Fútbol Club Barcelona 2008-09 - Jonkinlainen kausikatsaus
Edellisvuoden loppuKevät 2008 päättyi FC Barcelonan kannalta todella surkeasti. Viimeisestä kymmenestä ottelusta käteen jäi ainoastaan kaksitoista pistettä saldolla 3-3-4. Vielä tätäkin huolestuttavampaa oli tapa, jolla se oli tullut. Barcelona kyllä edelleenkin hallitsi pelitilanteita, mutta kiinnostus ja nälkä ei riittänyt viemään hyökkäyksiä loppuun saakka, ja yleensä siinä viimeisen vartin aikana heräiltiin pelaamaan, että nyt tarvitsisi tehdä jotain. Viimeiset säkeet lauleltiin Santiago Bernabéun teurastuksessa, kun Real Madrid moukaroi Barcelonan arkkuun 100-0, vaikka voittikin vain 4-1. Seuraavana päivänä seura julistettiin hätätilaan onneksi, kun maanantaina 8.5.2008 ilmoitettiin, ettei Frank Rijkaard jatka enää joukkueen peräsimessä, vaan hänet korvaa Josep Guardiola i Sala, joukkueen ehdoton top3-legenda, kunnioitettu kapteeni, dream teamin avainpelaaja, joka sillä hetkellä otti ensimmäisiä askeleitaan valmentajana Barcelonan B-joukkueessa. Voittajan elkein toki, sillä "Pep" otti heti ensimmäisellä kaudellaan nosti tämän joukkueen helpohkosti takaisin Segunda B:hen Terceran suosta.
Edellisen kauden lopussa pelaajia häiritsi myös epäilemättä Laportaan kohdistunut epäluottamusäänestys, josta spekuloitiin suunnilleen viimeisen kuukauden verran. Äänestystä ympäröivät seikat saivat jopa massiivisen farssin piirteitä, mutta lopulta 6.7. järjestetty äänestys ei tuonut riittävää tulosta Oriol Giraltin johtamalle vastustajaryhmälle: Laportaa vastaan äänesti 60,6% noin neljästäkymmenestätuhannesta äänestäjästä, jotka uurnille sinä päivänä vaivautuivat. Kataloniassa asuvista socieista tuo taitaa olla suunnilleen puolet. Enemmän kuin vaikkapa meikäläisissä eurovaaleissa on odotettavissa... Näin ollen uutta pressanvaalia ei järjestetty, vaan Laporta sai jatkaa. Kuitenkin Laportan odotettiin eroavan äänestyksen jälkeen, mutta Jan omapäiseen tyyliinsä piti paikkansa, jonka johdosta puolet johtokunnasta, ml. erittäin tärkeät vp:t Vicens ja Soriano, erosi. Tapahtumaan ei kuitenkaan lopulta sen suurempaa dramatiikkaa liittynyt, vaan kyseessä oli lähinnä Boixos noisin tukema vastustusäänestys, vaikkei Laporta ollut mitenkään vastuussa edellisen kauden surkeasta menestyksestä, ja kesän loppuun mennessä koko härdelli oli hyvin pitkälti unohdettu.
PlantillaEnsi töikseen Guardiola antoi luudan heilua Laportan ja Txikin myötävaikutuksella, ja meinasi omia kasvatteja lukuun ottamatta heittää kaikki suurimmat tähdet ulos joukkueesta. Luuta heilui, ja ulos saivat lähteä Edmílson, joka sopimuksen päätyttyä siirtyi Villarrealiin, ja Thuram, joka siirtyi sopimuksen lopussa PSG:hen vielä kerran, pojat -meiningillä, mutta sydämen hypertrofia (lihaksen liikakasvu) esti uran jatkumisen, ja hieno puolustaja lopetti uran ihan sopivassa vaiheessa, 36-vuotiaana. Täysin turhasta Ezquerrosta seura myös päätti vihdoin erota, ja hän siirtyi ilmaissiirrolla Osasunaan. Puoliturhista Giovani Dos Santosista, Oleguerista ja Marc Crosasista hankkiuduttiin myös eroon, ja heistä kaikista saatiin nimellinen korvaus. Giovanista maksimissaan tosin jopa kymppimillin verran, joten se on ihan kohtuullinen. Guardiola ei kuitenkaan ollut vielä valmis, vaan isoa luutaa tarvittiin, jotta seuralle löydettäisiin oikea mindset. Tämä tapahtui kyllästyneiden tähtien myynnillä. Zambrotta ja Ronaldinho kaupattiin AC Milaniin yhteensä noin 30 miljoonalla ja päälle vielä viitisen milliä suorituskohtaisia lisiä. Lusobrassi Decon neljäs Barcelonan-kausi oli surkea. Kiinnostus oli todella vähäistä, ja Chelsea oli valmis maksamaan kolmekymppisestä taiturista kymppimillin, joten Deco sai lähteä. Yhteensä seura sai kesällä noin 50 miljoonaa siirtorahoja.
Tilalle hankittiin niin sanotusti jotain ihan muuta. Decon tilalle tuli Keita, josta Barcelona maksoi 14 miljoonaa (plus 2m veroja, koska klausuulihankinnoista joutuu maksamaan alvin, koska se ei ole sopimuksen purku, vaan sopimuksen hankinta). Myös vanha Barcelona-kasvatti Piqué hankittiin reilulla viidellä miljoonalla, joka osoittautui todella halvaksi hinnaksi. Txiki myös lunasti puolella miljoonalla Pinton, joka oli ollut edelliskaudella puoli vuotta lainassa Celtasta. Puolustuksen varsinaiseksi vahvistukseksi hankittiin Martin Cáceres, joka tuli seuraan 21-vuotiaana varsinaisesti jatkamaan Puyolin ja Márquezin työtä, mutta myös paikkaamaan pitkäksi aikaa loukkaantunutta Militoa. Cáceresista seura pulitti Villarrealille 16,5 miljoonaa euroa, kun Villarreal oli maksanut miehestä Montevideon Defensor Sporting Clubille vain miljoonan vuotta aiemmin, ja oli viettänyt seuraavan vuoden lainalla Recressä. Näin ollen Villarreal nettosi miljoonan sijoituksella 15 miljoonaa vain yhdessä vuodessa.
Kesän päähankinta kohdistui helppoon kohteeseen: Barcelonan jo etukäteen himoitsemaan Daniel Alvesiin, ja Zambrottan lähdettyä oikean (hyökkäävän) puolustajan tontille ei ollut ketään. Noin 32 miljoonan euron hankinta oli kirkkaasti seuran kallein koko kesänä. Vielä oli kahdelle hankinnalle tilaa: Hleb palkattiin keskikentälle luovaksi pelaajaksi, lähinnä kai paikkaamaan Xavin ja Iniestan poissaoloja, pelaamaan cupissa ja mahdollisesti myös toimimaan Messin varamiehenä. Toinen hankinta oli Henrique, jolle ei ollut seurassa tilaa, koska kolme non-EU-paikkaa olivat jo Yaya Tourén, Cáceresin ja Hlebin. Henrique lainattiin välittömästi Bayern Leverkuseniin, jossa nuori brassitoppari pelasi 27 ottelussa tällä kaudella.
Lyhesti:
Sisään: Pinto (0,5), Piqué (5), Alves (34), Cáceres (16,5), Hleb (15), Keita (16), Henrique (
- Henriquen ja Piquén siirroissa noin parin miljoonan kokoiset klausuulit, jotka ainakin mj-debyytin ja triplamestari Piquén kohdalla kolisivat välittömästi.
Ulos: Edmílson, Ezquerro, Zambrotta (8,5), Dos Santos (6), Crosas, Oleguer, Ronaldinho (21), Deco (10), Thuram
Nettokulutus reilut 40M€.
Joukkue kaudelle 2008-09 näytti siis tältä:
MV: 1-Valdes(A), 13-Pinto, 25-Jorquera, 41-Oier*
P: 2-Cáceres, 3-Piqué, 4-Márquez, 5-Puyol(C), 16-Sylvinho, (18-Milito), 20-Alves, 22-Abidal, 29-Sánchez*
KK: 6-Xavi(A), 7-Gudjohnsen, 8-Iniesta(A), 15-Keita, 21-Hleb, 24-Yaya, 28-Busquets*
H: 9-Eto'o, 10-Messi, 11-Bojan, 14-Henry, 27-Pedro*
*=B-lista
Ja ykkösavaus näytti tältä:
Valdes; Alves-Puyol-Pique/Marquez*-Abidal; Yaya-Xavi-Iniesta; Messi-Eto'o-Henry.
* = matsi pari eroa, mutta johtui suurelta osin Márquezin loppukauden loukkaantumisesta.
KausiPretemporadaHelppoa ja hauskaa kuin lapsen hakkaaminen. Kausi alkoi parilla matsilla skotteja vastaan, ja ensin Conjunt Guardiola jyräsi Hibsin 6-0, jonka jälkeen teurastusvuorossa oli Dundee United: 5-1. Messi teki yhteensä neljä maalia, ja antoi näin esimakua tulevasta. Onnistujiksi voi lukea myös Guddyn, joka teki ensimmäisessä ottelussa pari maalia. Kun sitten Fiorentina kaatui junnujen maaleilla vieraissa 3-1 (Jeffren ja Bojan, Puyi teki kolmannen), alkoi joukkueseen löytyä yllättävän paljon uskoa. Sitä ei hirveästi vielä toisen luokan skottijengien murskaus tarjoillut.
Pahamaineinen USA:n-kierros, joka seuran lääkäreiden ja fysioiden mielestä aiheutti viikon taaksepäin menoa fyysisessä valmistautumisesa, oli urheilullisesti täysi vitsi, kahdessa matsissa Barcelona takoi 11 maalia ja päästi neljä. Ykkösmaalintekijä oli yllättäen Eto'o neljällä maalillaan. Pretemporadan viimeinen ottelu Trofeu Joan Gamper pelattiin jo tosipelien alettua. Tässä ottelussa oli jo vähän järkeäkin. Vastassa oli vanha kunnon Boca Juniors, jonka Barcelona voitti 2-1 laitettuaan oikeita pelaajia kentälle junnujen sijaan. Vahinko meinasi kuitenkin tapahtua, koska tasoitus tuli vasta 92. minuutilla, ja Eto'o ratkaisi ottelun 95. minuutilla.
Laitetaan UCL-karsintakin vielä samaan pakettiin. Siinä Barcelona sai vastaansa Wislan, josta ei ollut vastusta kuin noin 25 minuutiksi. Sen jälkeen Barcelona johti jo 2-0. Ensimmäinen osaottelu päättyi 4-0, ja muutenkin pretemporadalla tykitellyt Xavi teki tässäkin ottelussa maalin, ja edelleen ykkösmaalintekijän viitta pysyi tukevasti Eto'on harteilla. Messi oli onnistunut Dundeeta vastaan tekemään hattutempun, mutta muuten kirppu oli ollut melko hiljainen. Tyyntä myrskyn edellä...
Syyskuu - Homma käyntiinOikeastaan elokuun viimeinen päivä aloittaa tämän. Silloin Barcelona otti tälle kaudelle niin epätyypillisen tappion, kun Numancian bussi vanhalla Los Pajaritosilla kesti Barcelonan vyörytyksen, vaikka laukauksia tuli jotain kolmekymmentä. Paljoa paremmalta ei tilanne näyttänyt puoltatoista viikkoa myöhemmin, kun Barcelona pelasi Copa Catalunyassa: siinä tuli 1-3 pataan myös pääkaupungissa tutun Joan Gaspartin johtamassa Segunda B:n Sant Andreussa. Samalla viikolla Barcelona otti avauspisteensä, kun lauantaina Camp Noulla tasattiin pisteet Racingiä vastaan. Tässäkin ottelussa vetoja oli lähes 30, mutta niin vain tarvittiin rankkari yhteen nollaan, eikä sekään auttanut, kun Pereira ohjasi vaparin sisään ja otti pisteen Cantabriaan käytännössä Racingin ainoasta tilanteesta.
UCL-avaus menikin sitten astetta mukavammin, kun Sporting jyrättiin 3-1. Barcelonan pelissä oli vihdoin sitä cruyffmaista hohtoa, jota Guardiolalta lähinnä odotettiinkin. Seuraavassa ottelussa tulvahanat aukesivat, kun Sporting kaatui 6-1-murskalukemin. Dominointi oli samaa kuin alkuviikon Sporting-ottelussa, ja Messi oli ottelun selkeä ykkösmies. Ensin hän ansaitsi Sportingille punaisen ja teki sen jälkeen itse vielä kaksi maalia. Yksi syyskauden merkittävimmistä otteluista, koska avasi voittotilin liigassa. Seuraavaksi oli odotetusti vaikea ottelu Betisiä vastaan, mutta Guddy kävi ratkaisemassa matsin vaihtopenkiltä: 3-2.
Siitä seuraava olikin todellista hulinaa, kun Barcelona meni vierailemaan Lluis Companysille. Todella tiivistunnelmaisessa ottelussa hulinat menivät niin pitkälle, että tuomari joutui keskeyttämään ottelun, kunnes kentälle rynnänneet fanit saatiin aisoihin. Varamiehisenä lähtenyt Barcelona sai kärsiä tuomaripelistä, kun Valdes tuupattiin kumoon, ja Espanyol teki tilanteesta johtomaalin. Vähän ennen puoliaikaa Espanyol sai punaisen, ja Barcelona jyräsi entistä kovempaa päälle. Henry tasoitti matsin loppuvaiheessa helposti reboundista, ja tuomari päätti hyvittää (no, ihan reilu pilkku oli) edelliset tunarointinsa antamalla Eto'olle pilkun. Messi vetämään ja 1-2, harvinaisella 100. minuutilla.
Lokakuu -
Total Domination
Lokakuu jatkui täsmälleen samasta, mihin syyskuu loppui. Vaikea vierasottelu vaikealla kentällä oletettavasti heikompaa vastustajaa vastaan. Tälläkin kertaa vastustaja meni johtoon Ilsinhon maalilla. Tämän jälkeen pelattiinkin jälleen kerran yhteen päätyyn, mutta tasoitusta ei meinannut syntyä sitten millään, kunnes toisella puoliskolla sisään tullut Messi sai tsägäpompun ja laittoi varmasti sisään. Toinen maali tuli yliajan 2. minuutilla, kun Xavin ja Messin magiat yhdistyivät, ja Kirppu chippasi pallon maaliin Xavin upeasta läpisyötöstä.
Loppukuuta varjosti korkeintaan vain yhdellä maalilla voitettu ottelu Athleticia vastaan. UCL:ssä Barcelona murskasi Baselin 5-0, ja liigassa jyrän alle jäivät Atleti ja Almería lukemin 6-1 ja 5-0. Vaihtomiehillä Barcelona voitti Benidormin Copassa 1-0 Bojanin maalilla. Eto'o teki kuukaudessa 5 maalia, Messi 4 ja Bojan 3.
Marraskuu -
Pitkä on tieKahdeksan ottelun kuukaudessa vain kerran päästiin nauttimaan kokonaisen viikon breikistä heti kuun puolenvälin jälkeen. Tässä kuussa myös pelattiin kaikkia turnauksia. Ensimmäinen ottelu oli aika peruskauraa, kun liigan tusinaosastoon kuuluva Málaga kaatui 4-1 ottelussa, jossa Xavi teki yllättäen pari maalia. Merkittävää ottelussa oli lähinnä se, että Barcelona otti voitollaan liigajohdon, joka piti loppuun asti. Seuraavassa ottelussa Basel pääsi yllättämään Camp Noulla, kun Barcelona jäi tasapeliin varamiehisellä porukalla. Jälleen kerran Messi tasoitti ottelun. Tasuri kuitenkin riitti varmistamaan jatkopaikan. Jatkopaikka ei kuitenkaan tuntunut kovin hyvältä Iniestan loukatessa itsensä pahasti; seuraavaksi Albaceten taikuria nähtäisiin vasta seuraavan vuoden ensimmäisessä ottelussa.
Liigamurskajaiset jatkuivat Valladolidin 6-0-romuttamisella, ja Eto'o oli ottelun sankari peräti neljällä maalillaan. Almeríaa vastaan Eto'o teki kolme, joten kolmessa perättäisessä ottelussa oli syntynyt huikeat seitsemän maalia, kun Málaga ei leijonalle porttejaan avannut. Copassa vastassa oli taas Benidorm, ja poikkeuksellisesti koko ottelun pelannut Messi teki ottelun ainokaisen, joten FCB meni jatkoon otteluparista lukemin 2-0. Näin ollen tuskaisin osa Copaa oli selvitetty. Syyskauden kolmas ja viimeinen pistemenetys sattui yllättäen kotona Getafen taisteltua 1-1. Keitan tyylikäs maali toi Barcelonalle pisteen, ja tällä kierroksella kakkoseksi nousi Real Madrid, joka oli Barcelonaa 3 pistettä perässä.
Yksi syyskauden tyylikkäimmistä otteluista Sporting-matsin ohella oli Sporting-matsi, tarkemmin ottaen Sporting Clube de Portugalia vastaan. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita sekä kovaa vauhtia päästä päätyyn. Barcelona oli koko ottelun parempi, ja johtikin pian tauon jälkeen jo 0-3 Henryn, Piquén ja Messin maaleilla. Vartti Messin maalista, ja Miguel Veloso ja Liedson nakuttivat minuutissa pari maalia, ja ottelu oli taas auki. Ilo oli kuitenkin lyhytikäistä, sillä jo seuraavalla minuutilla Liedsonin 2-3-kavennuksesta Caneira teki harvinaisen tyylikkään oman maalin ja tuplasi Barcelonan johdon. Vain viisi minuuttia myöhemmin, ja Sportingin puolustus tunaroi jälleen, Bojan nappaa pallon ja maalivahti Rui Patricio kaataa Bojanin, joka laukoo itse pilkun sisään: 2-5.
Sporting-ottelu toi mukavat lähtöasetelmat ns. Alppiosuudelle eli Tourmaletille, jossa peräkkäin oli Barcelonan kohdalla Sevilla, Valencia, Real Madrid ja Villarreal. Sevilla oli siis ensin vastassa. Ottelu oli yllättävänkin pliisu. Kotijoukkue oli täysi vastaantulija, ja Barcelona dominoi matsia mielin määrin. Eto'o avasi maalinteon ensimmäisellä puoliskolla, jonka jälkeen Barcelona tyytyi hallitsemaan pelitapahtumia, vaikka Sevillalla oli parikin tiukkaa tilannetta, joista toinen napsahti tolppaan ja ulos. Messillä oli vielä sanansa sanottavana ottelussa, ja teki kaksi komeaa maalia viimeisen vartin aikana lopettaen Sevillan pyristelyt viimeistään.
Joulukuu -
Tourmalet ja vähän lepoakinKauden kevein kuukausi oli vain neljän matsin pituinen joulukuu. Tiukkoja matseja tosin, ja niistä ensimmäinen oli Valenciaa vastaan, tällä kertaa kotona. Eto'on korttitili oli täyttynyt Sevillaa vastaan, ja näin ollen hyökkäyksen keskelle istutettiin Henry. Patonki täytti paikkansa hienosti, ja aloitti maalinteon 20. minuutilla tyylikkäällä chipillä. Hlebin harvinainen tehokas syöttö löysi vanhan tiimikaverin vajaata kymmentä minuuttia myöhemmin, ja Henry iski kahteen nollaan. Heti toisen puoliajan alussa Alves teki - yllätys yllätys, Xavin loistavasta syötöstä kolmeen nollaan. Tilanteita putoili Barcelonalle jatkuvasti, eikä Valencialla ollut mitään mahdollisuuksia. Kymmenisen minuuttia ennen loppua Henry tyylitteli vielä hattutempun täyteen Bojanin nappisyötöstä. Hyvät lähtökohdat Real Madrid -otteluun.
Välissä vastassa oli UCL:n lohkovaiheen viimeisessä ottelussa Shakhtar, joka voitti varamiehisen Barcelonan Camp Noulla 3-2, mutta ottelulla ei ollut enää mitään panosta, sillä lohkon lopullinen järjestys oli jo selvä.
Madrid-otteluun lähdettiin aikamoisissa tunnelmissa. Madrid oli pelannut huonosti, ja Schuster sanoi vähän ennen ottelua, ettei Barcelona ole voitettavissa. Jopa Madrid-fanit taisivat toivoa, ettei ottelussa liian paljoa tule turpaan. Schusterin puheet olivat liikaa, ja hän sai väistyä Juande Ramosin tieltä. Ramos parkkeerasi bussin maalin eteen, ja ottelu menikin aika pitkälti Juanden suunnitelmien mukaan: Barcelona oli jumissa ja Madrid sai vaarallisia vastaiskuja. Niistä sekalainen valkopaitainen joukko ei kuitenkaan onnistunut, myös kiitos Valdesin. Toisessa päässä puolestaan Iker piti Madridia pystyssä. Edes rankkari ei auttanut Barcelonaa. 80 minuutin jälkeen Barcelona kuitenkin viimein onnistui. Puyol puski kulmasta kohti maalia, ja Eto'o sai jalkansa pallon väliin: 1-0. Tämän jälkeen Madrid oli loppu, ja Messi kävi reilut viisi minuuttia myöhemmin hoitelemassa loppulukemat Casillasin pään yli kahteen nollaan.
Villarreal oli Madridia kovempi vastus, osittain pelipaikan (Madrigal) takia. Jälleen kerran Barcelonalle tuttu kuvio. Cani vei heti toisen puoliajan alussa Villarrealin johtoon, mutta vain viitisen minuuttia myöhemmin Keita tasoittaisi ottelun samalla tavalla kuin Getafea vastaan: puskemalla pallon sisään Alvesin puskusta. Reilut kymmenen minuuttia myöhemmin, ja Henry tekee 1-2, taas kerran Xavin syötöstä. Muutama minuutti myöhemmin, ja Piqué otti keltaisen, jolle piti ottaa toinen kaveriksi vain neljä minuuttia ensimmäisen jälkeen, vaikka se olikin melko käsittämätön. Xavi ja Puyol myös urputtivat kortit mieheen tuosta jälkimmäisestä. Vartti ennen loppua Barcelona oli siis miestä vajaalla. Villarreal taisteli, mutta tulosta ei syntynyt. Näin ollen Barcelona oli neljästä peräkkäisestä huippuottelusta vienyt 12 pistettä.
Tammikuu -
Uusi vuosi, uudet kujeet?No ei. Taas kerran Barcelona tappiolla, Henry tasoittaa, ja Iniesta tekee alle 10 minuuttia paluustaan kahden kuukauden loukkaantumisesta voittomaalin. Yaya teki vielä kolmeen yhteen. Näin kaatui Mallorca. Seuraavaksi 3-1-vierasvoitto Atletia vastaan Copassa Messin upealla hattutempulla, ja jatkopaikka lähes varma. Seuraavassa ottelussa taisteltiin, kun urhea Osasuna repi ja raastoi Reyno de Navarralla. Hämmentävä sumu häiritsi ottelua, joka pelattiin Barcelonan paidan värisellä hi-vis-pallolla. Ensimmäinen puoliaika pelattiin lähes loppuun saakka ennen kuin Eto'o teki vierailijoille avausmaalin. Toiselle puoliajalle lähdettiin Osasunan käskytyksessä, ja vartin jälkeen Flaño nollasikin Eto'on häkin. Kymmenen minuuttia tästä, ja Pandiani tööttäsi keskityksen sisään: 2-1, ja Barcelona tutussa tilanteessa: vähän aikaa jäljellä, ja maaleja pitäisi tehdä. Ei kovinkaan yllättäen henkinen kantti riitti, ja Xavi tasoitti hienolla laukauksella Alvesin keskityksen sisään. Vielä hienompi veto Messiltä vain muutamaa minuuttia myöhemmin, ja Osasunan hieno taistelu jäisi unholaan...
Toisena kahdeksan ottelun kuukautena tammikuu tarjoili seuraavaksi rutiinivoiton Atletista Copassa 2-1, ja näin Barcelona meni maalein 5-2 jatkoon helpohkostikin. Kauden ensimmäinen puolisko täydentyi huikealla 5-0-voitolla Deportivosta, jossa koko tridente onnistui: Messi kertaalleen ja puhtaammat hyökkääjät molemmat kahdesti. Eto'on maaleista toinen oli rankkari. Näin ollen Barcelona rikkoi ties kuinka monta kauden ensimmäisen puoliskon ennätystä, käsittääkseni mm. maalit, pisteet ja voitot.
Copa jatkui jännittävänä, kun kauteen saatiin pari derbi barcelonesia lisää. Ensimmäisessä matsissa Espanyol rikkoi läpi Montjuïcin viimeisen derbyn, ja ottelu päättyi maalittomana. Toisessa osassa Barcelona otti Bojanin kahden maalin johdolla tukevan 3-0-johdon, kunnes kaksi minuuttia Piquén 3-0-maalista Espanyol aloitti pelaamisen ja kavensi Coron maalilla. Kymmenen minuuttia myöhemmin Callejonin huikea laukaus yllätti Pinton, ja peli 3-2. Espanyol tarvitsisi enää yhden mennäkseen jatkoon vierasmaaleilla. Blokki kuitenkin tuli päälle, ja Blanquiblau tyytyi roiskimaan pitkää toivotaan-toivotaan-palloa, ja Barcelonalla oli todella monta mahdollisuutta lopettaa pyristely. Onnistumiset olivat kuitenkin vähissä, ja ottelu päättyi 3-2, ja Barcelona oli taas semeissä. Copa-matsien välissä oli Numancia-ottelu, jonka Barcelona vei rutiinilla 4-1 Messin johtaessa sinfoniaa kahdella maalilla.
Helmikuu -
Pitkän talven synkkyysHelmikuu alkoi rutiiniotteilla Racingiä (2-1), Mallorcaa (2-0) ja Sportingia (3-1) vastaan. Sen jälkeen kuitenkin tuli koko kauden ainoa notkahdus. Ensin aina hankala Betis vei Barcelonaa 2-0, mutta Eto'on tupla riitti nostamaan Barcelonan tasoihin 84. minuutilla. Seuraavana vuorossa oli Espanyol, jonka suoranainen sikailu ei suuresti tuomaria haitannut, sillä ottelun ainoan punaisen vei Barcelona ja tarkemmin Keita. Barcelona pelasi yli 50 minuuttia vajaalla, ja De la Peña käytti tämän hyödykseen tekemällä kaksi maalia, joista varsinkin ensimmäinen oli todella hieno. Yaya kävi tekemässä Barcelonan ainokaisen, ja näin päättyi 22 liigaottelun tappioton putki.
Maaliskuu -
Herätys, jumalauta!Seuraavana keskiviikkona Lyon onnistui pelaamaan 1-1 tasan kotikentällään Mestarien liigassa, ja sunnuntaina Atletico lannisti Barcelonan voittamalla kotonaan viihdyttävän ottelun 4-3. Seuraavassakaan ottelussa ei tullut voittoa, sillä Mallorca jätti Barcelonan saarella 1-1:een Copan semifinaalien ensimmäisessä osaottelussa. Paluu tapahtui myöhemmin samalla viikolla, kun Athletic kaatui suvereenein ottein 2-0, ja näin viiden ottelun voitoton putki katkesi. Myrskyvaroitusta Eurooppaan tarjoiltiin löylyttämällä Lyon Camp Noulla 5-2. Ensimmäisellä puoliajalla Barcelona ratkaisi ottelun nopeasti antamalla Lyonille pienen jalkapallo-oppitunnin. Ensimmäistä maalia odoteltiin 24 minuuttia, mutta 18 minuutissa siitä peli oli jo 4-0. Pieni tahra huikeaan puoliaikaan tuli Makounin kavennuksesta pari minuuttia ennen taukoa.
Myöhemmin samalla viikolla Almería otti kotonaan pataan (vain) 0-2, mutta viikkoa myöhemmin Barcelona näytti jälleen kerran kovan luokan esityksen lyömällä Málagan 6-0 Xavin johtaessa show'ta avausmaalilla ja syöttämällä sen jälkeen Henryn ja Eto'on maalit. Pientä korjailua Lyon-matsista, sillä tällä kertaa ensimmäistä puoliaikaa ei tullut tahraamaan vastustajan maaleja, vaan tauolle mentiin puhtaista 4-0-lukemista.
Huhtikuu -
Keväistä kasvua ja jännitys kohoaa
Barcelona jatkoi huhtikuussa niukoilla voitoilla Valladolidista (1-0), Recrestä (2-0) ja Getafesta (1-0). UCL-puolivälierissä kyytiä sai Bayern: ensimmäinen ottelu 4-0, jotka olivat myös puoliaikalukemat, joten ottelupari oli täysin taputeltu alta kolmessa vartissa. Jälleen kerran ratkaisija roolissa Messi kahdella maalilla ja kahdella maalisyötöllään. Myös Henry näytti tasonsa tekemällä maalin ja syöttämällä Henryn toisen. Toinen osaottelu jäähdyteltiin 1-1. Bayern yritti alussa, mutta viimeistään Keitan tykki (73') lopetti pelaamisen kokonaan.
Huhtikuun loppupuolella päästiin jo vähän jännittämäänkin, kun Alppikierros alkoi toistamiseen. Ensimmäinen ottelu oli taas vähän pannukakku jännityksen osalta, kun Iniesta posautti heti ottelun alussa 1-0, ja Eto'o varttia myöhemmin 2-0. Toisen puoliajan alussa vielä toiset mokomat Xavilta ja Henryltä, ja Espanja ja Eurooppa taas kerran varpaillaan, toiset pelosta ja toiset ihailusta. Viikkoa myöhemmin vastaan astui Valencia, joka onnistui tosin pitämään Barcelonan tasoissa. Henry tasoitti hienosti ottelun lopussa, ja Madridin voittaessa Sevillan 4-2 olisi Klassikko nimensä veroinen: voitto siitä, ja Madrid olisi vain pisteen päässä liigavoitosta, kun Barcelonalla olisi vielä UCL-semi ja mahdollinen finaali sekä Copan finaali jäljellä, joten Madridilla olisi kuntoetu liigassa.
Huhtikuu päättyi pettymykseen, kun Chelsean bussitaktiikka toimi virheettömästi, ja Camp Noulta lähdettäisiin Stamfordille tasanumeroista 0-0.
Toukokuu - Tässä kohtaa, kuten sanotaan, juoni tiivistyyToukokuu oli yhtä finaalia. Ensin tarjolla Real Madrid - Barcelona. Panoksena ei enempää eikä vähempää kuin liiga. Barcelona vastaa huutoon, ja millä tavalla vastaakin. Historian suurin maalimäärä Bernabéulla ylivoimaisen esityksen jälkeen. Ottelusta kirjoittaminen aiheuttaa vielä neljän viikon jälkeen kylmiä väreitä, eikä siitä osaa oikein edes sanoa mitään järkevää, paitsi että Barcelona näytti eron vahvojen pelaajien ja vahvan joukkueen välillä. Messin ja Henryn tuplat jäivät myös mieleen, ja ainoa huono puoli ottelussa oli Henryn loukkaantuminen, joten Henry olisi sivussa ainakin UCL-finaaliin asti, ehkä jopa itse ottelun - mikäli sinne päästäisiin.
Seuraavalla viikolla Stamfordilla nähtiin vähän erilainen esitys, jossa pääroolin otti päätuomari Tom Henning Övrebö. Barcelona kuitenkin meni ottelun ainoalla laukauksellaan jatkoon, kun Iniesta upotti kauniin, tarkan vedon ylänurkkaan ohi Cechin 92. minuutilla. Tyylikäs viimeistely ottelun loppuhetkillä toi vanhemmalle väelle mieleen tietenkin Bakeron maalin 17 vuotta sitten, jolloin ottelun loppuhetkillä Barcelona meni Kaiserslauternista ohi ja aina Euroopan Cupin voittoon...
Viikonloppuna vastassa oli Villarreal, jonka voittamalla Barcelona varmistaisi mestaruutensa, joten otteluun lähdettiin kovalla miehistöllä, vaikka seuraavana keskiviikkona edessä olisi cupin finaali. Ottelu alkoi hyvin Keitan viedessä Barcelonan johtoon 11. minuutilla, mutta saman verran maalista Llorente tasoitti. Puoliajalle mentiin kuitenkin Alvesin ja Eto'on maaleilla 3-1 johdossa. Homma näytti selvältä, kunnes 77. minuutilla Abidal päätti antaa Villarrealille pilkun ja ottaa samoilla vauhdeilla punaisen itselleen. Villarreal lähti höökimään, ja vasta 90 minuutin jälkeen tasoitti kolmeen kolmeen, ja näin ollen juhlat saivat siirtyä.
Ensimmäinen ihka oikea finaali tuli 13.5. Athleticia vastaan. Ottelu alkoi yllättäen Athleticin mennessä johtoon ilmaherruutensa ansiosta kulmasta jo 9. minuutilla, ja vielä yllättävämmin Athletic hallitsi tapahtumia. Touré kuitenkin tasoitti todella mahtavalla beckenbauermaisella nousulla ja kovalla alanurkkalaukauksella paristakympistä puolen tunnin nurkilla, ja tauolle mentiin tasalukemissa. Ja jos joskus taas haluaisi kuulla, mitä kopissa sanotaan, oli se tässä ottelussa. Barcelona tuli toiselle puoliskolle uudestisyntyneenä, ja aloitti jyräämisen, ja kymmenessä minuutissa Messi siirsi Barcelonan johtoon. Tämähän ei tietenkään riittänyt, vaan pari minuuttia aloituspotkun jälkeen Bojan kävi iskemässä lukemat kolmeen yhteen, ja vain viitisen minuuttia tästä Xavi kiersi upealla vapaapotkulla lukemat neljään yhteen, ja ottelu oli ohi.
Ärsyttävästi Barcelonalta mestaruusjuhlat vienyt Villarreal oli lauantaina voittanut Madridin, näin voittaen mestaruuden Barcelonalle, joten Barcelona lähti Mallorcaa vastaan liigamestarina. Vähemmän yllättäen matsissa tuli tappio junnuilla ja vaihtomiehillä, samoin kuin seuraavalla viikolla Osasunaa vastaan.
Kauden tärkein ottelu. Euroopan suurimpien liigojen tuoreet mestarit ja epäilemättä myös mantereen (sic) kovimmat joukkueet ottaisivat toisistaan mittaa eeppisessä ottelussa, jota hehkutettiin maailman parhaimpien pelaajien kohtaamisena. Manchester United avaa ottelun yllättävänkin kovalla dominanssilla ja pääsee paukuttelemaan puolitilaisuuksista ensimmäisen 8 minuutin aikana peräti viidesti, tosin kertaalleen ManUn maali oli todella lähellä, mutta kauden loppua kohden täysin uusiin sfääreihin noussut Piqué oli paikalla ja pelasti. Barcelonalla pallo omalla alueellaan, ja joukkue lähtee nostamaan peliä. Ruutu näyttää: Shots FCB 0-5 MAN. Eto'o saa pallon oikealle, livahtaa Vidicin ohi ja paukuttaa etunurkasta ohi van der Sarin. 1-0. Ensimmäinen puoliaika oli tämän jälkeen vähän aikaa hektistä, mutta peli hidastui loppua kohden huomattavasti. Toisella puoliskolla Xavi avasi kovat tilanteet pamauttamalla huikean vaparin oikeaan alatolppaan. Toinen puolisko eteni aika avoimena, mutta varovaisena pelinä, eikä kumpikaan halunnut ottaa riskejä: Barcelona ei maaleja tarvinnut ja Unitedille toisen maalin päästäminen olisi lähes kuolinisku. Barcelonalle varovainen peli on tosin etu, koska joukkueessa on niin paljon henkilökohtaista taitoa. Niin paljon, että Xavi chippasi tyylikkään syötön puolustuksen taakse suoraan Messin päähän (!), joka ohitti Van der Sarin upealla puskulla takanurkkaan, eikä Euroopan parhaasta ollut epäilystä. Kolmoismestaruus oli sinettiä vaille valmis, ja seuraavat 20 minuuttia kentällä hölkkäiltiin odotellen päätösvihellystä ja villejä juhlia.
Kauden viimeinen muodollisuus oli Deportivo-ottelu, jossa Deportivo pelasi vielä europaikoista. Muut ottelut eivät kuitenkaan olleet Deporille suotuisia, joten isäntäjoukkue hölläsi tahtia ja päästi Eto'on vielä tasoittamaan lopussa.
Arviot (0-10):
Koko kausi: 10. Täydellinen kausi. Vain minimaalinen nukahdus keskellä talvea aiheutti minkäänlaisia arveluita joukkueesta, mutta porukka kesti ja homma vietiin loppuun tyylillä. Ensimmäinen espanjalainen triplamestari ja uusi piste-ennätys liigassa, enempää ei voi juuri toivoa.
Guardiola: 9½. Lähes täydellinen debyytti. Menestys oli täydellinen, mutta jonkin verran toiveita jäi. Toinen niistä pelaajien säästely, esimerkiksi Messi pelasi 51 ottelua. Hän olisi voinut välillä tulla vaihtoon vaikka puoli tuntia ennen ottelun loppua, kun numerot olivat monesti luokkaa 3-0.
Valdes: 8. Vanhat vaivat välillä päällä, mutta herää suuriin otteluihin ja on tärkeä pelaaja kopissa. Parantanut tällä kaudella enemmän kuin edellisellä kolmella yhteensä.
Pinto: 7. Melko hyvät otteet Copassa. Toi mestaruuden, voiko enempää pyytää?
Cáceres: 5½. Todella vähän käytetty pelaaja, ei olisi tarvittu lainkaan. Odotellessa.
Piqué: 8½. "Huono" arvosana johtuu siitä, että kauden alussa aika hasardi ja vähän turha, mutta kauden lopulla nousi arvoon arvaamattomaan. Oli myös UCL-finaalissa ratkaisevassa roolissa pelastaen parikin kovaa tilannetta.
Márquez: 7. Loukkaantui valitettavasti loppukaudeksi, mutta muuten hyvä pelaaja ylöspäin. Olisi enemmän käyttöä keskikentällä, topparina melko hasardi.
Puyol: 9. Gran Capitán. Johdatti joukkuetta, vaikkei pelaajana mitenkään täydellinen olekaan. Suoriutui kuitenkin edelleen erinomaisesti tehtävistään.
Xavi: 10. Koko joukkueen pelin sydän ja aivot. Ilman Xavia Barcelona ei tulisi toimeen, oli monesti antamassa ratkaisusyöttöjä, kuten Mestarien liigan finaalin toiseen maaliin.
Guddy: 6½. Pelasi melko vähän, mutta hyvin. Teki pari tärkeää maalia ja muutenkin hyvä vahvistus keskikentällä.
Iniesta: 9½. Täysi kymppi, jollei olisi ollut loukkaantuneena. Uskomaton pelaaja, koko joukkueen taitavin ja upeasti linkittää keskikentän ja hyökkäyksen toisiinsa sulauttaen ne yhdeksi yksiköksi.
Eto'o: 8½. Oma maaliennätys, muttei taaskaan säväyttänyt ennen UCL-finaalia. Maaleja toki syntyy, mutta välillä liian prinsessa kentälläkin.
Messi: 10. Ei riitä sormet laskemaan, montako ottelua tämä mies ratkaisi. Varma Ballon d'Or -voittaja tänä vuonna. Teki huikeat 38 maalia kaikissa kilpailuissa voittaen joukkueen sisäisen maalipörssin, vaikka jäikin Eto'olle liigassa. Kakkoseksi Ballon d'Orissa Xavi ja kolmoseksi Iniesta. Eikä olisi edes vääryys. Messi voitti tänä vuonna myös Mestarien liigan maalipörssin.
Bojan: 7. Aliarvostettu. Muka huono kausi. Yhtä hyvä kuin viimekin kaudella, tällä kaudella ei tosin EOM:ää, jota tuon ikäisiltä vaadittaisiin.
Henry: 9. Reilusti parempi kausi kuin viime vuonna, ja nousi vararatkaisijaksi. Jollei Messin soolo tai Eto'on tuikkaus ratkaissut, tuli Henry ja teki tarvittavat maalit. Huikea ammattilainen myös.
Keita: 7½. Kauden alussa ei vaikuttanut, keskivaiheilla ei vakuuttanut, mutta loppua kohden peli alkoi maistua. Jatkoon.
Alves: 9. Kauden alussa otti aikansa, mutta lopussa oli Messin kanssa täysin pitelemätön duo. Paljon kovia keskityksiä, joista monta maalia. Tämän lisäksi myös muutama maali omiin nimiin. Ja "puutteet" puolustuksessa varsin mitättömiä.
Hleb: 6. Pelasi vähän, eikä missään vaiheessa vakuuttanut. Ei ilmeisesti sovi systeemiin.
Abidal: 7½. Pelasi kauden alussa todella hyvin, loukkaantui, tuli takaisin, ja pelasi todella huonosti. Jos itseluottamus tai näkemys ovat tätä luokkaa, niin ei kiitos.
Yaya: 8½. Simppeli. Tärkeä osa joukkuepuolustusta, tarjoilee voimaa maassa ja ilmassa keskikentälle, ja suoriutui tehtävästään erinomaisesti. Myös parin ottelun harjoittelulla selviytyi topparintehtävistä ihan yhtä hyvin kuin "Maailmanluokan Márquez".
Pedro: 5½. Pelasi pari matsia ihan kohtuullisesti, mutta ei mielestäni tulevaisuutta seurassa. Parempaa liksaa ja enemmän minuutteja saa Mallorcalla tai jossain.
Busquets: 8. Nousi Terceran suosta suoraan Mestarien liigaan, ja pelasi erinomaisesti. Yhdistelee Barcelonan tyypillistä pelintekijää ja afrikkalaista voimapakettia varsin tyylikkäästi.
V. Sánchez: 5. Pelasi pari matsia ihan hyvin. Ei mitään sanottavaa.
Lisäilen varmaan jotain juttua vielä tästä.
