Jii
Poissa
|
|
Vastaus #75 : 02.01.2008 klo 08:56:36 |
|
Eikös Katalonia pelannut baskeja vastaan hiljattain? Supersympaattinen ja hyperlupaava Bojan taisi maalata
|
|
|
|
el Blanco
Poissa
|
|
Vastaus #76 : 02.01.2008 klo 11:18:16 |
|
Tässä otsikossa ei oikeastaan ole tarkoitus puntaroida Espanjan A-maajoukkueen otteita ja ainaisen epäonnistujan ilmettä, mutta sen verran on kommentoitava kahta edellistä MM-turnausta Espanjan kohdalla. Sekä vuonna 2002 että 2006 Espanja voitti kaikki alkulohko-ottelunsa. Aasiassa neljännesvälierävaiheessa Irlanti kaatui tiukan taistelun jälkeen rangaistuspotkukilpailussa, kun varsinainen peliaika oli päättynyt 1-1. Puolivälierissä kuitenkin nähtiin monta oikeusmurhaa, kun Etelä-Korean hallituksen lahjomat tuomarit auttoivat toisen isäntämaista väkisin neljän parhaan joukkoon. Samankaltainen tilanne tapahtui tietysti myös edellisessä ottelussa, jossa korealaiset päihittivät Italian.
Neljä vuotta myöhemmin Saksassa Espanja tekikin sen sitten taas ihan itse. Alkulohkossa la Roja saalisti jälleen täydet pisteet, mutta paukut loppuivat ja noutaja tuli heti neljännesvälierävaiheessa, kun kisoissa aina hopealle asti yltänyt veteraanien Ranska oli loppumetreillä parempi ja tehokkaampi.
Mitään yksittäistä syytä Espanjan A-maajoukkueen menestymättömyyteen ei ole, sillä usein ryhmä on ollut yhtenäinen ja toisensa tunteva. Nuorten maajoukkueet Espanjalla ovat poikkeuksetta Euroopan ja maailman eliittiä, joten on vain ajan kysymys, milloin aikuiset räjäyttävät potin kunnollisesti.
|
|
|
|
Zapista
Poissa
Suosikkijoukkue: Vapaa Velkua
|
|
Vastaus #77 : 02.01.2008 klo 11:24:38 |
|
Yleisesti kai voi sanoa, että huipulla marginaalit ovat pieniä ja tulosterot suuria, ainoina poikkeuksina Saksa ja Italia, mutta se kuuluu vielä vähemmän tähän keskusteluun.
|
|
|
|
quesis
Poissa
|
|
Vastaus #78 : 02.01.2008 klo 13:14:43 |
|
Ymmärrän kyllä että tämä on nimenomaan seurajoukkuealue, mutta espanjalaisesta jalkapallosta puhuttaessa Espanjan maajoukkue on mielestäni olennainen ulottuvuus. Onhan sen peli tyypillisimmillään ja parhaimmillaan juuri sellaista härkätaistelua: aloitteen pitämistä, vastustajan hiillostamista ja sen virheen sattuessa selustaan iskemistä.
Mutta joo, ei ole tarkoitus änkeä tänne keskustelua Espanjan arvokisaflopeista jne, lähinnä vain totean, että maajoukkue helposti pulpahtelee mukaan tällaiseen yleiskeskusteluun espanjalaisesta jalkapallosta.
|
|
|
|
El Conejo
Poissa
|
|
Vastaus #79 : 02.01.2008 klo 15:47:50 |
|
lentoja menee ilmeisesti kohtuu tiuhaan, mutta en sitten tiedä minkälaisissa hinnoissa liikutaan kun puhutaan kuitenkin viikonlopusta. Vajaalla seitsemällä kympillä pääsee parhaimmillaan edestakaisin... Jo oletetaan, että po. ottelu pelataan sunnuntaina 2.3., niin lentämällä Barnasta pääkaupunkiin 12:05, 13:05 tai 14:40 ja takaisin 21:35 tai 23:20 lähtevällä koneella maksaisi halvimmillaan 64,74 €. Tämä siis Iberialta... ja lentoaika on 1h 10 min.
|
|
|
|
Herstein
Paikalla
Suosikkijoukkue: Heitto
|
|
Vastaus #80 : 03.01.2008 klo 16:39:40 |
|
Turistaan nyt hieman Espanjan cupista, sillä kyllähän se näyttelee suhteellisen suurta osaa Espanjalaisessa jalkapallossa.
Espanjan Cup, eli espanjaksi Copa del Rey on kokonimeltään Copa de Su Majestad El Rey Don Juan Carlos I. Nimi on kuitenkin vaihdellut vuosien aikana hallitsijan mukaan, esimerkiksi Francon aikana cup tunnettiin nimellä Copa de Su Excelencia El Generalísimo.
Espanjan cupilla on pitkät perinteet, sillä se pelattiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1902 Real Madridin sen aikaisen puheenjohtajan ehdotettua kuninkaan kunniaksi pelattavaa jalkapalloturnausta. Ensimmäisenä vuonna kilpailuun osallistui viisi joukkuetta, Real Madrid,Espanyol,Barcelona , Athletic Bilbao sekä New Foot-Ball de Madrid. Cupin historian ensimmäisessä ottelussa kohtasivat Real Madrid ja Barcelona. Finaaliin selvisivät Bilbao ja Barcelona, Athletic kukisti Barcelonan finaalissa ja heidät kruunattiin historian ensimmäiseksi cup voittajaksi.
Ennen La Ligan perustamista cup toimi virallisenä Espanjan mestaruusturnauksena. Cupin formaatti on muuttunut vuosien varrella ja mm. lohkovaihettakin on kokeiltu. Nykyään cupiin on rajoitettu sisäänpääsy. Kilpailuun ottavat osaa kaikki joukkueet Primera ja Segunda Divisiónista, Segunda División B:n parhaat sekä Tercera Divisiónin lohkovoittajat. Cupin voittaja pääsee Uefa-cupiin jonka vuoksi Cup onkin hieman pienemmille seuroille erittäin tärkeä turnaus.
Barcelonalla ja Athletic Bilbaolla on eniten cupmestaruuksia, 24 kappaletta. Kummankin viimeisestä voitosta on kuitenkin jo aikapaljon aikaa, Bilbao voitti vuonna 1984 ja Barcelonakin viimeinen on vuodelta 1998. Myös Real Madrid on menestynyt hyvin cupissa voittaen sen kaikkiaan 17 kertaa. Real Madrid pitää ennätystä hävityistä finaaleista, sillä seura on sijoittunut toiseksi yhteensä 19 kertaa. Viime vuoden voittajaksi selvisi Sevilla joka kaatoi finaalissa Getafen 1-0. Espanyol on menestynyt cupissa hyvin 2000-luvulla selviten voittajaksi vuosina 2000 ja 2006.
|
|
|
|
ogami itto
Poissa
Suosikkijoukkue: F.C. Simpático
|
|
Vastaus #81 : 03.01.2008 klo 17:04:02 |
|
Barcelonalla ja Athletic Bilbaolla on eniten cupmestaruuksia, 24 kappaletta.
Barçalla taitaa olla 24 tituloa ja Bilbaolla 23.
|
|
|
|
Kooma
Poissa
Suosikkijoukkue: Rocky Mountain Chocolate Factory
|
|
Vastaus #82 : 03.01.2008 klo 19:07:49 |
|
Barçalla taitaa olla 24 tituloa ja Bilbaolla 23. Virallisten tilastojen mukaan ilmeisesti näin. Tuosta aivan ensimmäisestä cupista on hieman kiistaa, sillä sen voitti porukka nimeltä Vizcaya, joka oli koottu Athleticin ja toisen bilbaolaisseuran Bilbao FC:n pelaajista. Seuraavana vuonna jälkimmäinen yhdistyi Athleticiin ja seura luonnollisesti laskee tuon yhdistetyllä joukkueella voitetun mestaruuden omakseen, jolloin mestaruuksia on yhteensä 24. Vizcaya sijoittui korkealle myös vuoden 1907 cupissa. Tuolloin joukkue koostui Athleticin ja Unión Vizcaínon pelaajista, ja hävisi loppuottelussa Madrid FC:lle (nyk. Real Madrid), joka voitti kolmannen neljästä peräkkäisestä mestaruudestaan. Kilpailu itse asiassa pelattiin sarjamuotoisesti, mutta Vizcayan ja Madridin päädyttyä tasapisteisiin jouduttiin pelaamaan ylimääräinen ottelu paremmuuden ratkaisemiseksi. Vuoden 1908 cupiin ottikin osaa sitten peräti kaksi joukkuetta. http://www.rsssf.com/tabless/spancuphist.html
|
|
|
|
el Blanco
Poissa
|
|
Vastaus #83 : 03.01.2008 klo 19:18:26 |
|
Vuoden 1908 cupiin ottikin osaa sitten peräti kaksi joukkuetta.
Hoh, nyt tuli kyl repeiltyä
|
|
|
|
Zapista
Poissa
Suosikkijoukkue: Vapaa Velkua
|
|
Vastaus #84 : 03.01.2008 klo 19:19:52 |
|
Sisällissodass muistaakseni joku stadion käytännössä pommitettiin paskaksi. Muistako joku lonkalta mikä?
|
|
|
|
Kooma
Poissa
Suosikkijoukkue: Rocky Mountain Chocolate Factory
|
|
Vastaus #85 : 03.01.2008 klo 19:36:26 |
|
Sisällissodass muistaakseni joku stadion käytännössä pommitettiin paskaksi. Muistako joku lonkalta mikä? Varmasti aika monikin, mutta pääsarjaseura Real Oviedolla tilanne oli niin paha, että se ei voinut ottaa lainkaan osaa sodanjälkeiselle kaudelle 1939–1940. Tästä syystä muuten edellisellä kaudella (joka siis sodan vuoksi oli 1935–1936) putoamaan tuomittu Atlético Madrid sai takaisin paikkansa pääsarjassa pelattuaan karsintaottelun toisen putoajan Osasunan kanssa. Ja kas kummaa, ilmavoimien joukkueen kanssa kimppaan mennyt Atlético voittikin Ricardo Zamoran valmentamana sodan jälkeen pääsarjamestaruuden kahdesti peräkkäin.
|
|
|
|
Zapista
Poissa
Suosikkijoukkue: Vapaa Velkua
|
|
Vastaus #86 : 03.01.2008 klo 19:40:09 |
|
Tuota muistelin.
Niin huippupelaaja kuin olikin. Eikö Zamoraa ole syytetty ainakin jonkin tason Franco sympatioista?
|
|
|
|
el Blanco
Poissa
|
|
Vastaus #87 : 03.01.2008 klo 20:37:07 |
|
Eikö Zamoraa ole syytetty ainakin jonkin tason Franco sympatioista?
Tasavaltalaiset vangitsivat jossain vaiheessa Zamoran. Päästyään vapaaksi hän pakeni monen muun sotaa pakenevan tavoin Ranskaan. Sodan jälkeen taisi Franco myöntää Zamoralle jonkin mitalin.
|
|
|
|
AndK0
Poissa
Suosikkijoukkue: Newcastle United
|
|
Vastaus #88 : 03.01.2008 klo 23:17:29 |
|
Hienoja kirjoituksia! Lädifutista olosuhteiden pakosta enemmän seuranneelle tuli paljon uutta mielenkiintoista faktaa. Kannattaa jättää nuo N5:sen idiotismit täysin huomiotta. Ymmärtäähän sen, että yläasteen ATK-tunneille pitää keksiä jotain tekemistä. Suurin osa kalinankin seuraajista lukee varmaan ihan mielellään tarinoita muistakin liigoista.
|
|
|
|
Hidegkuti
Poissa
Suosikkijoukkue: Real Betis, Nottingham Forest, Ilves
|
|
Vastaus #89 : 04.01.2008 klo 18:31:08 |
|
Sisällissodan ja futiksen välinen suhde Espanjassa onkin mielenkiintoinen kysymys. Betisilläkin oli asiaan liittyen jotain kuvioita. En tiedä muistanko ihan tarkalleen oikein, mutta Francon joukkojen vallattua Sevillan he takavarikoivat silloisen Betisin stadionin harjoittelukentäkseen. Betisin johdolla oli tasavallan aikoina hyvät välit tasavaltalaisiin viranomaisiin, joten uusi hallinto ei oikein sympannut Betisiä. 1930-luvun menestyskausi kääntyikin heti sodan jälkeen alamäkeen, joka huipentui aina Terceraan putoamiseen ja siellä seitsemän kautta rämpimiseen. En tiedä, kuinka moni 1930-luvun runkopelaajista (tai v. -35 mestareista) kuoli tai vammautui sodassa, mutta muutos peliesityksissä oli kuitenkin melkoinen.
|
|
|
|
Zapista
Poissa
Suosikkijoukkue: Vapaa Velkua
|
|
Vastaus #90 : 04.01.2008 klo 18:35:00 |
|
Sisällissodan ja futiksen välinen suhde Espanjassa onkin mielenkiintoinen kysymys. Betisilläkin oli asiaan liittyen jotain kuvioita. En tiedä muistanko ihan tarkalleen oikein, mutta Francon joukkojen vallattua Sevillan he takavarikoivat silloisen Betisin stadionin harjoittelukentäkseen. Betisin johdolla oli tasavallan aikoina hyvät välit tasavaltalaisiin viranomaisiin, joten uusi hallinto ei oikein sympannut Betisiä. 1930-luvun menestyskausi kääntyikin heti sodan jälkeen alamäkeen, joka huipentui aina Terceraan putoamiseen ja siellä seitsemän kautta rämpimiseen. En tiedä, kuinka moni 1930-luvun runkopelaajista (tai v. -35 mestareista) kuoli tai vammautui sodassa, mutta muutos peliesityksissä oli kuitenkin melkoinen.
Eikös Sevilla ollut varsin kovatekij sodan jälkeen, vaikkei mestaruukisia voittanutkaa, Copa de Generalissimon kylläkin.
|
|
|
|
quesis
Poissa
|
|
Vastaus #91 : 04.01.2008 klo 18:49:15 |
|
Kun olin muutama vuosi sitten Sevillassa tuli vastaan Betisin jonkun fanikerhon päämaja, jonka parvekkeelta roikkui ylpeästi lakana jossa luki isolla "Real Betis, Campeones 1935". Hieno voitto, ei siinä mitään, mutta varmaan kaipaisivat jo uudempaa tituloa muisteltavaksi.
|
|
|
|
el Blanco
Poissa
|
|
Vastaus #92 : 06.01.2008 klo 13:02:28 |
|
Kausi 1973-74 jäi Espanjassa historien kansien väliin suorastaan vallankumouksellisena. Suurin syy tähän oli tietysti Johan Cruijffin tähdittämä FC Barcelona, joka lopulta voitti myös mestaruuden neljäntoista vuoden tauon jälkeen. Real Madridia kyseinen kausi ei hyvin kohdellut, sillä el Clásicossa Santiago Bernabéulla katalaanit kurittivat Valkoisia peräti 0-5, ja lopullinen sarjasijoitus Madridilla oli vasta kahdeksas. Toiselle sijalle ylsi Atlético Zaragozan oltua kolmas. Sarjaporrasta alemmaksi putosivat Castellón, Racing ja Oviedo.
Toiseksi sijoittunut Atlético de Madrid pelasi siis hyvän kauden ja sen joukkue muistetaan tasapainoisuudestaan; tärkeitä ja päällimmäisiä pelaajia olivat mm. Heredia, Ayala ja Panadero Díaz. Kesken kauden Atlético erotti itävaltalaisen päävalmentajansa Max Merkelin ja hänen tilalleen palkattiin argentiinalainen Juan Carlos Lorenzo. Vaihdoksen myötä joukkue alkoi pelata paremmin ja tulosta syntyi. Katkera Merkel purki tuntojaan kolumnin muodossa Bild Zeitung -lehdessä tähän tapaan: "Espanjalaiset pelaajat ovat laiskoja: Maanantaisin he haluavat olla vapaalla, tiistaisin puoli tuntia työtä, keskiviikkoisin hieman enemmän, torstaisin pientä pelailua, perjantaisin ja lauantaisin vapaata sunnuntain ottelua varten. Sitten palautumishierontaa."
Kyseisellä kaudella Atléticon menestystarina ei jäänyt vain kotimaan kentille, vaan kuten jo aiemmin todettua: joukkue pääsi aina finaaliin saakka Euroopan cupissa. Taistossa Bayern Müncheniä vastaan Brysselissä jouduttiin menemään uusintaotteluun (älytöntä!), jossa saksalaiset olivat parempia lukemin 4-0.
Tuona aikana eräs mielenkiintoinen yksityiskohta oli László Kubalan kuolema. Tai siis huhu siitä. Espanjan A-maajoukkueen peräsimessä ollut unkarilaislegenda oli vaivihkaa lähtenyt käymään kotimaassaan äitinsä luona, joten kun Kubalaa ei Espanjassa näkynyt eikä kuulunut, huhuttiin hänen kuolleen auto-onnettomuudessa. Jonkun kuningasidean tuotos levisi Barcelonasta koko Espanjaan, kunnes Kubala palasi kuolleista ja elämä jatkui.
|
|
|
|
ogami itto
Poissa
Suosikkijoukkue: F.C. Simpático
|
|
Vastaus #93 : 06.01.2008 klo 13:46:35 |
|
Toiseksi sijoittunut Atlético de Madrid pelasi siis hyvän kauden ja sen joukkue muistetaan tasapainoisuudestaan; tärkeitä ja päällimmäisiä pelaajia olivat mm. Heredia, Ayala ja Panadero Díaz. Kesken kauden Atlético erotti itävaltalaisen päävalmentajansa Max Merkelin ja hänen tilalleen palkattiin argentiinalainen Juan Carlos Lorenzo. Vaihdoksen myötä joukkue alkoi pelata paremmin ja tulosta syntyi. Katkera Merkel purki tuntojaan kolumnin muodossa Bild Zeitung -lehdessä tähän tapaan: "Espanjalaiset pelaajat ovat laiskoja: Maanantaisin he haluavat olla vapaalla, tiistaisin puoli tuntia työtä, keskiviikkoisin hieman enemmän, torstaisin pientä pelailua, perjantaisin ja lauantaisin vapaata sunnuntain ottelua varten. Sitten palautumishierontaa."
Kyseisellä kaudella Atléticon menestystarina ei jäänyt vain kotimaan kentille, vaan kuten jo aiemmin todettua: joukkue pääsi aina finaaliin saakka Euroopan cupissa. Taistossa Bayern Müncheniä vastaan Brysselissä jouduttiin menemään uusintaotteluun (älytöntä!), jossa saksalaiset olivat parempia lukemin 4-0.
Täydennyksenä el Blancon kronikkaan lisättäköön, että Atléticohan pelasi kyseisen vuoden Copa Intercontinentalin finaalissa koska Bayern München kieltäytyi poliittiisista syistä pelaamasta argentiinalaista Independientea vastaan. Ottelu oli kaksiosainen, avausmatsin Atlético hävisi Argentiinassa 1-0 mutta löi Calderonilla argot 2-0 ja oli siis 'maailmanmestari'. Kuva mestareista: Kyseinen vuosi oli myös viimeinen kausi pelaajana yhdelle Atléticon legendalle, nykyiselle Espanjan maajoukkueen valmentajalle, Luis Aragonésille. Sabio de Hortaleza toki aloitti vielä seuraavan kauden pelaajana, mutta vain muutaman pelin jälkeen siirtyi valmentamaan joukkuetta syrjäyttäen em. Lorenzon käskyttäjän pallilta.
|
|
|
|
El Conejo
Poissa
|
|
Vastaus #94 : 07.01.2008 klo 09:52:01 |
|
Eikös Sevilla ollut varsin kovatekij sodan jälkeen, vaikkei mestaruukisia voittanutkaa, Copa de Generalissimon kylläkin.
No kyllähän tuo ihan kohtuulliselta näyttää: 1945-46 1ª División 1º 1944-45 1ª División 10º 1943-44 1ª División 3º 1942-43 1ª División 2º 1941-42 1ª División 6º 1940-41 1ª División 5º 1939-40 1ª División 2º
|
|
|
|
J.P. Sarja
Poissa
|
|
Vastaus #95 : 22.01.2008 klo 09:45:56 |
|
Löytyisikö joltain enemmänkin La Ligaa seuraavalta kerrottavaa Carlos Velan otteista tällä kaudella? Ilmeisesti onnistunut varsin hyvin, sunnuntaina kaiketi esim. täydet minuutit Bilbaota vastaan ja maali.
Eli kertokaas, viisaammat. Kovasti on huudeltu vähintään rotaatioon ensi kaudeksi Arsenaliin, monelta suunnalta. Mahtaako taso riittää? Superlupaus vai tusinajunnu?
|
|
|
|
El Conejo
Poissa
|
|
Vastaus #96 : 22.01.2008 klo 10:19:49 |
|
Hiukan tilastotietoa Velan meneillään olevasta kaudesta:
864 minuuttia, 8 kertaa avauksessa ja 9 kertaa vaihdosta sisään 2 maalia ja 1 varoitus
Minuutteja toiseksi eniten Osasunan hyökkääjistä, en tosin muista yhtään, onko taakse jääneillä Portillolla ja Pandianilla ollut loukkaantumisia...
Ei tästä paljon apua tainnut olla, joku muu osannee kertoa enemmän. Eki?
|
|
|
|
ensijokolmas
Poissa
|
|
Vastaus #97 : 22.01.2008 klo 12:44:13 |
|
Onhan nuorukainen pirteästi pelannut ja vastuuta Osasunassa on tosiaan löytynyt. Tietenkään mediaseksikkyydeltään poju ei ole jonkun Bojanin tai Dos Santosin tasolla, mutta näytöt La Ligassa ovat eivät ainakaan paljoa kalpene noille barsan superhyperjunioreille. Toki Pamplonassa peliaikaa ja vastuuta on luonnollisesti tullut enemmän kuin Bojanille ja Dos Santosille Katalooniassa, joten esiinnouseminenkin on ollut helpompaa. Mutta noin muuten Vela on ollut näkemmissäni Osasunan otteluissa joukkueen pirtein pelaaja. Yritystä ja taitoa riittää, joskus vähän liikaakin. Näkemäni perusteella Vela on ollut nopea, tekninen ja liikkuvuus on hyvää niin pallollisena kuin pallottomanakin. Hyvin tyypillinen laitahyökkääjä siispä. Mitenkään ikäisiään kympsemmältä tai valmiimmalta pelaajalta Vela ei ole kuitenkaan vaikuttanut, vaikka peliaikaa onkin kohtuullisesti tullut. Iän ja kokemattomuuden piikkin tulee edelleen paljon harhasyöttöjä ja hätäisiä ratkaisuita, mikä on tietenkin ymmärrettävää. Niin.. riittääkö taso? Kyllä meksikolainen on osoittanut jo pärjäävänsä isommissa ympyröissä ja potentiaalia riittää paljon parempaankin. Ei Velasta kuitenkaan vielä vähään aikaan mitään mainittavaa hyötyä Arsenalille olisi. Muutenkin olettaisin, että La Liga sopii nuorukaiselle Valjua paremmin..
|
|
|
|
El Conejo
Poissa
|
|
Vastaus #98 : 22.01.2008 klo 12:51:32 |
|
jp: scouttaa itse U+K:lta lauantaina klo 21...
|
|
|
|
J.P. Sarja
Poissa
|
|
Vastaus #99 : 22.01.2008 klo 12:57:55 |
|
Niin.. riittääkö taso? Kyllä meksikolainen on osoittanut jo pärjäävänsä isommissa ympyröissä ja potentiaalia riittää paljon parempaankin. Ei Velasta kuitenkaan vielä vähään aikaan mitään mainittavaa hyötyä Arsenalille olisi. Muutenkin olettaisin, että La Liga sopii nuorukaiselle Valjua paremmin..
Ensi kaudeksi Arsene on käsittääkseni ilmoittanut Velan tulevan takaisin rinkiin ja yhdelle laiturille kyllä tilaa ehdottomasti olisi. Veikkaisin, että jos kaverilla lahjakkuutta riittää on Wenger mies, joka tuon lahjakkuuden pystyy Valjussa potkimaan kaverista ulos. Tekihän hän (ainakin minun mielestäni) mahdottomasta mahdollisen korvaamalla kookkaan, taklausvoimaisen keskikentän "isännän" eli Vieiran pienellä ja heiveröisellä espanjalaisella nimeltään Cesc. Lisäksi mielestäni Reyes oli Arsenalissa varsin hyvä. jp: scouttaa itse U+K:lta lauantaina klo 21...
Hienoa, pitää katsella ottelu, kiitos!
|
|
|
|
|
|