Pannaanpa tänne päivän Pietarsaaren Sanomissa julkaistu kolumni (kirjoittajan saatte itse arvata
)
Ylösnousemus on hyvä olla suunniteltuna
Olipa harmi olla oikeassa. Kirjoitin tällä palstalla kaksi viikkoa sitten, että Veikkausliiga ei ole seurojensa taloudenpidon valossa terve sarja.
Nyt sitten on käynyt ilmi, että Valkeakosken Hakan asiat ovat aivan kuralla. Velkaa on kertynyt yli 400 000 euroa, puheenjohtaja häipyi vähin äänin takavasemmalle ennen kuin kuluneella viikolla ilmoitti virallisesti erostaan ja huhumylly pyörii.
Koko liigan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Haka (ja tietysti kaikki muutkin seurat) saavat vietyä kautensa kunnialla loppuun. Vaikeaa se tulee olemaan, jos Aamulehden tietoja on uskominen ja Hakalla kassakriisi päällä jo toukokuussa.
Toisin kuin voisi luulla on liigakausi nimittäin seurojen taloudenkierrossa raskaasti tappiollista aikaa. Sponsoritulot on jo pääosin kotiutettu eivätkä ottelutuotot ole useimmille suomalaisseuroille kovin merkittävä tulonlähde. Hakan koko kauden matsituotoilla ei makseta joukkueen kuukauden palkkoja.
Haka on päättänyt paniikkiratkaisulta haiskahtavassa liikkumossa yhtiöittää edustusjoukkuetoimintansa. Sekään ei ole mikään automaattisesti autuaaksitekevä temppu, velkataakka kun on pakko siirtää mukana eikä sitä voi dumpata konkurssiin kaadettavalle yhdistykselle. Muuten ei nimittäin yhtiölle sarjapaikkaa heru.
Eikä mahdollista hakemusta sarjapaikan siirrosta yhtiölle käsitellä Palloliitossa ennen tammikuuta, ja siirto on siis mahdollinen vasta ensi kaudelle. Sen myöntäminen edellyttää kaikin puolin tervettä yhtiötä, toivotaan toivotaan -lista tulevien osakeantien tuotoista ei riitä.
Missään yhdistysmuotoisesti toimivassa seurassa, Jarossakaan, on siis turha kuvitella että yhtiöittäminen olisi joku viimeinen pelastava ratkaisu kun asiat ovat riittävän huonosti.
Päinvastoin, yhtiömuotoon siirtyminen Hakan kaltaisessa tilanteessa on se huonoin hetki. Täytyy olla melkoinen tosifani, jotta sijoittaisi seuraan jonka maakuntalehti uhkaa menevän nurin hetkellä millä hyvänsä. Sijoitukset menevät helposti velkataakan mukana pohjattomaan kaivoon ja seura niistä huolimatta kumoon.
Otetaan esimerkki: En ole varakas mies, mutta voisin kannatuksen vuoksi ostaa pari osaketta. Suvullamme on nimittäin äidin puolelta eräänlaisia historiallisia tunnesiteitä seuraan, ja onhan Haka itsessään erittäin merkittävä osa suomalaista jalkapallohistoriaa.
Mutta tilanteessa jossa yhdistyksen (jonka pohjalle oy:tä perustetaan) puheenjohtaja on häippäissyt, toiminnanjohtaja ei kommentoi mitään ja lehdissä ennustetaan tuhoa - en taida olla ainoa, joka toteaa että on sitä rahoille parempaakin käyttöä.
Traagisinta Hakan tilanteessa voi olla, että junioripuolta ei ymmärtääkseni ole mitenkään suojattu mahdolliselta konkurssilta. Ansiokas ja kattava junnutoiminta potkaisisi siis tyhjää.
Ammattilaisjalkapalloilu on Suomessa sen luokan riskibisnestä, että junioripuolen jatkuminen pitäisi aina taata jonkinlaisella järjestelyllä siltä varalta, että edustusjoukkueen toiminta vie seuran konkurssiin. Edustusjalkapalloilun yhtiöittäminen on tietysti se tavallisin ratkaisu, mutta Hakassa saatetaan olla liian myöhään liikkeellä.
Jarossahan on toimittu niin, että seuran junnukenttäalueella ei ole juridisesti mitään tekemistä FF Jaro JS:n kanssa. Jos seura menisi joskus konkurssiin jatkuisi junioritoiminta kenttäalueen omistavan Team Jaro ry:n alla.
Edustusjoukkuetoimintansa Team Jaro aloittaisi alasarjoista, eiköhän sarjapaikka löytyisi vähintään nelosesta. Eihän kukaan sitä teamia nimessä käyttäisi, Jaro on Jaro.
Muutaman vuoden kuluttua konkurssista Jaro pelaisi ykkösessä omien kasvattien ja lähiseudun pelaajien voimin. Sitten valmentajaksi joku uuden sukupolven maagikko, 2010-luvun Richard Wilson tai Hannu Touru, ja Jaro nousee sensaatiomaisesti liigaan...
