Timo Marjamaan Pro gradu: Yhteisöllisyys uudistaisi kotimaista jalkapalloa

[The Hammer]

Kiinnostava aihe!

Täytyy ilman muuta perehtyä tähän tarkemmin.

Hyvä Febi Marjamaa. 

[Zapista]

Febillä meni sitten tyylikkäät kymmenen vuotta valmistumiseen. Taisis tosin ollla alkupuolella muita kiireitä.

[konstru]

Onhan tuossa silti aikamoinen otanta(yli 2000), eli oli tutkimuksella myös ihan pohjaa. Paljon enemmän kuin monessa yhteiskuntatieteellisen graduissa, näin voin sanoa ihan omakohtaisesta kokemuksesta. Hyvää työtä Febi on nähtävästi tehnyt.

Et ole pulko sitten pohtinut asiaa siltä kantilta, että yhteiskuntatieteellisessä tehdään helvetisti kvali-tutkimusta?

[I am the answer]

Et ole pulko sitten pohtinut asiaa siltä kantilta, että yhteiskuntatieteellisessä tehdään helvetisti kvali-tutkimusta?

Lähinnä kuitenkin kvasi-tutkimusta.

[Möpsi]

Ei se määrä vaan laatu; YTM Heinosenkin haastattelujen määrä väitöskirjaansa (Jalkapallon lumo) varten oli vajaa kymmenen suomalaista Everton-fania. (Ei muuuten yhtään pahaa sanaa ko. kirjasta, varmaan erinomainen opinnäyte, ja ainakin luettuna erittäin mielenkiintoinen).

[Thomas Hobbes]

Ei se määrä vaan laatu; YTM Heinosenkin haastattelujen määrä väitöskirjaansa (Jalkapallon lumo) varten oli vajaa kymmenen suomalaista Everton-fania. (Ei muuuten yhtään pahaa sanaa ko. kirjasta, varmaan erinomainen opinnäyte, ja ainakin luettuna erittäin mielenkiintoinen).

Nimenomaan.  Tuskin Heinonen olisi päätynyt sen tieteellisempään lopputulokseen haastattelemalla vaikka sataa suomalaista Everton-fania.  Jos niitä nyt edes niin paljon löytyisi

[Taigu]

Febi Klubin toimistoon töihin, erinomaisia ajatuksia  Eikös sieltä ole myyntihemmo SS lähdössä, Peltsi vois ottaa sen homman ja F hanskata markkinoinnin.

[Willer]

Et ole pulko sitten pohtinut asiaa siltä kantilta, että yhteiskuntatieteellisessä tehdään helvetisti kvali-tutkimusta?

Tarkoitat tuolla mitä, pulko?

Eikä tosiaan tehdä mitään helvetisti kvalitatiivista tutkimusta. Toki tuosta on kaksi koulukuntaa, ja kvalitatiivinen tutkimuslähtökohta on nostanut päätään viime vuosina. Silti suurin osa tutkimuksista perustuu tiettyyn otantaan, jonka perusteella tutkimus rakentuu. Marjamaan gradussa on todella suuri otanta, näin ei tosiaankaan ole monessakaan yliopiston gradussa. Tässä gradussa tuo iso otanta tekee asiasta ns. uskottavamman.

Ja sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, onko gradu käyttänyt kvalitatiivista tai kvantitatiivista lähtökohtaa. Otanta on yksinkertaisesti helvetin suuri, ja paljon suurempi kuin yhteiskuntatieteen graduissa. Tuo otannan suuri määrä on tässä pointti, ei se että laatu korvaa määrän jne.

[konstru]

Tarkoitat tuolla mitä, pulko?

Eikä tosiaan tehdä mitään helvetisti kvalitatiivista tutkimusta. Toki tuosta on kaksi koulukuntaa, ja kvalitatiivinen tutkimuslähtökohta on nostanut päätään viime vuosina. Silti suurin osa tutkimuksista perustuu tiettyyn otantaan, jonka perusteella tutkimus rakentuu.

No kai jokainen tutkimus, jossa on jonkinlainen kosketus empiriaan perustuu "tiettyyn otantaan", myös laadullinen En nyt oikein muutenkaan ymmärrä, miten mielestäsi yhteiskuntatieteissä ei tehdä tällä hetkellä tehdä Suomessa todella paljon laadullista tutkimusta useilla tieteen aloilla. Ehkä näkemyksesi itse yhteiskuntatieteistä pohjaa hyvin pieneen otantaan?

[Willer]

No kai jokainen tutkimus, jossa on jonkinlainen kosketus empiriaan perustuu "tiettyyn otantaan", myös laadullinen En nyt oikein muutenkaan ymmärrä, miten mielestäsi yhteiskuntatieteissä ei tehdä tällä hetkellä tehdä Suomessa todella paljon laadullista tutkimusta useilla tieteen aloilla. Ehkä näkemyksesi itse yhteiskuntatieteistä pohjaa hyvin pieneen otantaan?

Nyt, kerran vielä koetetaan...
Kysymys on nyt Marjamaan gradun otannasta, mikä on todella suuri eli yli 2000. Se on paljon, usko pois. Tehdään paljon laadullista tutkimusta ja molempia yhdistetään yhteiskuntatieteissä sehän on itsestäänselvyys, riippuen tietenkin alasta. Siis onko aine esimerkiksi taloustiede(ei tehdä varmaan ainuttakaan kvalitatiivista tutkimusta) tai onko kyseessä sosiologia(tehdään paljon). Tuohon viimeiseen ei todellakaan pohjaudu pieneen otantaan. 

Eli tässä minun aikaisemmassa lauseessa oli kysymys Marjamaan gradun otannasta, ja siitä että harvassa yhteiskuntatieteen taikka muunkaan tiedekunnan gradun tasoisen opinnäytetyössä käytetään noin suurta määrää. Kysymys ei todellakaan ole siitä, että tehdäänkö yhteiskuntatieteissä enemmän laadullista tai kvantitatiivista tutkimusta vaan yksinkertaisesti siitä vielä kerran, että Marjamaa on käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa tuon materiaalin keräämiseen.

EDIT:

Onhan tuossa silti aikamoinen otanta(yli 2000), eli oli tutkimuksella myös ihan pohjaa. Paljon enemmän kuin monessa yhteiskuntatieteellisen graduissa,

Sanoin tämä, ja sä nostit esille kvalitatiivisen tutkimuksen. Ja kysyn miksi? Gradussa on iso otanta, ja kvalitatiivista ja kvantitaviista tutkimusta tehdään yhteiskuntatieteellisessä. Niin entä sitten...mutta ei varmastikaan tehdä mitään helevetin paljon* vaan riippuu tietenkin tutkimuskohteesta. Eikä opinnäytetöitä voi edes jakaa noin radikaalilla tavalla kuin että tämä on pelkästään kvalitatiivinen ja tämä kvantitatiivinen. Tosin tuon viimeisen totesit myös itse.

* Toki tämä on tulkinnallinen kysymys

[torcida]

Suurmies.

[brutalissimus maximus]

"Jalkapallotuotteelle"  :keskari: :keskari: :keskari:

[konstru]

Nyt, kerran vielä koetetaan...
Kysymys on nyt Marjamaan gradun otannasta, mikä on todella suuri eli yli 2000. Se on paljon, usko pois. Tehdään paljon laadullista tutkimusta ja molempia yhdistetään yhteiskuntatieteissä sehän on itsestäänselvyys, riippuen tietenkin alasta. Siis onko aine esimerkiksi taloustiede(ei tehdä varmaan ainuttakaan kvalitatiivista tutkimusta) tai onko kyseessä sosiologia(tehdään paljon).

EDIT:
Sanoin tämä, ja sä nostit esille kvalitatiivisen tutkimuksen. Ja kysyn miksi? Gradussa on iso otanta, ja kvalitatiivista ja kvantitaviista tutkimusta tehdään yhteiskuntatieteellisessä. Niin entä sitten...mutta ei varmastikaan tehdä mitään helevetin paljon* vaan riippuu tietenkin tutkimuskohteesta. Eikä opinnäytetöitä voi edes jakaa noin radikaalilla tavalla kuin että tämä on pelkästään kvalitatiivinen ja tämä kvantitatiivinen. Tosin tuon viimeisen totesit myös itse.

* Toki tämä on tulkinnallinen kysymys

Olet oikeassa, se on suuri otanta. Itse tartuin lähinnä tuohon kommenttiisi, jossa vertasit markkinoinnin gradun suurta otantaa sellaisenaan alaan, joka on laaja ja jossa suuressa osassa tutkimusta ei tarkastella tuollaista määrällisesti suurta aineistoa. Kansiksessa on sitä paitsi mielestäni huomattavat mahdollisuudet tehdä laadullista tutkimusta, ja sitä myös tehdään jonkin verran, mitä nopeasti vilkaisin listoja viime vuosina suomalaisissa yliopistoissa julkaistuista alan graduista. Mutulla heitän, että sosiologian, politiikan ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksesta yli puolet on puhtaan laadullista tutkimusta. Menee vähän ohi, mutta kasvatustieteessä kuulemma huimassa nousussa, eli laadulliseen kannustetaan. Sen tarkemmin en lähde arvioimaan, kuinka paljon on helvetin paljon.

[suomifutiksen Janne Tähkä]

Febi
Tiivistelmän perusteella potaskaksi arvioiville :

[Willer]

Mutulla heitän, että sosiologian, politiikan ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksesta yli puolet on puhtaan laadullista tutkimusta. Menee vähän ohi, mutta kasvatustieteessä kuulemma huimassa nousussa, eli laadulliseen kannustetaan. Sen tarkemmin en lähde arvioimaan, kuinka paljon on helvetin paljon.

Tuo on varmasti ihan oikeastikin noin. Laadullinen tutkimus on todellakin nousussa tai ainakin oli, nyt taas ollaan hieman menty taaksepäin ja/tai pyritään yhdistämään molempia luonnollisesti. Eli kai se vähän riippuu siitä kuka sitä opinnäytetyötä ohjaa. Jos on joku vanhan koulukunnan tilastofriikki, niin se sitten luonnostaan suosii kvantitatiivista tutkimusta sinä ainoana oikeana tapana todistaa väitteitä todeksi. Itse kyllä rakastan tilastoja, mutta ei ne nyt mitään kerro ilman laadullista tutkimusta ja oikeanlaista tulkintaa.

Heh, joo enpä lähde itsekään arvioimaan sitä mikä on helevetin paljon.