Katsomaan oli mentävä, kun seuraavan kerran näen TPS:n kentällä syyskuun lopussa jos silloinkaan.
Honka oli tänään selvästi parempi. Lailla monen TPS-fanin pitää toki itkeä, että jos kentällä olisi ollut alusta asti Ääritalo, Cleaver, Kiko, Paatelainen, One ja Lehtovaara, olisi peli voinut olla toinen. Mutta näillä haluttiin mennä, niin näillä olisi pitänyt pärjätä - ja ainakin itse sitä kyllä odotinkin. Siinä mielessä ihan hyvä reality check joukkueelle ja faneille, ei tässä nyt vielä kukaan ole saavuttanut yhtään mitään.
Hämäläisen loukkaantuminen heti alkuun oli ikävä, eikä sitä ennenkään saanut montaakaan palloa. Ensimmäisellä puoliajalla - ja lähes koko matsissa - Tepsistä erottui positiivisesti ainoastaan Riski. Pelasi kärkkäästi ylöspäin, vei kerran kulmalipulla todella maukkaasti honkapakin kahville puhtaassa 1 vs. 1 -tilanteessa, mutta syöttö takatolpalle oli huono. Antoi myös muutaman hyvän kulman.
Russinho pelasi matsin alun piikissä, ei mitään jakoa. Ei lähelläkään voittaa yhtään korkeaa palloa, jalkaan taas ei montaa kertaa pelattu. Lomski pääsi pariin otteeseen väläyttelemään nopeuttaan pitkissä juoksuissa pallon kanssa, muttei malttanut syöttää ajoissa. Etenkin Rähmönen juoksi aika moneen kertaan aivan vapaana omalla laidallaan 60 m spurtin täysin turhaan, luulisi jo vähän syövän miestäkin. Paatelainen yritti ja yritti, oli kerran hyvässä paikassa boksin sisässä mutta taisi osua palloon kädellään. Hamza oli ihan OK, mutta melkoisen näkymätön ja vaisunoloinen. En kyllä vielä syyttäisi liiasta pallonhautomisesta.
Valakari hoiti hommansa aika tuttuun tyyliin, ei tosin mikään jättionnistuminen hänellekään. Toisella puoliajalla Jesse Saarinen sai kerran hyvän vetopaikan vastapalloon, mutta aivan taivaan tuuliin helähti. Ihan OK raatamista keskellä, mutta tämä kausi tuskin tuo vielä läpimurtoa.
Lehtonen oli ilmassa hyvä ja 1. puoliajalla tuntui olevan muutenkin parempi, mitä forumilla on - varmaan aiheesta - annettu ymmärtää. Maaliin johtanutta sijoittumisvirhettä en huomannut. Toisella puoliajalla tulikin sitten ainakin yksi karunnäköinen hasardi, ja neljättä maalia en voi ymmärtää. Jos kärkipelaaja häviää pitkän kovan vääntämisen jälkeen kaksinkamppailun keskialueella, miten tästä voi tulla yhdellä helpolla syötöllä täysin puhdas läpiajo? Ehkä toppareilla oli tässä jotain tärkeää tekemistä, mutten kyllä huomannut mitä. Kiko väläytteli osaamistaan (täysin kissamainen liike kaverilla ja nopea kuin mikä), mutta vähän hasardihkoa oli hänenkin pelinsä tänään. Yleensä kyllä ehti paikkaamaan omat hassinsa, mutta olisi mieluummin tekemättä niitä. Rankkarissa tuli vaarattomaan tilanteeseen turhan kovaa, aika samaan tapaan kuin tappiollisessa Klubi-vierasmatsissa viime kaudella. Ei tainnut olla viimeinen kerta, kun topparipari Kiko-Heinikangas hankkii vastustajalle pilkun.
Rähmönen pelasi ihan kivasti hyökkäyssuuntaan, mutta omaan päähän tuli muutama vaarallinen virhe. Heinikangas ihan OK, mutta neljä maalia omiin ei. Vellamo näytti pakeista tänään parhaalta ennen kuin Sarajärvi tuli kentälle, ja tämä olikin sitten matsin suurin yllätys minulle. Näyttäähän se kaveri vähän koomiselta, mutta täysin isännän ottein pelasi. Voitti kaikki kaksinkamppailut, välillä puolirikollisin keinoin, veti kaksi näyttävää saksipotkua ja parikin kertaa neppaili ronaldomaisesti pallon pelikavereilleen tukijalan takaa.
Muutenkin tämän pelin viihdyttäjä tepsiläisistä: Yksi sivurajaheitto joltain harjoitusviivalta täysin keskeltä kenttää (joku Hongan pelaaja veti tähän muuten ihan mahtavan itkuraivarin) ja kerran saadessaan pallon huusi välittömästi "Big man!!" ja lähti hakemaan Onea keskityspallolla.
Muutenkin Saran hyökkäystrategia oli tänään yksinkertainen: keskitys Onelle.
Hyökkääjistä One repi, raastoi, lanasi ja teki tilaa huvittaen suuresti viereistä pappakaartia. Voitti monta kaksinkamppailua mutta jäi turhan yksin, eikä tällä kertaa myöskään pystynyt hirveän luoviin ratkaisuihin. Jotenkin jäi slelainen olo, että One-Riski -akseli voisi jatkossa toimia jos samaan aikaan kentälle sattuvat. Harjoiteltavaa vielä riittää: kerran One vaati 16-rajalla tutun äänekkäästi palloa ja se syötettiinkin häntä kohti. Välissä oli Riski, joka päästi näyttävällä kiepsauksella syötön jalkojen välistä. One oli aivan pihalla ja huusi närkästyneen lapsen äänellä "Heey, tell me when you do that!"
Hradecky sähläsi tosiaan toisen maalin täysin ja pomputteli sitä ennenkin kerran pari, toisaalta loikki hienosti mukana honkalaisten hehkuttamissa Vuorisen & co. kaukovedoissa. Kyllä siitä vielä maalivahti tulee.
No kahden metrin päästä nähtynä: kysehän ei ollut vääntämisestä vaan Jalasto voitti TPS:n pelaajan fyysisessä taistossa mistä turhautuneena (tai muuten vain?) tämä neropatti potkaisi Jalastoa jalkaan. Kusipäinen teko, mutta ei siinä mitään vahingoittamisyritystä sinänsä tainnut olla, vitutus vain kuohahti yli. Sitä sattuu.
Aika läheltä näin itsekin tämän tilanteen (jos nyt puhun edes samasta) ja omiin silmiin kyllä näytti vahingolta. Lomski hävisi puhtaasti kaksinkamppailun (Jalasto tosin roikkui asiaankuuluvasti käsipuolessa) ja tämän jälkeen jalat takertuivat ikävästi yhteen. Mutta jos ja kun joku oli vielä lähempänä, saattoi olla tahallinenkin. Ainakin kiinnitin huomiota siihen, ettei Lomski mennyt pyytelemään anteeksi kuten ihan hyviin tapoihin kuuluu, taisi tuossa vaiheessa olla jo melkoisen turhautunut omaan peliinsä. No, nuori poika vielä ja aikaa oppia. Toivottavasti Jalastolle ei käynyt pahemmin.
