Lauantai 11/11/2006: Üllői úti, Ferencvaros - Budafok No niin, laitetaanpa vihdoin raporttia foorumille myős tástá spektaakkelista (pusiksi solvaaminen pisti liikettá niveliin, EDGE takaisin! ;D), joka tuli náhtyá noin kuukausi sitten táállá Budapestissá. Alkuun pahoittelut skandien puutteesta, kirjoitan tátá toimiston koneella unkarilaisella náppáimistőllá. Toivottavasti teksti on edes jollain tavalla luettavaa.
Marraskuun 11. páivá suuntasin siis Ferencvarosin kotistadionille Üllői útille, joka sijaitsee Ferencvarosin kaupunginosassa (alue VIII muistaakseni) Pestin puolella Tonavaa. Unkarin 1. divisioonan (NB II) ottelussa kohtasivat Fradi seká sarjan keskikastissa tuolloin majaillut (tállá hetkellá tosin vajonnut jo alaspáin) Budafok. Kyseessá oli eráánlainen paikallisottelu, sillá Budafokin joukkue tulee etelá-Budapestistá noin kymmenen kilometrin páássá keskustasta sijaitsevalta alueelta.
Ottelupáiválle tuli MTK-matsin tapaan hankittua varsin tuhti darra. Asun táállá kahden paikallisen henkilőn kanssa, jotka pááttivát járjestáá juuri edelliselle páiválle flat partyn uuden kámppiksensá kunniaksi. Kekkereissá nautittiin erináisiá mááriá alkoholipitoisia juomia, joten olo oli vielá lauantai-iltápáiváná sanoakseni rapeahko. Jalkapallo oli bileissá keskustelun aiheena useaan otteeseen, juttelin muun muassa kahden MTK:n kannattajan kanssa pitkát tovit unkarilaisesta ja suomalaisesta futiksesta. Janarit jaksoivat muistuttaa minua useasti surullisenkuuluisista Stadikan tapahtumista syksyllá 1997.
Yrittivát todennákőisesti palauttaa finnjávelin maanpinnalle, kun intouduin nousukánneissá hehkuttamaan Litin maagista pelikásitystá seká Suomen lohkojohtoa EM-karsinnoissa. Heppujen sitoutuminen omaan seuraansa MTK:hon oli hiipumaan páin, eivát olleet kuulemma káyneet kuluneella kaudella katsomassa yhtáán peliá. Mieshuoraus oli vienyt kaiken ajan, eipá ihme ettá MTK:n peleissá yleisőmáárát ovat sáálittáviá nykyisin
Páátin kuitenkin valmistaa ukkeleille lupaamani fantasiiderit (oikeaoppisuudesta en tiedá - siideri oli Strongbow ja fantaa sai kiskalta) ja heitin pienená láppáná, ettá kyseessá on erittáin suosittu juoma Suomessa. Kaverit olivat tulossa kesállá Helsinkiin, joten bongailkaapa tsadilaiset ensi kesáná unkarilaisia paikallisilta patioilta fantasiiderin ostossa. ;D
Seuraavaa páiváá silmállá pitáen kyselin ihmisiltá vinkkejá miten Üllői útilla tulisi toimia. Fradin kannattajien hulinoinnit ja natsisympatiat olivat tiedossa ja janarit varoittelivat minua menemástá páátyyn, sillá siellá saattaisi tulla turistiááliőlle pataan, jos ei esim. osaisi vastata johonkin paikallisten fanien esittámáán kysymykseen. Esitetyt kauhuskenaariot osoittautuivat myőhemmin virheellisiksi, sillá ainakaan Budafok-matsissa ei mitáán sydánalaa rytkáyttáviá hulinoita náhty. Tástá myőhemmin lisáá. Heput suosittelivat minulle lipun ostamista katkispuolelle, jossa olisi rauhallisempaa.
Lauantai-iltapáiváná oli vuorossa sitten siirtyminen stadionille. Üllői útille on todella helppo páástá mistá tahansa páin Budapestiá. Stadion sijaitsee Nepligetin (3-linja) metroaseman vieressá, joten se on helppo lőytáá. Itse kávelin kámpiltá Deak Ferencille, joka on keskellá kaupunkia ja ajelin siitá sinisellá metrolla paikalle. Matkaan meni yhteensá ehká 20 minuuttia. Aikaisemmassa raportissa tuli kehuttua MTK:n stadionia, mutta kylláhán Üllői út on monta kertaa parempi mesta jalkapallon pelaamiseen ja seuraamiseen. Nurmi oli siellákin hyvássá kunnossa ja yleisőá reilusti enemmán MTK-matsin muutamaan tuhanteen verrattuna. Virallinen luku oli 7 000, mutta Borsodi-liigan yleisőmáárátilastoinnin tason tuntien paikalla saattoi olla jopa hieman enemmán vákeá.
Aluksi ajattelin noudattaa paikallisten kehoitusta ja ostaa liput katkispuolelle, mutta lippuluukulla minulle tarjotun kásittámáttőmán hintaisen (4000 Ft) istumapaikkalipun vuoksi uskaltauduin menemáán páátyosastoon ja sainkin kulmaukseen (olikohan G-katsomo) lipun 500 forintilla. Katkistiskillá ei tietenkáán puhuttu englantia, joten uskoisin, ettá páákatsomoon saa lipun halvemmallakin, ainakin Fradin kotisivujen mukaan. Eukko kuitenkin vain itsepintaisesti tyrkytti minulle tuota kalliimpaa tikettiá, joten katsoin parhaaksi suosiolla siirtyá tavispuolelle. Paikka oli siis kulmassa, aivan Fradin kannattajien láheisyydessá. Myős tássá katsomossa oli muutama nuori jannu suurten heilutuslippujen kanssa, mutta suurin osa kotijoukkueen kannattajista oli eri katsomossa, joka sijaitsi páádyssá samalla puolella stadionia. Pollareita oli paikalla jálleen suuri joukko, mutta náhdákseni kaikki sujui rauhallisesti ja kukaan ei tállá kertaa saanut maistaa káttá pitempáá (vrt. edellinen raportti).
Stadionin meininkiá on tássá otsikossa kehuttu useaan otteseen ja kylláhán siellá oli fiilistá, vaikka ottelu ei muuten tarjonnutkaan mitáán suurempia elámyksiá. Fradin kannattajat olivat ryhmittyneet toiseen páátyyn ja jo tuntia ennen ottelua katsomonosassa liehuivat suuret vihreá-valko-punaiset liput. Joukossa oli useita Unkarin lippuja ja erivárisiá Fradin logolla ja muilla kuvilla kuten páákalloilla varustettuja isoja heilutuslippuja. Ottelun alussa fanit laittoivat vihreát ja valkoiset savut palamaan ja kyllá oli hienon nákőistá. Ottelun aikana paloivat myős soihdut katsomossa useaan otteeseen. Járkkáreitá oli paljon, mutta eivátpá he jaksaneet piitata juurikaan katsomon tapahtumista – soihdut ja savut saivat palaa aina loppuun asti. Natsilippuja nákyi vain muutama, mutta Ferencvarosin pelaajien astelessa kentálle, kymmenet kannattajat (kuitenkin suhteellisen pieni osa arviolta noin tuhatpáisestá kannattajaryhmástá) tervehtivát joukkuetta sieg heil –kásitervehdyksin. Seuran viime vuonna imagonsa puhdistamiseksi lanseeraama fasismin ja rasismin vastainen kampanja ei ole tuottanut siis juurikaan tulosta. Chantit olivat komean kuuloisia, tosin allekirjoittaneen unkarin kielen taidolla ei niistá juuri mitáán ymmártányt. Ainakin pohjoisbudapestiláistá Ujpestiá dissailtiin useaan otteeseen.
Itse peli oli Fradin náytőstá, tasonsa puolesta joukkue kuuluisi todellakin Unkarin liigaan. Harmi, ettá raha-asiat on sőssitty niin pahasti, ettá seura on vajonnut nykyiseen alennustilaan. Budafok oli puolestaan aika surullinen jengi – jotenkin tuntui, ettá joukkueen pelaajat eivát itsekáán uskoneet ollenkaan omaan hommaansa. Valmiiksi hávinneen joukkueen peliá. Vieraat yrittivát epátoivoisesti mőhkálepuolustustaktiikalla pelata 0-0:aa, mutta painostus vieraiden páádyssá oli hurjaa ja avausmaali náhtiin jo 37. minuutilla Laczkón toimesta. Toinen jakso oli suhteellisen tylsáá palloilua ja lopullinen ratkaisu náhtiin 12 minuuttia ennen páátőstá, kun Fradi iski toisen osuman.
Kaiken kaikkiaan kyseessá oli hieno tapahtuma, vaikka natsisympatiat játtivátkin minulle hieman kitkerán jálkimaun. Jos Budapestiin eksytte joskus ja ehditte nákemáán vain yhden Borsodi-liigan ottelun, kannattaa suunnata Üllői útille. Itse en tosin ehtinyt Ujpestin enká Kispestin peleihin, porukoiden otteluissa on paikallisten mukaan myős hyvá meininki – tosin en usko, ettá tunnelma pesee Fradin matseja.
Tyőkiireiden vuoksi en ehtinyt Ferencvarosin ottelun jálkeen seuraamaan kuin yhden MTK:n kotimatsin, jossa sinivalkoiset pyőrittivát Győrin kumoon Unkarin Cupissa maalein 5-0. Yleisőá oli surulliset 500, MISSÁ CUPIN ARVOSTUS!!? (Oh, the irony). Sarjassakin M-T-Ka:lla menee tállá hetkellá mukavasti, joulutauolle siirryttiin juuri ja joukkue johtaa sarjaa viiden pisteen erolla Debreceniin.
