Kävinpä katsomassa Ruotsin sarjojen avauksen viime sunnuntaina. Tukholman joukkueista ainoa kotona sarjansa aloittanut joukkue, AIK, sai vastaansa viime kauden cup-mestarin Kalmar FF:n. Molempia on veikattu mestaruustaistoonkin, Kalmaria tosin pienenä mustana hevosena. Luvassa siis olisi tasainen ja hyvätasoinen matsi.
Lippujen tilaus kävi näppärästi ticnetin avulla kun rajalla asun ja lippuni voin ATG-pisteestä hakea. Menomatka mentiin sitten joka lauantai ja torstai-iltaisin puoliseitsemän aikaan operoivalla Tapanisbussilla joka ajaa yön yli Torniosta Tukholmaan 530 kruunun hintaan per suunta. Bussi oli ihan täynnä ja seurakseni sainkin
bara flytandea svenskaa puhuvan keski-ikäisen herrasmiehen joka valitettavasti tuuppasi kuorsaamaan aikalailla niillä puolellatoista penkillään. Nukkuminen jäikin sitten haaveeksi ja kaverina olikin yksinäisellä foorumistilla lähinnä vanha ja akkunsa kanssa heikoissa väleissä oleva Ipod sekä Offside-lehden kausiennakko.
No, aamulla ehkä tunnin yöunien jälkeen sitten saavuttiin Tukholmaan kesä-ajassa tunnin tavallista myöhempään 9.30. Alkuun kahvi ja sämpylä 7-11:sta ja kamat hostellille, joka sijaitsikin ihan Cityterminalin/Central Stationin kupeessa. Tässä Citylodge-nimisessä paikassa sai 20 euron hintaan yö hyvän punkan 18-henkilön dormitoryssa jossa nukkui kaksi yötä moitteetta. Lisäksi respassa oltiin oikein avuliaita ja hieman yllättäen vastaanottotyttö puhui myös suomea. Suosittelen.
Pelin alkuun oli vielä kolme tuntia saapuessani metrolla Solna Centrumiin mutta kadut ja terassit olivat jo täyttymässä keltamustista kannattajista. Lapset jakoivat AIK-papereihin käärittyjä hopeatoffeita ja otteluohjelmia ja fanikojut alkoivat nousta Råsundan kupeeseen. Ennen peliä paikalla bongasin jonkin sortin Uefa kiho Lennart Johanssonin katkarapukatsomon sisäänkäynniltä.
AIK:n kannattajilla on tapa ennen kauden ensimmäistä ottelua ottaa vastaan omien pelaajabussi vastaan soihduin ja lauluin. 2006 Sundsvallin bussi oli ottanut osumaa mutta tällä kertaa Kalmarin bussi olikin tullut stadionille ajoissa. Noin puolitoistatuntia ennen peliä AIK:n pelaajabussi saapui sitten Råsundalle. Savua oli sanalla sanoen helvetisti, ja tunnelma oli hieno pohjoisen katsomonosan takana. Paikalla oli ihan kaikennäköistä porukkaa perheenäideistä sinne pienimpiin asti.
Huvittavin näky oli nähdä arviolta ala-asteikäinen jannu istumassa liikennemerkin päällä soihtu kädessä
Itse lampsin stadionille noin tunti ennen pelin alkua ja paikka oli 101-katsomossa aika lähellä keskiviivaa. Nämä pitkät sivut olivat kuulemma loppuunmyydyt ennakkoon ja vain päädyissä oli tilaa. Ilma oli lämmin ja t-paidalla pärjäsi mainiosti auringon porottaessa suoraan naamaan. Lapin porolle olo olisi ollut tukala jolleivat ruotsalaistytöt olisi kantaneet folköliä ja kokista katsomoon asti.
Kalmarin kannattajia oli tullut paikalle arviolta 100-kappaletta mutta ne muut 26400 katsojaa pitivät hyvin huolta että lähinnä Kom igen Gnagetit-kaikuivat lehtereillä. Solen stiger över Råsundan (AIK:n tunnusbiisi) pärähtäessä ilmoille Norra nedressä sitten nähtiin tälläinen tifo (isona
http://img166.imageshack.us/my.php?image=dsc00565uo3.jpg)
Peli alkoi hyvin tasaväkisissä tunnelmissa ja oli sitä loppuun saakka. Molemmilla oli paikkoja pariin kolmeen maaliin mutta maalivahdit olivat hyvässä vireessä ja erityisesti AIK:n hyökkääjät aika jäätävän näkymättömiä. AIK:lta jäi mieleen Dulee Johnson, rattijuoppo ja omien sanojensa mukaan joukkueensa paras pelaaja joka itseasiassa sitä olikin. 300 000 kr kuukauessa tälle liberialaiselle ei mene täysin hukkaan. Lisäksi ikuinen-FM-talentti Bojan Djordic oli ekalla puoliajalla näkyvä mutta hiipui ottelun kuluessa.
Ennen kaikkea Kalmarilta nousi esiin Cesar Santin jota on veikkailtu lähtevän Allsvenskanista lähiaikoina isompiin liigoihin. 'Jävlä pizzabågare' veivasi pari kertaa AIK-pulutuksen aika pihalle mutta apuja ei löytynyt muualta joten maalit jäivät tekemättä. Lisäksi Rasmus Elm, galluppien mukaan seuraava nuori läpimurtopelaaja maajoukkueessa, esiintyi edukseen hyvällä laukauksella ja vahvalla väännöllä keskikentän keskellä.
Tuloksesta huolimatta peli oli oikein viihdyttävä ja hyvillä mielin tuli tämäkin tukholmalaisseura bongattua ensimmäistä kertaa livenä. Tunnelma oli kansankodissa jälleen kohillaan eikä muisti pettänyt sitten viime vierailun Ruotsissa, jolloin käytiin Söderillä todistamassa Bajenin peliä.
Kuvat ovat kohtalaisen paskoja sillä ne on otettu kännykällä. Videoita busemottagningista tulee jahka saan ne aviksi askarreltua.
Reissuun kuului myös Dropkick Murphysin keikka, josta rapoa tulee keikkavuosiaiheeseen.
