hinnoiteltua (osittain kaupungin subventoimaa) vuokraa? Ei stadion maksa itseään takaisin, jos se annetaan käyttöyhtiölle vain nimellistä korvausta vastaan. KuPSin toive on, että se saisi stadionin sekä operoinnin, osallistumatta itse juuri mihnkään kustannuksiin. Toki erittäin ymmärrettävä toive yksittäisen osakeyhtiön kannalta. Mutta veronmaksajien kannalta järjetön. Miksi yhtä toimijaa tuettaisiin näin?

Miksi muuten uuden stadion käyttökustannukset olisivat kolminkertaiset nykyiseen verrattuna? Oisko siellä jotain valtavia lämmitettyjä tiloja, jotka pidetään talvellakin lämpiminä vai mitä ihmettä? Vai onko niihin kustannuksiin jyvitetty jotain takaisinmaksua?

Operointikustannuksissa on mukana pääomavuokra. Se sisältää esimerkiksi rahoituskulut (korot) sekä poistomenot. Eli osittain kyllä on jyvitetty.

Saisiko kendopuolelta myös luvut nykyisistä käyttökustannuksista ja kaupungin osuudesta?

Kun Kuopiossa siirryttiin ulkojäiltä sisähalliin, pysyikö kaupungin vuotuinen rahoitusosuus samana vai nousiko?

Nämä luvut löytyvät varmasti esimerkiksi julkisesti saatavilla olevasta KalPan tilinpäätöksestä. Tai kysymällä kaupungilta. Oletettavasti ja toivottavasti tilanne on samanhenkinen.

Se iso ero toki on, että uusin jäähallin remontti toteutettiin elinkaarileasingin kautta, eikä kaupungin suorainvestointina.

Kendovertailut voi olla hauskoja, mutta faktat unohtuvat. Julkisten lähteiden mukaan KalPa on osallistunut jäähallin remontoihiin ainakin kolme kertaa ja yhteensä miljoonaluokassa. Jos KuPS investoisi vastaavasti stadioniin, niin neuvotteluasema olisi parempi.   

[Titanic]

Millä tavalla stadion maksaa itsensä takaisin, jos operointiyhtiö ei maksaisi siitä järkevästi hinnoiteltua (osittain kaupungin subventoimaa) vuokraa? Ei stadion maksa itseään takaisin, jos se annetaan käyttöyhtiölle vain nimellistä korvausta vastaan. KuPSin toive on, että se saisi stadionin sekä operoinnin, osallistumatta itse juuri mihnkään kustannuksiin. Toki erittäin ymmärrettävä toive yksittäisen osakeyhtiön kannalta. Mutta veronmaksajien kannalta järjetön. Miksi yhtä toimijaa tuettaisiin näin?

Jatkappa sinä kendojanari-nikki takaisin matkaa sinne Katkoajalle.


Sen sijaan keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kirjoitti hyvin jo aikaisemmin stadionin tarpeesta osana kaupungin ja alueen kehittymistä.

Jalkapallo on maailman suosituin laji, joka yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa.

Myös Suomessa jalkapallo on osa tuhansien ja tuhansien ihmisten elämää joka viikko.

Kuopiolla on mittavat jalkapalloperinteet. Parhaimmillaan pääsarjassa on pelannut jopa kolme kuopiolaista seuraa samaan aikaan.

KuPS on jo vuosia menestynyt erittäin hyvin omiin kasvatteihin perustuvalla pelaajarungolla.

Tänä kesänä KuPS esiintyi edukseen Euroopan kentillä ja oli hyvin lähellä suurseura FC Kööpenhaminan kaatamista.

Jalkapallo on toki paljon muutakin kuin vain huipputason ammattiurheilua.

Jalkapallo on luonnollinen ja tärkeä osa Kuopion olemusta. Urheilu kokonaisuudessaan on Suomen laajin kansanliike

Sillä on yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Urheiluseurat ovat lasten tärkein kasvuympäristö koulun ja kodin jälkeen. KuPS ja KalPa ovat urheilujoukkueina myös Kuopion imagon positiivisia rakentajia.

Jalkapallon suhteen Kuopiolla on yksi suuri ongelma. Olosuhteet Kuopiossa eivät vastaa enää ajan vaatimuksia.

Keskuskenttä ei nykyisellään täytä kansainvälisiä standardeja eikä siellä ole ympärivuotista toimintaa.

Kävin katsomassa kotikaupungissa Kuopiossa europelin Kööpenhaminaa vastaan.

Vaikka keskuskentän pääkatsomo on oikein toimiva, kenttäalue kokonaisuudessaan tyhjine ”aurinkokatsomoineen” lievästi sanottuna hieman nolotti.

KuPS pelaa Veikkausliigan kärjessä, mutta olosuhteiden sarjataulukossa sijoitus on selvästi heikompi.

Ajanmukainen stadion on elinehto kuopiolaisen jalkapallon kehitykselle.

Se on myös edellytys sille, että Kuopioon voidaan tulevaisuudessa saada kansainvälisiä otteluita ja turnauksia. Seinäjoki ja Vaasa ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä Kuopio voisi olla tulevaisuudessa. Tänä kesänä kaupungeissa pelattiin alle 19-vuotiaiden EM-kisat moderneilla areenoilla.

Jalkapallo-otteluiden lisäksi muita tapahtumia ei myöskään juuri voi järjestää nykyisellä stadionalueella.

Ja kun ei ole tapahtumia, ei ole tulojakaan.

KuPS on tehnyt esityksen kaupungille Keskuskentän kehittämiseksi kansainväliset mitat täyttäväksi stadioniksi.

Kannatan hanketta lämpimästi.

Ja kun kerran tehdään, tehdään kunnolla, isomman version pohjalta.

Stadionin toiminta ei voi perustua pelkille ottelutapahtumille, vaan käyttöastetta pitää nostaa muilla tapahtumilla.

Toteutetaan siis Keskuskentälle uudenlainen monitoimiareena, johon tulisi myös muun muassa vuokrattavia liike- ja toimistotiloja.

Tällöin areena toimisi liiketoiminnallisesti ympäri vuoden ja siitä hyötyisivät niin asukkaat, yritykset ja seurat, eli koko Kuopion kaupunki.

Uudet tilat palvelisivat laajasti eri ryhmiä, ei ainoastaan huippujalkapalloa.

Esimerkiksi HJK:n toiminnasta voidaan ottaa Kuopiossa mallia.

HJK:n hyvä taloudellinen menestys viime vuosina on perustunut pitkälti jalkapallon ulkopuoliseen liiketoimintaan. Töölön stadionilla järjestetään esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa, muistisairaiden kuntoutusryhmätoimintaa, seniorikansalaisten liikuntapalveluita ja yritysliikuntatapahtumia.

Kaikki tämä kuitenkin vaatii ajanmukaiset ja toimivat tilat.

Hyviä esimerkkejä löytyy myös Tampereelta, Vaasasta ja Seinäjoelta.

Toivon Kuopion päättäjiltä visionäärisyyttä ja rohkeasti tulevaisuuteen katsovaa asennetta.

Nyt on aika kääriä hihat, jotta perinteinen jalkapallokaupunki saa arvoisensa stadionin.

PS. Kaikki kynnelle kykenevät tänään Mölymäelle huutamaan HJK kumoon!

[el_Diablo]

Kaupungin esittämä malli, jossa kaupunki teettää ja rahoittaa stadionin (yhteensä väh. 17me), mutta operoinnista kuluineen (pääomavuokra + ylläpitokulut) vastaisi KuPSin tytäryhtiö, on mielestäni kohtalaisen järkevä, mutta ainoastaan nyt esiin tulleilla kustannusjaoilla. Operoinnin hinta olisi vuositasolla n. 1,9me, jota kaupunki subventoisi n. 700ke:n vuositasolla. Operointiyhtiölle jäisi siis n 1,2me vuosikulut stadionin pyörittämisestä.

.. niin siis kupsin tytäryhtiö maksaa vuodessa ~1M€ kaupungille tuota rakennuskustannusta takaisin? eikö sen stadikan pitäisi sitten olla kupsin oma noin 20 vuoden päästä kun se €17M korkoineen on maksettu?

[copa de kybä]

Nämä luvut löytyvät varmasti esimerkiksi julkisesti saatavilla olevasta KalPan tilinpäätöksestä. Tai kysymällä kaupungilta. Oletettavasti ja toivottavasti tilanne on samanhenkinen.

Se iso ero toki on, että uusin jäähallin remontti toteutettiin elinkaarileasingin kautta, eikä kaupungin suorainvestointina.

Kendovertailut voi olla hauskoja, mutta faktat unohtuvat. Julkisten lähteiden mukaan KalPa on osallistunut jäähallin remontoihiin ainakin kolme kertaa ja yhteensä miljoonaluokassa. Jos KuPS investoisi vastaavasti stadioniin, niin neuvotteluasema olisi parempi.   

Niitä faktojahan mä yritin juuri kysellä, mutta et ole kertonut.

Se iso ero on, että jääkiekolle on rakennettu jo kauan aikaa sitten merkittävä parannus olosuhteisiin kunnan rahoilla. Lisähifistelyihin Kalpa sitten on ilmeisesti jollain pienellä osuudella osallistunut viime vuosien aikana, mutta näköjään tuossakin kaupunki on elinkaarimallin kautta se todellinen maksaja. Ja käyttökustannuksiin kaupunki myös mitä luultavimmin osallistuu huomattavasti suuremmalla summalla mitä se ulkojääaikoina oli.

Eihän siinä ole mitään mieltä, että kendolle oletetaan kohtuullinen kaupungin tuki nykytilanteen mukaan (kun halli on jo rakennettu ja ylläpitokustannukset nostettu korkealle tasolle) ja futikselle taas ei anneta lisää tukea, kun ei ole ennenkään annettu.

[rukkanen]

.. niin siis kupsin tytäryhtiö maksaa vuodessa ~1M€ kaupungille tuota rakennuskustannusta takaisin? eikö sen stadikan pitäisi sitten olla kupsin oma noin 20 vuoden päästä kun se €17M korkoineen on maksettu?

30 vuoden poistoajasta puhutaan hankesuunnitelmassa. Sen jälkeen käyttökustannuksista oletettavasti putoaa pääomavuokran osuus pois tai ainakin laskee huomattavasti? Viisaammat korjatkoon, jos tämä on väärin järkeilty.

Eihän siinä ole mitään mieltä, että kendolle oletetaan kohtuullinen kaupungin tuki nykytilanteen mukaan (kun halli on jo rakennettu ja ylläpitokustannukset nostettu korkealle tasolle) ja futikselle taas ei anneta lisää tukea, kun ei ole ennenkään annettu.

En tiedä, mitä täällä tai yleisesti ottaen pidetään kohtuullisena tukena, mutta mielestäni rapiat 600k vuodessa kuulostaa ihan Ok määrältä.

Hankesuunnitelma:

Jalkapallostadionin vuosikustannukset liikuntapaikkapalveluille olivat vuonna 2017 kokonaisuudessaan 709 403 euroa, joista vuokratulot kattoivat 85 000 euroa. Täten vuositasolla stadionin kustannukset liikuntapaikkapalveluille olivat 624 403 euroa.

[JSP]

Kuopion kaupungin tavoitteenahan on kasvaa 200000 asukkaan keskukseksi vuoteen 2040 mennessä. Tuohon strategiaan 8000 katsojan stadikka
mitoittuu täydellisesti. Se antaa asianmukaiset puitteet pitkälle tulevaisuuteen ja toisaalta luo myös lisää uskottavuutta asetettujen kasvutavoitteiden perustaksi. Ei liene liioiteltua sanoa, että pelkästään hankkeen tuottama brändiarvo on syy kääriä hihat ja iskeä lapio santaan.

Vornaselta muuten hyvä juttu aiheesta:

https://www.kaupunkilehti.fi/keskuskentalle-ulkoilmateatteri/

[JTR]

Kuopion kaupungin tavoitteenahan on kasvaa 200000 asukkaan keskukseksi vuoteen 2040 mennessä.

Tälle aina vaan epäuskoista huutonaurua.

[Villahousupakki]

Vähän taustaa, että ei mene tämä keskustelu ihan pelkäksi väittelyksi poistoista ja muista joutavista. Areena pitää oikeudenmukaisuuden ja kaikkien osapuolten tasapuolisen kohtelun kannalta toteuttaa, kuten muutkin kulttuuri ja/tai ruumiinkulttuurihankkeet tässä maassa ja kaupungissa = viime kädessä veronmaksajat maksavat.

Otetaan muutama esimerkki:

Aloitetaan kävelystä ja juoksusta – maksuttomia harrastajille ja maksajana meille kaikille tuttu veronmaksaja. Kustannamme tiet ja radat.

Kirjastot - maksuttomia käyttäjille ja maksajana meille kaikille tuttu veronmaksaja.

Museot – käyttäjiltä peritään muodollinen maksu ja loput jälleen veronmaksajalta.

Sinfoniaorkesteri (Musiikkikeskus) – peritään jo jonkinmoinen maksu, joka ei kuitenkaan kata alkuunkaan todellisia kustannuksia. Maksajana jälleen sinä ja minä verotuksen kautta.

Teatteri – kuten edellinen

Kuopio-halli – henkilökäyttäjillä nimellinen maksu ja joukkueille/ryhmille vähän isompi. Ja loput, arvaat varmaan, meidän kaikkien yhteisestä pussista. Messut ja konsertit edes vähän omakatteisia, mutta alkuperäisen käyttötarkoituksen vastaisia!

Sitten joukkueurheilu (pesäpallo, jefu, säbä, lentopallo, rugby…) – kaikissa on veron maksajien rahoilla rakennettu eritasoisia suoritus- ja kilpa-areenoita. Käyttäjä ei osallistu pääomakuluihin millään lailla, vaan maksaa tapahtumakohtaisesti kenttävuokraa. Hinnat voi jokainen katsoa kaupungin sivuilta.

Jääkiekko – Kalpa käytännössä hallitsee koko hallia. Siellä myös muita tapahtumia, kaunoluistelu, harjoittelu… Hallin omistaa kolmas taho, joka vuokraa koko hallin kaupungille. Hyvinvoinnin palvelualue veloittaa jään käytöstä kenttämaksua (kts kaupungin sivut) ja kaupunki myös edelleen vuokraa ravintolat, aitiot ym yritystilat suhteellisen käyvällä vuokralla pääkäyttäjälle. Kerätyt maksut ja vuokrat eivät kata alkuunkaan jäähallin pääoma- ym. kustannuksia kaupungille.

Jalkapallon osalta vain Savon Sanomat areenan tilanne – aika pitkälle kuten edellä. Kiinteistöyhtiö omistaa ja kerää tulonsa suhteellisen käyvillä vuokrilla siellä olevilta toimistoilta, aitioilta ja mainospaikoista. Loput maksaa jälleen kaupunki eli me veronmaksajat. Kaupungin osuus on (ison) leijonan osa kokonaisuudesta.

Sekä jäähallissa että nykyisellä jalkapallostadionilla on jossain määrin sama tilanne. Käyttäjät maksavat käyttämistään kaupallisista tiloista suht. käypää vuokraa ja itse jäästä/kentästä tapahtumakohtainen kohtuullinen korvaus. kts. kaupungin sivut.

Nyt vähän ihmetyttää, että mistä ihmeestä keskusteluun on edes päässyt sellainen näkemys, että uuden tapahtuma-areenan osalta olisi syytä poiketa vallalla olevasta käytännöstä.

Linjanmuutoksesta ainakaan minä en ole havainnut tehdyn päätöksiä. Onko valtuusto tai joku muu instanssi päättänyt, että tästä lähtien käyttäjä maksaa ja kuolettaa areenansa itse?
Ei se näin voi mennä! Kaupunki kerää hillot Mölymäen yli 100 000 kerroneliömetrin myynnistä (á 400 550 e/m2). Rakennusoikeuksista tuleva tulo on kaupungille vähintään 40-50 miljoonaa euroa tulevassa ajassa. Tapahtuma-areena on tuoreen kaavan mukaan yksi tämän uuden alueen keskeisistä palveluista.

Kyllä se van nyt kuuluu pääsääntöisesti meidän veron maksajien maksaa tämäkin pytinki. Jos kaupunki saa synnytettyä pääkäyttäjän kanssa sellaisen operaattorisopimuksen, joka tuo alueelle (kaupunki, hotellit, ravintolat, kuntalaiset) elähdyttäviä tapahtumia ja pöhinää, niin veronmaksaja kiittää. Toki sopimus pitää olla winwin. KuPS:n on sallittava hyötyä omasta aktiivisuudestaan, jos ja kun samalla kaupungin tulot kasvavat – tai oikeastaan menot pienenevät. 

Keskustelut KuPS:n osuudesta tulevan jatko-osan kuoletuksiin ja poistoihin kannattaa lopettaa heti alkuunsa. Ei näin ole kukaan muukaan kertaakaan vielä tehnyt. Vapaa-ajan (kulttuuri ja ruumiinkulttuuri) hankkeet ovat yksiselitteisesti kunnan ja veron maksajien vastuulla. Yritystiloista toki kohtuullinen vuokra. Siinä se.

[Necro]

Erittäin hyvin sanottu siellä

Yritä tuota nyt sitten selittää änkyräkepuloille tai uuskuopiolaisille (nilsiäläisille jne.). "Kankulan kaivoon uppoa verom rahat missä vanhukset ja tiet järki käteem"

[Elmo]

Joo, vähän ollut kummallista keskustelua joltain taholta. Kulttuurin ja muiden lajien osalta ei ajatustakaan, että niiden pitäisi jotenkin itse kustantaa 100% olemassaolonsa vaan se, että ne ylläpidetään pitkälti kaupungin (valtion, veronmaksajien) piikkiin on luonnollinen asiaintila. Mutta, kun puheeksi tuleekin jalkapallo niin yhtäkkiä säännöt muuttuvatkin täysin toisiksi.

[Bajella]

Kuopiolle vahvaa yläpeukkua tulevasta stadionista nyt on kääntymässä kokonaan uusi sivu kulttuuritarjonnassa Savon pääkaupungissa!

Pakko koittaa saada liput avausotteluun, hyvä syy käydä toisen kerran elämässä Kallaveden rannoilla

[AutoBiography]

Jääskeläisestä tulossa kotimaan vastine Populoukselle? Hyvältä näyttää

[Kader]

Saadaanko 8 000-paikkaisella vuodessa niin paljon enemmän tuloja kuin 6 000-paikkaisella, että tämä kattaa kustannuserotuksen? Hankesuunnitelman mukaan 6k ja 8k stadionien käyttökustannusero on n. 240 t€ vuodessa. Kysymys kuuluu, onko realistista olettaa, että stadionille saadaan 8k-paikkaisena niin paljon enemmän voittoa tuottavia tapahtumia kuin 6k-paikkaiselle, että koko stadionprojekti ylipäätään on kannattavaa toteuttaa?

Stadionin vuokrakustannukset kaupungin vuokranmääritysohjeen mukaisesti ja omana
palvelutuotantona eri laajuusvaihtoehdoilla ja 1M€ HatTrick avustus huomioiden ovat seuraavat:

6000 katsojan stadion
· Pääomavuokrakustannus n. 113 000 €/kk
· Ylläpitovuokrakustannus n. 25 800 €/kk
· Pysäköintilaitoksen ylläpitokustannus n. 3 600 €/kk
8000 katsojan stadion
· Pääomavuokrakustannus n. 124 000 €/kk
· Ylläpitovuokrakustannus n. 26 800 €/kk
· Pysäköintilaitoksen ylläpitokustannus n. 3 600 €/kk

Mahdollinen OKM:n avustus 2,2M€ suuruisena vähentää pääomavuokraa n. 14 000€ /kk
molemmissa laajuusvaihtoehdoissa.

Tuon mukaan isompi olisi 12 000 €/kk kalliimpi eli 144 t€ vuodessa joten en tiijä mistä olet tuon 240 t€ repäissyt. Lisäksi hankesuunnitelmassa nuo laskelmat on tehty väärin koska pienemmälle stadionille HatTrick rahaa saa korkeintaan 400 000€ ja OKM:n avustus korkeintaan 750 000€, kun ne otetaan huomioon niin isompi stadion ei tule yhtään kalllimmaksi. Siis edellyttäen että nuo avustukset saadaan täysmääräisinä.

[Kader]

Rakennustyö  on  sovitettava  siten, että jalkapallokenttä joudutaan  siirtämään väistöalueelle korkeintaan  yhden kauden ajaksi

2020 pelataan sitten Vänärillä ...

Eikös se olisi 2021, mutta kuulemma ei silloinkaan. Rakentaminen tapahtuisi kokonaan kentän ulkopuolella ja kentän pitäisi olla käytössä koko kauden aikana (kuulin talkooporukan kauden päättäjäisissä.) Kyllähän isossa maailmassakin pelataan stadioneilla vaikka vieressä katsomon rakennustyömaa.

[rukkanen]

Tuon mukaan isompi olisi 12 000 €/kk kalliimpi eli 144 t€ vuodessa joten en tiijä mistä olet tuon 240 t€ repäissyt.

Oisko mennyt ns. humanistin laskuopilla... #haentakkini

[Titanic]

Kuopiolle vahvaa yläpeukkua tulevasta stadionista nyt on kääntymässä kokonaan uusi sivu kulttuuritarjonnassa Savon pääkaupungissa!

Pakko koittaa saada liput avausotteluun, hyvä syy käydä toisen kerran elämässä Kallaveden rannoilla

Stadion tuo ehdottomasti hyötyä koko kaupungille pitkässä juoksussa ja mahdollistaa monenlaisia tapahtumia elinkeinoelämälle ja tuo rahaa kaupungin kirstuun. Onkos tuo rakennustyö nyt sitten 2v

[ras]

Huomenna on hyvinvoinnin edistämisen lautakunnassa käsitteillä. Se on listan ainoa asia. http://publish.kuopio.fi/Kuopio/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2018527646

Valtuusto voi toki sitten aikanaan tehdä päinvastoin halutessaan (siellä on teatteria kameroille, ei lautakunnissa). Sekä kaupunginhallitus voi ottaa sitä ennen lautakunnalta.
Olin itse tuolla lautakunnassa pj:n varajäsenenä viime kaudella. Nykyisestä en tiedä, mutta myötämielisiä yleensä oltiin monelle. Siksi mainitsin lähinnä tuon, että valtuusto voi tehdä ihan mitä tahansa suhteessa lautakuntaan. KH tuskin tekee mitään erityistä enää kun ovat siunanneet. KH:n edustaja lautakunnassa (äänivallaton, mutta voi "ohjeistaa") on ainakin erittäin KuPS-mielinen (Leila Savolainen).

Arvelen, että lautakunnassa menee esityksen mukaan kuten tavanomaista.
Pohjaesitys on: "Hankesuunnittelutyöryhmä esittää hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle hankesuunnitelman hyväksymistä ja toteuttamista UEFA:n kategorian 4 mukaisena 8 000 katsomopaikan areenana, mahdollistaen 20 000 henkilön yleisötapahtumien järjestämisen. Hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on hyväksyttävän operaattorimallin ja esisopimuksen syntyminen."

Ei ole järkevää lähteä sooloilemaan lautakunnassa kun on selvä ennakkotieto siitä, että valtuusto haluaa vallan itselleen asiassa.

^^
Rakentaminen näyttäisi olevan käytännössä samanhintaista jos tuet isompaan toteutuu.
Sen sijaan käytön osalta olisi arvioitava onko 144t/v lisämahdollisuuksien arvoinen.

Ei se kepun ukko väärässä ole velkaantumistahdista. Keppihevonen tämä asia vain sen esille tuomiseksi on. Kohtuutonta olisi jumittaa Mölymäkeä tämän enempää. Lahti on myös upottanut KuPSiin viime vuosikymmenen aikana sellaisia summia, mitä kukaan muu ei olisi valmis ollut tekemään. Nyt sopivasti tuo naispalloilu siirtyi myös sen alle, joten entistä selkeämmin on yhteinen asia.

Olen itse vähän ex-poliitikon, nykyisen toimittajan Vornasen kannalla, että se Savilahden varikon luolan liikuntahanke olisi yhdentekevin tällä hetkellä. Sinnekin on valtavaa katsomoa (2k, 4k) ainakin jotkut havitelleet. Voi olla viisasta kuitenkin ensin todeta mikä on Puijo Areenan vaikutus sekä Kuopio-hallin käyttöön, että tarpeeseen yleensä. Kun Puijo Areenallekin tulee merkittävä määrä katsojapaikkoja niin mihin yhtäkkiä tarvitaan kolmea erikokoista kun tähän asti sinniteltiin Kuopio-hallilla. Huom, en puhu sisäharrastetiloista, joissa on todella laaja puute vaan nimenomaan katsomoista.

Silloin on kova paikka kun tulee taas säästöjen aika. Esim. omalla kaudella lävähti eräänä loppuvuonna säästörätingit eteen. Pohdittiin sitten, että onko yhtikäs mitään järkeä kun esim. lakkauttamalla kaikki ulkokaukalot säästyisi vain 30k vuodessa, mutta huuto olisi hirveä.

Kaikki hyvä maksaa. Esim. Kuopio tanssii ja soi imuroi 288k kaupungin avustusta vuodessa (170k valtionapu). Jos Areena nyt 600k niin se on suhteessa edullista, mutta sitten pohdittava mitä saadaan uudella tasolla.

[krevis]

En usko, että UEFAn kolmas seurajoukkueiden kilpailu ainakaan vähentää stadionin käyttöpotentiaalia kansainvälisten otteluiden osalta.

[ras]

Savon Sanomien kertoma valtuustosalista ei otsikoiden perusteella vaikuta erityisen lupaavalta.

"Kaupunginvaltuusto: Operaattori löydyttävä ennen kuin nytkähtää -Keskuskenttärahaan vaaditaan takuuta"
"Toimittajan kommentti: Järki käteen ja ostoksille – Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa"
 
"Maahanmuuttokorttikin heilahti jo valtuuston keskuskenttäkeskustelussa -
Eija Vähälä piti vahvan puheenvuoron keskuskenttähankkeen puolesta."

[rukkanen]

Hyviä nostoja. Erotetaan tässä nyt kuitenkin pari asiaa. Kuten hankesuunnitelmasta selvisi, kaupunki tukee jo nyt Keskuskentän areenaa yli puolella miljoonalla vuodessa. Stadionin vuokralaiset yhteensä maksavat tällä hetkellä vuokraa 85 000 euroa vuodessa. Kaupunki ei halua uutta stadionia tukea merkittävästi suuremmalla summalla kuin tuki nykyiselle areenalle. Ja vaikka tukea lisättäisiinkin esim. 200 t€ vuodessa, pitäisi uuden stadionin operaattorin silti ottaa kontolleen noin miljoonan vuosivuokra. Tämän lisäksi kaupunki edellyttää vakuuksia, joiden ideana on välttää koko homman kaatuminen kaupungin niskoille.

KuPS ei tämän hetken tiedon mukaan halua eikä kykene miljoonan euron vuokrasta suoriutumaan. Näin ollen kaupungin pitäisi ottaa itselleen suurempi osa stadionin käyttökustannuksista, jotta projekti nytkähtäisi liikkeelle. Mutta miksi pitäisi? Miksi jalkapallon pitäisi yhtäkkiä saada olosuhteisiinsa esimerkiksi kaksinkertainen määrä tukea? Niin monikäyttöiseksi kuin uutta stadionia maalalillaankin, sen pääasiallinen käyttäjä ja siitä hyötyjä tulisi silti ylivoimaisella osuudella käyttöajasta olemaan KuPS ja jalkapallo. Ehkä nuo muut hyödyt kaupungille olisivat sen 200 000 euron vuosittaisen lisäinvestoinnin arvoiset, mutta olisivatko enempää? 500 000? Miljoona? Ja tärkeimpänä: kykenisikö KuPS järjestämään stadionin operointia kannattavaksi edes sellaisessa kuvitteellisessa tilanteessa, jossa KuPSin vastattavaksi käyttökustannuksista jäisi vain parisataa hassua tonttua?

JOS kaupunki kustantaisi valtaosan stadionista itse, miten sitten muu kulttuuri? Pitäisikö musiikille rakentaa uusi pyhättö, joka täyttää kaikkein vaativimpienkin huippuorkesterien vaatimukset? Välittämättä siitä, että näitä aivan terävimmän kärjen tekijöitä saataisiin paikalle vaivautumaan ehkä kerran, kaksi vuodessa. Jos siis käy oikein hyvä tuuri aikataulujen ja logistiikan suhteen. Ja sama teatterille. Ja sama jääkiekolle. Ja lento/kori/vesipallolle. Niin ja hiihtosuunnistukselle olisi varmasti kiva saada ympärivuotinen halli.

Kyllä, mielestäni jalkapalloa saa ja pitää tukea. Ja kyllä, jos on ilmeistä, että kaupungin tuki jalkapallolle on tähän asti ollut suhteettoman pientä, tukea voisi nostaa. Mutta onko näin? Vai joko jalkapallo saa leijonanosan ja lisätuen vaikutus on lähinnä katkeroittaa muuta liikunta-alan toimijakuntaa? (No, katkeroituminen on tietysti ennen kaikkea katkeroitujan oma häpeä, mutta tuiki tärkeän lajien ja kulttuurinalojen välisen yhteistyön kannalta olisi hyvä, ettei yksittäistä alaa/toimijaa suosittaisi suhteettomasti.)

Oma johtopäätökseni on, että 8 000 paikan areenan kustantaminen pääosin julkisista varoista ei ole oikea tapa asiaa edistää. Kaupungin esittämällä mallilla (tuki suunnilleen ennallaan tai vähän isompana, ja yksityinen operaattori vastaa – siis oikeasti vastaa – lopuista) olen täysin hankkeen kannalla.

[Titanic]

Tuossahan rakennetaan myös musiikille ja kulttuurille tapahtumia.

[panHard]

Luin Savon Sanomien tämän päivän jutun eilisestä valtuustokeskustelusta aiheen tiimoilta. Täytyy sanoa, että olo on jotenkin surullinen, mitä tulee näihin vastustamiseen käytettäviin argumentteihin - muihin kuin rahallisiin, jotka kieltämättä vaativat ratkomista.

Esim. tämä Iiris Asikaisen (sd) epäilys, että yleisö ei jaksa kävellä mäen päällä järjestettäviin tapahtumiin. Milloin ihmiset oppivat pitämään suunsa kiinni asioista, joista he eivät ymmärrä mitään? Joku demarinuori ois voinut tuota Iiristä vähän valaista vaikka Kantolan tai Ruisrockin tapahtumajärjestämiskonsepteista.

[Titanic]

Luin Savon Sanomien tämän päivän jutun eilisestä valtuustokeskustelusta aiheen tiimoilta. Täytyy sanoa, että olo on jotenkin surullinen, mitä tulee näihin vastustamiseen käytettäviin argumentteihin - muihin kuin rahallisiin, jotka kieltämättä vaativat ratkomista.

Esim. tämä Iiris Asikaisen (sd) epäilys, että yleisö ei jaksa kävellä mäen päällä järjestettäviin tapahtumiin. Milloin ihmiset oppivat pitämään suunsa kiinni asioista, joista he eivät ymmärrä mitään? Joku demarinuori ois voinut tuota Iiristä vähän valaista vaikka Kantolan tai Ruisrockin tapahtumajärjestämiskonsepteista.

No nämähän on näitä perus faktoihin perusteettomia argumentteja, kun halutaan vastustaa asiaa x kun ei henk.kohtaisesti kiinnosta. Tässä tapauksessa siis futis, stadionkeikat jne.