Ilmastonmuutoskeskustelu - kenttälämmityksen joutsenlaulu Suomessa?

[suntio]

Olen jo jonkin aikaa funtsinut nykyisellään vellovan ilmastonmuutoskeskustelun lomassa milloin kaavailtavat energiansäästötalkoot tulevat iskemään kyntensä urheilupaikkoihin ja niiden huoltoon. Viimeisen vuoden aikana on asian tiimoilta käytävissä keskusteluissa usko uusista teknologisista ratkaisusta siirtynyt enemmän kohti debattia energiatehokkuuden parantamisesta. Tällä hetkellä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaavaillaan ruuhkamaksuja, joukkoliikenteen tehostamista (jopa kuntarajoja muuttamalla!) sekä tunnetusti ajoneuvoverotusta on jo rukattu pienipäästöisempiä autoja suosivalla tavalla. Biopolttoainekeskustelu lienee jo kaikille tuttu ja suomalaista, perinteisesti energiaintensiivistä, teollisuuttakin on vaadittu mukaan päästötalkoisiin. Viimeisien viikkojen aikana Hesari on käsitellyt jo pariin otteeseen tämän alan viimeistä "pyhää lehmää" eli omakotitaloja ja niiden yleisesti ottaen heikkoa energiatehokkuutta. Kun jo perinteistä punamullan väristä Suomalaista Unelmaakin kritisoidaan, eivät varmasti muutkaan yhteiskunnan sektorit tule välttymään energiankäytön selvityksiltä sekä viime kädessä toimenpiteiltä.

Hämmästyttävää kyllä, en ole huomannut vielä missään mediassa keskustelua siitä, mitä järkeä on lämmittää 7000-8000 neliön kokoista nurmilänttiä roudan ja rospuuton läpi, jotta kourallinen jalkapalloilijoita voi käydä neppailemassa sillä muutaman kerran viikossa.

Tämän asian esiinnousu median huomion kohteeksi on varmasti vain ajan kysymys ja jonkinlaisia ennakkotapauksiakin on jo nähty. Hyvä esimerkki tästä oli taannoista Azerbaidzan -matsia edeltänyt poru Olympiastadikan nurmen lämmityksestä ja sen kustannuksista. Pidin varsin mielenkiintoisena sitä, ettei yksikään roskalehtien toimittajista tarttunut lämmittämisen epäekologisuuteen vaan he keskittyivät vain retostelemaan toimenpiteen kalleutta kenttämestarin jupinoita hyväksikäyttäen. Samalla tavalla keskusteltiin tänä alkusyksynä siitä, mitä järkeä on aikaisissa kääkkäturnauksissa, kun hallien lämmittäminen on lämpimällä niin kallista. Ei vaadi kummoisia Nostradamuksen kykyjä arvella, että ekologinenkin puoli tulee jatkossa mukaan sensaatiohakuisen lehdistön artikkeleihin.

Uskoisinkin, että jatkossa kaupunginvaltuutettujen ja kenttäuudistuksia lobbaavan urheiluväen tulee olemaan todella vaikea perustella kansalaisille, miksi tulisi lämmittää ulkona sijaitsevaa nurmi/tekonurmiplänttiä - tai varsinkaan rakentaa uusia sellaisia jalkapalloilijoiden iloksi. Kyseinen logiikka ei varmasti helposti aukea keskivertokansalaiselle, joka kymmenen vuoden sisään joutunee vähentämään huomattavasti autonkäyttöään ja remontoimaan asuntoaan energiatehokkaammaksi kovalla rahalla. Fakta on myös se, että käytännössä kaikki Suomen lämmitettävät kentät (ja tulevat sellaiset) tulevat olemaan kuntien ja kaupunkien omistamia. Liikuntapaikkojen määrärahat tuskin tulevat nousemaan samaa tahtia edessä olevan energian kallistumisen kanssa. Lisäksi politiikot ovat politiikkoja - jos äänekkäät kansanliikkeet vaativat lämmityksen poiskytkemistä, ne tulevat myös saamaan tahtonsa läpi. Kadunmiehelle (tai kaupunginvaltuutetulle) kenttälämmitys vaikuttanee yhtä hyödylliseltä kuin esimerkiksi Helsingin keskustassa käytössä oleva katujen lämmitys - eli täysin mukavuudenhalusta syntyneeltä turhakkeelta. Erotuksena on toki se, että keskustan liikkeissä pyörii mukavasti rahaa (joka puoltaa lämmityksen hyötyjä), kun suomalaisessa futiksessa sitä taas ei liiemmin ole näkynyt.

Kysymys kuuluukin: Miten futisväen tulisi valmistautua tähän tulevaan dilemmaan?

Vaikka kenttälämmityksen hyötysuhdetta varmasti voidaan parantaa, ei futiskentän kokoisen maatilkun lämmittäminen Suomen olosuhteissa voine koskaan olla kovinkaan energiatehokasta. Järkevimpiä ratkaisuja tällä hetkellä lienevät jäähallien yhteyteen rakennetut lämmitettävät kentät, joissa lämmitys hoidetaan hallin lauhdevesillä. Tosin luonnollisesti jäähallit ovat tulevaisuudessa samalla tavalla kirveen alla, eli pinnan alla lienee muhimassa pienasteinen koko liikuntaväen painajainen?

[Vinnie Stigma]

Lämmitetään maalämmöllä tai uusiutuvalla saasteettomalla energialla ja stadionit seurojen omistukseen. Junnukentät tietysti kaupungin piikkiin.

Oliko muita kysymyksiä?

[Bunuel]

Olen pyöritellyt päässäni samoja asioita mutta ennen kaikkea siltä kantilta että tässä voisi olla hyvä tilaisuus ajaa ahtaalle muita lajeja. Jos joku tutkimus pystyisi todistamaan vaikkapa jääkiekon olevan kymmenen tai sata kertaa saastuttavampaa kuin futis niin saisimme aika mojovan lyömäaseen kun päätetään rakentaako kunta harjoitusjäähallin vai lämmitettävän tekonurmen.

Onkohan asiaa ylipäätään tutkittu ja kuinka laajasti?

[J.D.]

 Onhan näistä ainakin Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksissa otettu kantaa nimenomaan ilmastonmuutoksen kannalta ja muutama kuukausi sitten aamutv:ssä myös puhuttiin tästä(silloin kyllä lähinnä hiihtoputkista ja jalkapallo/kendohalleista).
 No pian ei tarvi enää kenttiä lämmitellä. Pakkaset, missä pelaa?

[suntio]

Lämmitetään maalämmöllä tai uusiutuvalla saasteettomalla energialla ja stadionit seurojen omistukseen.

Maalämpöpumppujen rakentaminen pelkästään omakotitalojen lämmitysjärjestelmäksi on tautisen kallista, futiskentän kokoisen lämpöputkiston ajamiseen tarvittavan pumppujärjestelmän tulisi olla vielä siihen nähden aivan toiselta planeetalta. Tuulivoimalat pakollisiksi lämmitettävien kenttien viereen? Aurinkovoimahan tähän luonnollisesti ei käy, koska kausi jolloin lämmitystä tarvitaan on myös kaikkein pimein.

[Vinnie Stigma]

Maalämpöpumppujen rakentaminen pelkästään omakotitalojen lämmitysjärjestelmäksi on tautisen kallista, futiskentän kokoisen lämpöputkiston ajamiseen tarvittavan pumppujärjestelmän tulisi olla vielä siihen nähden aivan toiselta planeetalta. Tuulivoimalat pakollisiksi lämmitettävien kenttien viereen? Aurinkovoimahan tähän luonnollisesti ei käy, koska kausi jolloin lämmitystä tarvitaan on myös kaikkein pimein.

Kehitys kehittyy. Viiden-kymmenen vuoden päästä tilanne on jo parempi.

[JDredd]

Puuhastelun multihuipentuma; taklaamme ilmastonmuutoksen kenttälämmityksen lakkauttamalla ""

Vähän suhteellisuudentajua näihin, pojat. Jos yksityisautoilu loppuisi huomenna kuin seinään, ei sillä olisi käytännössä mitään merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Aika monta hehtaaria nurmea saa ruskohiilellä pitää sulana ennenkuin sillä alkaa olla mitään merkitystä.

[J.D.]

Puuhastelun multihuipentuma; taklaamme ilmastonmuutoksen kenttälämmityksen lakkauttamalla ""

Vähän suhteellisuudentajua näihin, pojat. Jos yksityisautoilu loppuisi huomenna kuin seinään, ei sillä olisi käytännössä mitään merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Aika monta hehtaaria nurmea saa ruskohiilellä pitää sulana ennenkuin sillä alkaa olla mitään merkitystä.

En uskokkaan että kukaan edellä kirjoittaneista(tai ainakaan itse en) haluaisi että kenttien lämmitystä lopetettaisiin. Tässähän vaan pohdittiin että varmasti jonkun kuntien päättäjät, tai jotkut ympäristöihmiset tälläisenkin idean voi kehitellä ilmastonmuutoksen varjolla...

[zorkie]

Aurinkovoimahan tähän luonnollisesti ei käy, koska kausi jolloin lämmitystä tarvitaan on myös kaikkein pimein.

Varastoidaan kesältä aurinkoenergiaa

[Histamiini]

Tässähän on yksinkertainen yhtälö: saastutetaan vielä vähän lisää, niin ilmasto lämpenee entisestään ja kohta ei mitään kenttälämmitystä enää tarvitakaan. Samalla saadaan kiekko vielä ahtaammalle, sillä ilmojen lämmetessä hallien ja jääratojen jäädytys tulee entistä kannattamattomammaksi. 

[V]

Ydinpommi Kiinaan, Intiaan, USA:han, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan.

Eiku oikeesti rakennetaan joka stadionille katsomot neljälle seinustalle ja päälle avattava katto. Kylmänä aikana lämpö pysyy katon alla ja kesällä saadaan aurinkoa sisään. Onhan näitä jo maailmalla, joten aika olisi tuoda meillekin. Täällä sitä kattoa tosissaan tarvittais.

 

[Tsei Tsei]

Maalämpöpumppujen rakentaminen pelkästään omakotitalojen lämmitysjärjestelmäksi on tautisen kallista, futiskentän kokoisen lämpöputkiston ajamiseen tarvittavan pumppujärjestelmän tulisi olla vielä siihen nähden aivan toiselta planeetalta. Tuulivoimalat pakollisiksi lämmitettävien kenttien viereen? Aurinkovoimahan tähän luonnollisesti ei käy, koska kausi jolloin lämmitystä tarvitaan on myös kaikkein pimein.

Ei mitään tuulivoimaa tietenkään, koska suoraa sähkölämmitystä on turha näissä käyttää. Sen sijaan monet ympäristöystävälliset ratkaisut ovat mahdollisia tällaisissa lämmityksissä, jossa ei tarvita korkeita lämpötiloja, vaan ennemminkin jotain 20 asteisia nesteitä putkistoon. Maalammöt ym. ovat tällaiseen juuri erinomaisia ratkaisuja. Biovoimaloidenkin on helppo tuottaa paljon lämpöä, mutta sähkön tuottaminen on heikompaa hyötysuhteeltaan. Nykyäänhän ympäristöystävällisiä ratkaisuja ovat juuri matalalämpöiset lämmitysjärjestelmät, joissa lämmityspinta-ala on sitten suurempi. Eli ei kuumia pattereita, vaan tasaisen lämmin lattialämmitys.

Kallistahan näissä on juuri tuo lämmitysputkisto. Se pitää jalkapallokentälle rakentaa kuitenkin kaikissa tapauksissa (tai vastusjärjestelmä, jos on suora sähkölämmitys). Infran rakentamisen jälkeen lämpö on halpaa ja ympäristöystävällistä. Jäähallien tilanne on sitten vaikeampi, vaikka laitteita optimoimalla voidaan käyttää ulkoilmaa jäähdytykseen suhteellisen tehokkaasti muulloin kuin lämpimimpinä kesäkuukausina.

EDIT: Putkistojen lämmitysteho tosiaan riittänee vain suhteellisen pienille pakkasille. Kylmimpien kuukausien aikana kentänlämmitys ei ole kovin järkevää, koska teho saattaa jäädä liian alhaiseksi. Etelässä tällaista aikaa on kuitenkin korkeintaan kaksi tai kolme kuukautta.

[Elmo]

Eiköhän kenttien sulana pitämiseen käytettävä energia ole kärpäsen paskaa jo jäähallien energiankäyttöönkin verrattuna, teollisuudesta nyt on turha samalla mitta-asteikolla edes puhua.

Kaukolämmön paluuvedellähän varmasti jo monin paikoin kenttiä pidetään sulana ja se on malli-esimerkki tilanteesta josta kaikki hyötyvät.

[kilu.]

Kaukolämmön paluuvedellähän varmasti jo monin paikoin kenttiä pidetään sulana ja se on malli-esimerkki tilanteesta josta kaikki hyötyvät.

Oikein...Rolloonkiin on tulossa vastaava systeemi.

[InterFlower]

Eiköhän monikin laitos tuota hukkalämpöä tarpeeksi yhden kentän lämmitykseen. Mehdetaanko isojen virastokompleksien, sairaaloiden tms. laitoisten poistoilmastakaan ottaa lämpöä talteen, tuskin.

[idänihme]

Mitään maalämpöä ei tosiaan ole järkeä käyttää vaan juurikin voimaloiden paluulämpöä. Sähköntuotannossa sun muussa teollisuudessa tulee reilusti lämpöä, jota kukaan ei käytä. Jopa ihan suora öljy/puu/hiililämmitys olisi luultavasti parempi kuin lämpöpumppu, jota varten energia pitää ensin muuttaa sähköksi huonollä hyötysuhteella ja rakentaa moninmutkaiset laitteistot.

Kuinkas paljon muuten vähentää kentän lämmityskuluja jos siihen päälle rakentaa hallin, joka eliminoi lumisateen ja tuulen aiheuttaman kylmenemisen? Siis sellainen halli, jota ei lämmitetä yhtään, vaan lämpenee vain sen verran, mitä plussan puolelle lämitetty tekonurmi sitä lämmittää. Monessa vuodessa kuittaantuu rakennuskustannukset?

[Balla]

Maalämpöpumpulla, just joo... Kas kun ei pellettilämmityksellä? :

Jos semmonen 120-150 neliöinen omakotitalo tarvitsee reilun puoli kilometriä letkua maahan, että tönö pysyy lämpöisenä, niin on siinä hiukan vetämistä. 

[Tresor]

Ei mitään tuulivoimaa tietenkään, koska suoraa sähkölämmitystä on turha näissä käyttää. Sen sijaan monet ympäristöystävälliset ratkaisut ovat mahdollisia tällaisissa lämmityksissä, jossa ei tarvita korkeita lämpötiloja, vaan ennemminkin jotain 20 asteisia nesteitä putkistoon. Maalammöt ym. ovat tällaiseen juuri erinomaisia ratkaisuja. Biovoimaloidenkin on helppo tuottaa paljon lämpöä, mutta sähkön tuottaminen on heikompaa hyötysuhteeltaan. Nykyäänhän ympäristöystävällisiä ratkaisuja ovat juuri matalalämpöiset lämmitysjärjestelmät, joissa lämmityspinta-ala on sitten suurempi. Eli ei kuumia pattereita, vaan tasaisen lämmin lattialämmitys.

Kallistahan näissä on juuri tuo lämmitysputkisto. Se pitää jalkapallokentälle rakentaa kuitenkin kaikissa tapauksissa (tai vastusjärjestelmä, jos on suora sähkölämmitys). Infran rakentamisen jälkeen lämpö on halpaa ja ympäristöystävällistä. Jäähallien tilanne on sitten vaikeampi, vaikka laitteita optimoimalla voidaan käyttää ulkoilmaa jäähdytykseen suhteellisen tehokkaasti muulloin kuin lämpimimpinä kesäkuukausina.

Ja sitten vielä se, että kuinka paljon ekologista jalanjälkeä systeemin rakentamisesta tulee. Toki jäähallin rakentaminen on silti hiilidioksitonneja edellä tässäkin paheessa.

[Maanantaivalmentaja]

Ilmastokeskustelussa ja energiakeskustelussa ei kannata tuijoittaa pelkästään yhteen lajiin. Mikä on laji mitä nuoret tykkäävät harrastaa ja joka ei talviaikaan tarvitse energiaa? Sisälajit tarvitsevat lämmitetyt sisätilat, jääkiekko hallit jne. kaikki vievät energiaa. Jos sanotaan että menkää ulos kävelemään niin kyllä jää liikunnat monella. Harrastajamäärien valossa voi ainakin todeta että suosittu jalkapalloharrastus ansaitsee myös kenttänsä eikä ne todella jää vähälle käytölle. Esim. Tampereen korkeudella jo lämmittämätönkin tekonurmi on hyvin hoidettuna (auki lakaistu jne.) lähes koko vuoden käyttökelpoinen. Itse asiassa nyt kun  katsoo ulos niin tähän vuodenaikaan ainakin Tampeella on luonnollisinta harrastaa juuri jalkapalloa ulkona. Ei nimittäin ole lunta missään ja lämpötilakin on plussan puolella. Kuten oli viime vuonnakin tähän aikaan.

[Bob Common]

Kittilään vaan ympäri vuoden vihertävä nurmiaukea. Lämmitys kultakaivoksen sulana pitämisen hukkalämmöstä, jota tulee aikas reippaasti ja jolle ei ainakaan viime kuulemalta ollut keksitty järkevää käyttöä 

Sitten vielä kentälle käyttäjät jostain ja sijoittajille esittäytymään.

[Tsei Tsei]

Ja sitten vielä se, että kuinka paljon ekologista jalanjälkeä systeemin rakentamisesta tulee. Toki jäähallin rakentaminen on silti hiilidioksitonneja edellä tässäkin paheessa.

Ekologisesta jalanjäljestä en tiedä, mutta elinkaariarviointihan kaikelle kannattaa tehdä. Maalämpöä en erityisesti lähtenyt puolustamaan, mutta kun se oli esillä, niin tarkoitin, että kenttänlämmitykseen kelpaa hyvin tällaiset matalämpöiset järjestelmät. Tarve tuskin on suurempi kuin omakotitalon lämmitykseen. Haettu lämpötila on kuitenkin jotain +5 eikä +22.

Järkeviä vaihtoehtojahan tuotiin esiin, kuten kaukolämmön paluuvedet ja monien teollisuuslaitosten hukkalämmöt. Ratinaakin olisi lämmitetty Takon hukkalämmöillä vuosikymmenet ilmaiseksi, jos lämmitysjärjestelmä olisi vaan rakennettu. Toinen lämmöntuottaja on myös vieressä, eli Viinikanlahden vedenpuhdistamo. Kumpikaan tuskin on tuossa enää kauaa, joten näihin ei kannata enää panostaa. Sen sijaan kaukolämpöverkosta saadaan hyvin lämpöä. Ja suurten kaupunkien lähelle tulee joka tapauksessa lämmöntuottajia, kuten jätteenkäsittelylaitoksia tai vedenpuhdistamoja, joista saadaan kaukolämpöverkkoon tavaraa. Ja kaikki tuotettu lämpö on elinkaariarvionnin kannalta vain plussaa.