Lisätietoja sponsorointiin liittyen Kauppalehti 2019:
"Jalkapallohuuma nostatti sponsorointi-intoa Veikkausliigassa, ja lisämiljoonia voi pian tulla muualtakin – ”Kumppanuuksiimme on valtavaa tunkua” | Kauppalehti"
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jalkapallohuuma-nostatti-sponsorointi-intoa-veikkausliigassa-ja-lisamiljoonia-voi-pian-tulla-muualtakin-kumppanuuksiimme-on-valtavaa-tunkua/ea744911-142b-49e0-801b-1ea5e7980cfcUutta on Marjamaan mukaan se, että sponsoreiksi on tarjoutunut entistä enemmän myös suuria kuluttajabrändejä, jotka eivät aiemmin ole nähneet jalkapalloa ja sen hyvin miesvaltaista yleisöä houkuttelevana mainoskohderyhmänä. Kaikkiaan Veikkausliigan keskusorganisaation sponsorirahojen määrä pyörii tällä hetkellä yhden ja kahden miljoonan euron välissä vuosittain.
Liigalle tärkeää rahaa tulee paljon myös mediasopimuksesta. Kotimaassa mediakumppanuutta on rakennettu tyhjästä kevään 2014 jälkeen, jolloin lähetysoikeuksia pitänyt Urho-Tv kaatui. Tuolloin Veikkausliiga oli Marjamaan mukaan heikossa tilanteessa. Sen jälkeen mediakumppanina on ollut Sanoma, jonka kanssa nykyinen sopimus ulottuu vähintään ensi vuoden loppuun.
”Mediasopimuksen arvossa olemme olleet kansainvälisesti takamatkalla. Olemme kasvattaneet kotimaan osuutta, ja olettaisin, että olemme ainoa urheilusarja, joka myydään Suomesta kansainväliseen jakeluun. Seuraavien sopimuskausien aikana sekä koti- että ulkomaan sopimuksen odotusarvot ovat hyvinkin vahvassa kasvussa”, Marjamaa sanoo.
Isot rahahanat voivat aueta ulkomailta
Kolmantena rahanlähteenä liigaorganisaatiolle ja sitä kautta seuroille on tukiraha Euroopan jalkapalloliitolta UEFA:lta. Rahanjakoon suunnitellaan muutosta, jota lobbaa Suomesta esimerkiksi lajivaikuttaja Aki Riihilahti.
”Saamme UEFA:n kautta seuroille menevää rahaa tällä hetkellä noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Jos mediasopimusten rahasummat Eurooppa-liigassa ja Mestarien liigassa kasvavat entisestään ja rahanjakomekanismissa saadaan nostettua niin sanottua solidaarisuusprosenttia lisää, se voi tarkoittaa Suomelle isoja hyppyjä absoluuttisessa rahassa.”
Marjamaa arvioi, että lisärahaa voisi irrota Euroopasta lähivuosina jopa noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Lisää rahaa voisi tulla myös Eurooppa-liigan ja Mestarien liigan palkinnoista, jos suomalaisjoukkueet pystyisivät etenemään eurokentillä edes hieman nykyistä paremmille sijoille. Myös pelaajakaupan tuloissa on kasvupotentiaalia.
”Pelaajakaupan arvo on viimeisimpien lukujen mukaan ollut vajaat kaksi miljoonaa euroa, eikä siinä ole mitään kattoa. Erittäin hyvä, että Suomi pärjää maajoukkuetasolla, sillä se nostaa maan kiinnostuksen arvoa”, Marjamaa sanoo.
Veikkausliigassa mestaruus ratkeaa vasta viimeisellä kierroksella Turun Interin ja Kuopion Palloseuran välisessä mestaruusottelussa, joka pelataan Turussa lauantaina. Marjamaan mukaan stadionkatsojien määrä on ollut tällä kaudella 12–13 prosentin kasvussa, ja yleisökeskiarvo on ollut yli 2 600. Myös median kautta tavoitettu yleisö on kasvanut suunnitelmien mukaan, mutta sillä puolella yleisömäärät ovat liikesalaisuuksia.
Liigan tulot satavat seuroille
Vuonna 2021 liigaorganisaation tavoite on, että seuroille pystytään jakamaan yli kolme miljoonaa euroa vuosittaista tukirahaa. Tänä vuonna summa on noin 2,6 miljoonaa euroa, ja vielä viisi vuotta sitten se oli alle miljoona.
”Ajatus on, että pystyisimme tulouttamaan joka ikiselle seuralle sen verran, että niillä on kattojärjestön kautta pohjalla peruskassa, jolla perustoiminnot voi hoitaa”, Marjamaa sanoo.
”Esimerkiksi HJK:lle, jolla on ylivoimaisesti suurin budjetti, tuloutus on mukavaa lisärahaa, mutta seuran budjetti ei ole siitä riippuvainen. Sitten meillä voi olla miljoonan euron luokkaa tai allekin oleva seurabudjetti, jolloin pyrimme vuositasolla yli 300 000 euron tuloutukseen. Tästä saadaan myös kilpailullista tasapainoa, koska jännittävyyden kannalta ei ole koskaan hyvä, jos liigassa on heittopussijoukkueita.”
Liigajoukkueiden toiminta pyörii suurilta osin tappiolla. Moni joukkue ja stadion on löytänyt tukijoiksi yksittäisiä varakkaita mesenaatteja. Seurojen budjetit ovat kuitenkin kasvaneet, ja Marjamaan mukaan suunta on oikea sille, että Veikkausliigan taloudellisia edellytyksiä saadaan selvästi parannettua.
”Tämä on pitkää juoksua, eikä hokkuspokkustemppuja ole”, hän sanoo.
