On tärkeää käyttää aikansa tehokkaasti... tai sitten voi vaihtoehtoisesti kirjoitella joutavuuksia FF2:lle...
Eli muutaman sananen sunnuntain otteluista:
Villarreal – Espanyol: Villarreal tuntuisi olevan pienoisessa nosteessa... ja Espanyolilla puolestaan vaikuttaisi edelleen olevan melkoinen kokovartelokipsi päällä, ja ihan kuin se ei vielä riittäisi, sillä valmentaja Valverde on ihan julkisesti vihjannut, että tietty klikki (eli vanha konkarit Tamudon ja de la Peñan johdolla) joukkueen pukuhuoneessa yrittää tehdä hänen työnsä mahdollisimman hankalaksi. Tosiasiassa kyse lienee enemmänkin siitä, että koutsilla itsellään olisi peiliin katsomisen paikka, mutta yhtä kaikki papukaijatalossa kuohuu ainakin pinnan alla. Ja mitä itse otteluun tulee, niin kyllähän tässä kaikki tilannetekijät puhuvat, lähtökohtaisen tasoeron lisäksi toki, kotivoiton puolesta... ja näin myös tulee tapahtumaan. Espanyol voi tosin onnistua maalinteossa ei-niin-vakuuttavaa sukellusvenepuolustusta vastaan, mutta Fórlan, Nihat ja kumppanit iskevät vähintään ne tarvittavat kaksi häkkiä, ja se on siinä.
Levante – Mallorca: erittäin mielenkiintoinen ottelu, jossa kotijoukkue on ennakkosuosikki nimen omaan kotikenttäetunsa takia ja toki osin myös siksi, että se sen saldo kolmesta viimeisestä ottelusta on mukava 2-1-0 (ja kaksi vieläpä vieraskentällä). Lomasaarelaiset ovat aloittaneet kautensa ihan siedettävästi, niin tulosten kuin peliesitystenkin suhteen, mutta viisi pistettä yhtä monesta ottelusta on sittenkin turhan vähän, etenkin jos ja kun kauden tavoitteena on taistella jostakin muusta kuin vain säilymisestä. Tästä ottelusta bermellonesit eivät kuitenkaan taida saada vetoapua, vaan kaikki pisteet jäävät Ciutat de Valencialle, ja sitä myöten Levante jatkaa erittäin vakuuttavasti esiintyneen Kapon johdolla alkukauden noususuhdannetta... mikä saattaa (ihme kyllä) jopa johtaa sarjapaikan säilyttämiseen, mutta ei nyt mennä vielä asioiden edelle.
R. Sociedad – Zaragoza: ensijokolmas tuossa jo spekuloikin tätä koitosta, ja siihen minulla ei ole hirveästi lisättävää... joskin tällä kertaa Aragoniassa tosiaan olisi syytä uskoa ja vaatia vähintään sitä tasapeliä, sillä niin pahasti hukassa donostialaisten konseptit tällä hetkellä ovat. Tietysti, yksikin voitto ja tuuli voi kääntyä... mutta kovin takkuiselta la Realin taival juuri nyt vaikuttaa. Zaragozan puolestaan olisi jossain vaiheessa saatava peli uomiinsa pysyvämminkin, ja kenties juuri Anoeta olisi mitä sopivin paikka tällaisen kehityksen kannalta, vaikka ajankohta maaottelutauon jälkeen ei kaikkein otollisin olekaan. Pelistä on kuitenkin jokseenkin hankalaa sanoa miten se tulee loppujen lopuksi päättymään, mutta jotakuinkin ristikakkosesta on kai silti lähdettävä. Ja ottaen huomioon sen, että joukkueiden tällä kaudella pelaamissa otteluissa maaleja on paukuteltu yhteensä 34 kappaletta, voi hyvällä syyllä olettaa, että ainakaan mitään muna-munaa ei Anoetalla tulla tahkomaan.
Nàstic – Athletic: aijaijai... taas näitä pelejä, joissa molempien olisi pystyttävä voittoon. Nàsticille toki likimain jokainen kotipeli (pl. huippujen kohtaamiset) on elämän ja kuoleman kamppailu säilymisen kannalta, mutta tällä haavaa myös Athleticille kyseinen peli on erittäin tärkeä seurassa meneillään olevan kokonaisvaltaisen kriisin vaikutusten lieventämiseksi. Athletic osoitti viime kierroksella Barçaa vastaan, että parhaimmillaan se pystyy haastamaan melkeinpä kenet tahansa, ja nyt joukkueen olisi syytä jatkaa siitä, mihin San Mamesilla ennen Casasin ulosajoa jäätiin. Jos Athletic pystyy edes likimain vastaavaan suoritukseen, ei Nàsticilla ole eväitä baskien kukistamiseksi, etenkin kun kotijoukkue pelaa kotikentällään varsin aktiivista ja verrattain offensiivista jalkapalloa, ja on siten väkisinkin altis Athleticin parhaimmillaan erittäin tehokkaalle vastahyökkäyspelaamiselle. Sitten taas, Athletic on tällä kaudella (hieman kärjistäen) pelannut hyvää jalkapalloa noin yhden puoliajan verran, eli minään itsestäänselvyytenä joukkueen nousemista tasolleen Tarragonan illassa ei voida pitää. Ja tulos... niin, se voi olla ihan mitä tahansa, koska etenkin vierailijoiden ns. päivän kunto on niin suuri kysymysmerkki.
Celta – Valencia: Celta-koutsi Vázquez manasi, että Valencia on pahin mahdollinen joukkue, jonka hänen miehistönsä voi tässä tilanteessa kohdata, ja oli siinä prikulleen oikeassa. Celta jos mikä nimittäin tarvitsisi sitä moraalia kohottavaa voittoa, jotta sen pelaajisto voisi keskittyä europaikasta kamppailuun putoamistaiston sijasta, ja huippukuntoinen Valencia on puolestaan joukkue, joka tuskin tulee tätä iloa galicialaisille kovin helposti suomaan. Eipä silti, tokihan Celtalla mahdollisuutensa ovat, mutta melko ohuilta ne kyllä näyttävät. Valencia toki kärsii jonkin verran maaottelupaussin seurauksista, mutta tällä tuskin on joukkueen iskukykyyn kovinkaan suurta vaikutusta, etenkin kun osan sen avainmiehistä ei ”tarvinnut” rasittaa itseään maajoukkuekomennuksilla. Eli siis, vierasvoitosta on lähdettävä liikkeelle, sillä jopa tasapeli olisi kovan luokan yllätys, kotivoitosta nyt puhumattakaan. Toivoahan tietysti aina saa, mutta eiköhän lepakot homman klaaraa taidolla, tahdolla ja rutiinilla.
Osasuna – Racing: kolme neljäsosaa Quiniela-veikkaajista tuntuu olevan sitä mieltä, että kotijoukkue homman hoitaa, ja vaikeaahan siitä on olla eri mieltä. Osasuna aloitti kauden ottamalla kahdesti pataan, mutta sittemmin joukkue on metsästänyt kolmesta viime pelistä 7 pinnaa päästämättä maaliakaan. Ja kun pamplonalaiset vaikuttavat saaneen puolustuspelinsä kuntoon, on joukkueen lyöminen erittäin vaikeaa kenelle tahansa, saati sitten Racingille. Tietysti melkeinpä sensaatiomaisen primera-startin tehnyt (kolme peliä, kolme maalia) ja viime maaotteluissa maaleja urakalla latonut Zigic saattaa aiheuttaa enemmänkin harmeja navarralaisille, mutta eiköhän Osasunan kollektiivinen paremmuus kuitenkin riitä takamaan kotivoiton Reyno de Navarran yleisön mieliksi. Sen verran on kuitenkin vielä sanottava tästä serbijätistä, että tällä haavaa Racing vaikuttaa tehneen erittäin kovan luokan kaappauksen saadessaan miehen riveihinsä. Tuskin mies vuotta pidempään Cantabriassa viihtyy (istuisi myös kalinaan kuin nenä päähän), mutta saapahan Racing komean tuoton sijoitukselleen.
Barcelona – Sevilla: eh, tästä pelistä ei sivullekirjoittanut pysty mitään erityisen objektiivista ”analyysiä” kirjoittamaan. Todetaan nyt vaikka niin, että olen sekä huolestunut että luottavainen yhtä aikaa. Huolestunut sen suhteen, että löytyykö Barçalta edelleenkään eväitä Sevillan tyylisen joukkueen ”nollaamiseen”, ja luottavainen siinä mielessä, että uskon Blaugranan pelin olevan parempaa kuin mitä olemme muutamassa viime ottelussa nähneet. Tietysti sitäkään ei sovi pitää minään itsestäänselvyytenä, että Sevilla välttämättä pystyisi Camp Noulla venymään samanlaiseen mahtiesitykseen kuin esimerkiksi elokuun lopulla Monacossa, mutta joka tapauksessa kotijoukkueen suoritustasoa voi kai kuitenkin pitää lähihistorian valossa hieman suurempana kysymysmerkkinä. Toki Barça on peliin lähdettäessä selvä ennakkosuosikki (ainakin ns. yleisen mielipiteen tai vedonlyöntitoimistojen mielestä), mutta Sevilla on melkeinpä aina ollut paha vastus Rijkaardin Barçalle, ja sitä se lienee sunnutainakin. Siltikin olisin taipuvainen uskomaan siihen, että Barça tämän ottelun voittaa, ja että joukkue voittonsa lisäksi myös pelaa
hyvin. Mutta mutta, ristivarmistus ei siltikään kuulosta mitenkään erityisen huonolta vaihtoehdolta... :
Betis – Deportivo: muistin, että ottelu olisi ollut toisin päin... mutta ei sitten. Niin, Betis selkeästi kaipaa pisteitä kipeämmin kuin vierailija Depor, mutta sen varaan ei tässä tapauksessa kannata liikoja laskea. Betisin pelistä on hankala sanoa, että eikö se vaan kertakaikkiaan toimi vaiko onko kyse edelleenkin vain käynnistymisvaikeuksista, jotka voitettuaan Jabon ryhmä aloittaa vääjäämättömästi kipuamisen kohti kärkeä ja eurocup-sijoituksia. Depor on puolestaan yllättänyt epätasaisuudellaan, vaikka ei niinkään tulosten kuin peliesitysten puolesta, ja joka tapauksessa kun tahti on ollut keskimäärin kaksi pistettä per peli, voi joukkueen alkukauden sanoa sujuneen jopa yli odotusten. Mutta niin, mitähän tästäkin ottelusta ajattelisi, paitsi että Irureta on varmasti erityisen motivoitunut näyttämään närhen munat entiselle joukkueelleen, mutta jotenkin en jaksa uskoa, että se riittäisi, tai siis että Jabo saisi kanavoitua tätä tahtotilaansa oikealla tavalla kentällä kirmaaville beticoille. Ja näköjään Marcan Quiniela-veikkaajatkin ovat samoilla linjoilla, tasurin ollessa pelatuin merkki tähän koitokseen. Ja siitä lähtisin minäkin, ja kenties jopa varmistaisin sitä ennemmin kakkosella kuin ykkösellä. Suurin pelko on kuitenkin se, etenkin kun kyseessä on UK:n televisioima ottelu, että pelistä tulee kahden tappiota välttelevän ja koko ajan yhdeksän pelaajaa pallon alla pitävän joukkueen (ja valmentajan) välinen koitos. Toivottavasti ei.
