Viihdyttävä rapo, jaksoin lukea. Brassien fanaattisuutta:
http://www.youtube.com/watch?v=LysV5_N5ojw
Toinen peli oli Rion sisäisen sarjan ottelu, Flamengo-Botafoga. Jo ennen peliä oli myllyt Maracanan ulkopuolella. Poliisit kuitenki hoiti hommansa tyylillä ja taltutti jokaisen tappelussa mukana olleen "nätisti" maahan. Ottelu oli ensimmäinen osa finaalisarjasta. Flamengo vei ottelun 1-0. Itselläni oli läpi ottelun kylmät väreet. Meteli oli aivan viiltävää ja maalin tullessa puoli Maracanaa oli kuin rikottu muurahaispesä. Tämä oli ehkä elämäni hienoin hetki. Liikutuin heti maalin jälkeen, koska vasta siinä vaiheessa tajusin paljon jalkapallo merkitsee näille ihmisiille. Tälläistä tunnetta ei mikään urheilu ole ennen minussa herättäny.
En tiedä miten paljon jalkapallo niille merkitsee, mutta se on se tunne ja intohimo, jolla ne suhtautuu asioihin mikä tekee vaikutuksen. Tästä tuli joka tapauksessa mieleen ensimmäinen kerta kun menin Argentiinassa katsomaan peliä, Newell's Old Boysin stadionille. Kyseessä oli ihan tavallinen matsi, mutta muistan kuinka olin kuin puulla päähän lyöty, koska se meno oli niin erilaista kuin joissain Euroopan sarjojen otteluissa. Newellsin faneille, Hinchada que nunca abandona, ikuinen kiitos sykähdyttävästä kokemuksesta, jonka muistan varmaan lopun ikääni. Vuonna 1992 Sao Paulon kannattajat olivat niin vaikuttuneita Ñulsin faneista että perustivat Brasiliassa alasarjoihin oman seuransa, jonka nimen ja värit kopioivat rosariolaisilta.
