Ruvetaas vähitellen purkamaan tätä julkaisuun asti... Jos joku ei halua pärstäänsä täällä pällisteltävän, niin koordinaatteja aka. privahomoilua niin napsitaan poies.
Tiistaiksi olivat saaneet koneen Helsinkiin asti.
Hiljaisen innostuneena odottelemassa mm. yksi himopyöräilijä. Tämä kuva on harsittu kasaan käytännössä mustasta ruudusta.
Tähän jotain mukahauskaa sämpylää jakavista ultrista. TaNpereen poikain kanssa eksyin Malpensan kakkosterminaalin ravinteliin, josta sitten jotain paikallista kuraa tuli kupuun ahdettua. Muut ottivat ujosti samaa carbonarapastaa, mutta minä aloin osoittelemaan kauhanvarressa ollelle sedälle ihan omia settejä. Sanaakaan se pappa ei engelskaa hanskannut ja meikäläisen italiaanokin on kovasti vajaa sanaston ja kieliopin osalta. Muuten vetelen ihan kuin natiivi. No, se pitkin hampain sörsselit suostui tekemään. Toki makaroonikipon kanssa hipsiessä sittemmin löytyi ihan pihviosastokin, mutta ruoanruoalla mentiin tämä etappi. Sämpylä maksoi muuten 40 senttiä. Suunnilleen samalla rahalla olisi myöhemmin saanut litran pöntön viintä.
Terminaalin nurkalta löytyi pysäkiltä sukkulabussi, joka vei ykkösterminaaliin. Kadonnutta baaria etsimässä - siinä ohjelmaa seuraavaksi toviksi. Ovelta löytyi toki viinakauppakin, mutta eipä tarttunut vielä mitään matkaan, kun myivät vain ns. perhekokoja.
Täällä ihmettelin lattialla olevia tahmeita länttejä, mutta päättelin niiden olevan Juhanan jäljiltä. Oli meinaan jokunen kipale lentokoneita vitriineissä. Kiinnosti.
Puolentusinaa kerrosta kiipeiltyämme alkoi sitten näyttää lupaavalta. Ja löytyihän sieltä mirkku, joka kaatoi mukiin väkijuomaa. Sky-baarissa Skyy-votkaa. Väriksi kolaa - eigt juros! Ihanan halpaa.
Sittemmin "selvisimme" turvatarkastusten jne. jälkeen vartoamaan Volaren kakkosetappia päivälle. Pikkuisen puuhastelukavereita laulukirjojen muodossa tax-freestä ja hiljalleen kasvava ja päihtyvä lauma suomalaisia - jostain syystä alkuasukkaat katselivat menoa aavistuksen verran nenänvartta pitkin.
Erityisesti tämä kalju kyylä kunnostautui pahan silmän antamisessa. Eivät olleet kuitenkaan kovin herkässä Italian päässä, kun useampi aseistautunut heppu ohitse hiihteli, eikä oikeastaan edes vilkaissut meihin päin. Kepeätä kuittailua ohikulkijoille välillä, mutta muuten mukavan rauhallista odottelua.
Pullo(t) kiertää, osa nopeammin, osa hitaammin. Osa kierroksen, osa puolen tusinaa kierrosta. Erityisesti useammassa kuvassa näkyvä vihertävänkeltainen liemi oli porukan suosikki ja sitä oli monen tarkoitus ostaa useampi leka kotia jemmaan parempia jatseja odottelemaan.
Jotenkin sellainen hytinä, että tästä kokoontumisajosta saattaa olla toisestakin vinkkelistä otoksia jossain jemmassa. Malpensan meininki oli pääosin hyvinkin kotoisaa. Kusella käydessä alakerran huussissa sai ensin rappusissa väistellä oksennusta ja sitten vessassa oli odottamassa päivän iltasanomat (tai se toinen...). Turvatarkasuksessa huomasi olevansa kulttuurimaassa, kun Lataamon Roy-paita huomioitiin heti ja siitä osasivat päätellä saman tien mitä porukkaa olemme ja minne menossa. Itse jouduin mahdottoman tehtävän eteen, kun hupparini Banzai KuPS olisi pitänyt selittää n. 20 sekunnissa. "Are you japanese?"
Jatkan myöhemmin Porton kuvilla.
