Futiskulttuuri vs kendokulttuuri

[WiZ]

Lorenzolle ilmeisesti kova paikka kun rakas jääkorona onkin vain pieni marginaalilaji.

[Maanantaivalmentaja]

Lajit ja lajit... Mutta se on fakta että Suomi ei ole mitenkään erityinen urheilumaa ja jääkiekko ns. lajiveturina ei vaan valitettavasti oikein toimi. Ryminälajina (joka siksi vieruksuttaa monia) ja sisälajina se vetää aina liian vähän porukkaa kuitenkin katsomoihin ja harrastusmäärät eivät missään ole suuria. Jos Suomessa olisi joku koko kansan suosittu ulkolaji veturina (euroopassa kai futis) niin myös se hoki voisi erittäin paljon paremmin. Ulkolaji sen takia että ne vetää aina suuret yleisöt ja harrastajamäärät. Itselle ei ainakaan tule mieleen kovia urheilumaita jotka pärjäisivät ilman isoa ulkolajia. Voisi melkein lyödä vetoa että sinä päivänä kun suomalaisaiset löytävät tiensä kunnolla futiskatsomoon ja futis-seurat/maajoukkue saavat enempi kv-menestystä, Suomi muuttuu aidosti joukkueurheilumaaksi ja myös jägis nousee siinä samalla uuteen kukoistukseen.

[str]

Mainitse siis yksikin paikka, jossa jalkapalloa ei juurikaan harrasteta, mutta katsomot ovat silti täynnä?

Ei tule juuri nyt mieleen. Sahara, napamantereet?

[Jaakko]

Lorenzolle ilmeisesti kova paikka kun rakas jääkorona onkin vain pieni marginaalilaji.

Maailman laajuisesti ja varsinkin harrastajamääriltä kendo on markinaalilaji. Toisaalta jos vertailuun otetaan "ainut mittari" ja pohjoinen pallonpuolisko, niin kendo on suhteellisen suosittua. Europpassa jalkapallo on itse oikeutettu ja kiistämätön ykkönen, mutta kendo tulee kakkosena. Pesien korikset, käsipallot ja lentopallot, jotka ovat huomattavasti harrastetumpia kuitenkin.

edit. rugby voi teorissa yleisömäärissä kiilata väliin, mutta siitäkään en ihan varma ole.

[Ricardo Leite]

Oletkohan Lorenzo nyt ihan oikealla palstalla? En mäkään tule penispumpuista saarnaamaan forumille, vaan menen ihan suosiolla tigerpumpingin boardille.

On. Kun topic on muotoiltu niin kuin se on, lienee luvallista ja jopa toivottavaa puhua jääkiekon puolesta, jos näin haluaa tehdä. Mikäli täällä olisi topic, jossa väiteltäisiin penispumpun eduista laajentaviin pillereihin nähden ottaisit siihen varmaankin kantaa?

[rairai]

Maailman laajuisesti ja varsinkin harrastajamääriltä kendo on markinaalilaji. Toisaalta jos vertailuun otetaan "ainut mittari" ja pohjoinen pallonpuolisko, niin kendo on suhteellisen suosittua. Europpassa jalkapallo on itse oikeutettu ja kiistämätön ykkönen, mutta kendo tulee kakkosena. Pesien korikset, käsipallot ja lentopallot, jotka ovat huomattavasti harrastetumpia kuitenkin.

edit. rugby voi teorissa yleisömäärissä kiilata väliin, mutta siitäkään en ihan varma ole.

Koripallo ja lentopallo ovat kyllä kohtuullisen suosittuja varsinkin Välimeren maissa, joten jos ei mitään tilastofaktaa ole esittää, niin en pitäisi kendoa itsestäänselvänä kakkosena.

[Jaakko]

Koripallo ja lentopallo ovat kyllä kohtuullisen suosittuja varsinkin Välimeren maissa, joten jos ei mitään tilastofaktaa ole esittää, niin en pitäisi kendoa itsestäänselvänä kakkosena.

Joskus niitä selvittelin:

Espaniassa keskiarvot koriksessa pyörii siinä yli vajaassa 7000 välissä
Kreikassa 3000 ja Italiassa 3800. Jossain euromatseissa ja derbyissä voi olla koviakin määriä porukkaa kreikassa, mutta vastavasti seuraavassa ottelussa voi olla ihan tyhjä sali. Yli 4000 vetäviä sarjoja koripallossa on tasan yksi. Lentopallo tulee perässä, mutta koris taitaa olla suositumpaa.

edit. italian ja espania luvut. 

Elitserien, Ruotsi, (06-07) ka 6,255
Deutsche Eishockey-Liga, Saksa, (06-07) ka 6,175
Nationalliga A, Sveitsi, (04-05), ka 5,495
Extraliga, Tsekki, (04-05) ka 5,018
SM-liiga, Suomi (06-07) ka 4957
Super League, Venäjä, (06-07), ka 4530 (sisältää pudotuspelit)
Super League, Venäjä, (04-05), ka 3900

Tossa jotain kendon yleisömääriä. Venäjällä taitaa nykyisin olla myös yli 5000 keskiarvo, kun siellä on uusia halleja noussut kovaa vauhtia.

3000-1000 katsojan sarjoja on ainakin:
Englanti
Ranska
Tanska
Slovakkia
Norja
Itävalta
Italia
 

[Tykkimies Päfli]

Koripallo ja lentopallo ovat kyllä kohtuullisen suosittuja varsinkin Välimeren maissa, joten jos ei mitään tilastofaktaa ole esittää, niin en pitäisi kendoa itsestäänselvänä kakkosena.

Itse sanoisin, että käsipallo, koripallo, lentopallo ja jääkiekko painii samassa sarjassa, niillä on vaan paikallisia eroja.

[DTS]

Mielestäni kendo on jollain tapaa verrattavissa ns. "pikaruokakulttuuriin". Helppo katsoa, nopeaa tempoa päädystä päätyyn. Ei mikään ihme, että on suosittua.

[Maanantaivalmentaja]

Itse sanoisin, että käsipallo, koripallo, lentopallo ja jääkiekko painii samassa sarjassa, niillä on vaan paikallisia eroja.

Itse sanoisin että jos vertaa eri lajien pääsarjojen ammattimaisuutta keskenään niin kyllähän noissa aikamoisia eroja on. Suomessakin löytyy luultavasti joku kriketti- tai hevospoolo-liitto mutta miten ammattimaista toiminta on ja maksetaanko pelaajille mitään? Miten naisurheilu lajissa toimii? Pyöriikö ammattilaisliigoja ja onko joukkueet isoista kaupungeista vai pieniltä paikoilta. Noissa on suomessakin aika paljon eroa. Harrastajamäärissä niin ikään on aikamoisia eroja ja kyllä sekin yksi tärkeä mittari on siinä missä katsojamäärät tai mediajulkisuus. Esim. lentopallo on suosittua harrastajamäärissä lähes joka paikassa mutta Venäjän liiga taitaa olla ainut missä parhaille pelaajille maksetaan kuusinumeroisia summia (Sammelvuon sanomaa). Tämä ei toki vähennä lajin arvoa, koska mitäs hyvää niistä miljoonapalkkioista ikinä on seurannut.

[Lorenzo]

Lorenzolle ilmeisesti kova paikka kun rakas jääkorona onkin vain pieni marginaalilaji.

Minulle on aivan se ja sama määritteleekö joku muu sen pieneksi marginaalilajiksi vaiko valtalajiksi, jos molemmissa tapauksissa seuraan sitä loppuunmyydyillä areenoilla tuhansien muiden innokkaiden kannattajien seurassa. Joka tapauksessa vain aniharva laji voi tarjota vastaavaa.

[Chegue]

Tuskinpa seuraat niinkään innokkaiden kannattajien kanssa, jos käyt peleissä Suomessa. Vaikka laji on Suomen ykköslaji, ei katsomoista isompaa intohimoa tunnu löytyvän samaan tapaan mitä Euroopassa yleisesti nähdään koripallon ja jalkapallon parissa.

[Lorenzo]

Tuskinpa seuraat niinkään innokkaiden kannattajien kanssa, jos käyt peleissä Suomessa. Vaikka laji on Suomen ykköslaji, ei katsomoista isompaa intohimoa tunnu löytyvän samaan tapaan mitä Euroopassa yleisesti nähdään koripallon ja jalkapallon parissa.

Käyn SM-liigan otteluissa ainoastaan satunnaisesti, ja tunnelma on tosiaan huonompi kuin Keski-Euroopassa.

[Alty]

Tämä ajatusleikki ei ihan toimi: täysi stadion kun olisi vahvasti hämäävä tekijä. Toimivampi vertailu on se, että huippu- ja veikkausliigaottelu molemmat pelattaisiin tyhjällä stadionille. Mattimeikäläisellä ei olisi pienintäkään ongelmaa erottaa, kumpi on kumpi. Jos vertaa vaikka "limanippu"-Fulhamin viimeisiä pelejä huippuotteluun TamU-TPS, niin Fulhamin syöttöpeli oli ihan toista luokkaa. Ainoastaan Mikä Ääritalo ensimmäisellä jaksolla kykeni yhtä laadukkaisiin suorituksiin kuin Fulhamin pelaajat. Todellinen huippujoukkue on sitten ihan muuta.

En näkisi, että pelin tasolla kovin suurta merkitystä on. Esim. läntisen naapurin liiga on ilman muuta parempi kuin meidän liiga, mutta onko niin paljon parempi, että se selittää nelinkertaisen eron yleisömäärissä? Vuosituhannen vaihteessa Allsvenskanin yleisömäärät taisivat lähes tuplaantua muutamassa vuodessa. En jaksa uskoa, että pelin tasoa niinä vuosina merkittävästi nousi.

[Lorenzo]

En näkisi, että pelin tasolla kovin suurta merkitystä on. Esim. läntisen naapurin liiga on ilman muuta parempi kuin meidän liiga, mutta onko niin paljon parempi, että se selittää nelinkertaisen eron yleisömäärissä? Vuosituhannen vaihteessa Allsvenskanin yleisömäärät taisivat lähes tuplaantua muutamassa vuodessa. En jaksa uskoa, että pelin tasoa niinä vuosina merkittävästi nousi.

Pidemmällä 15 vuoden aikavälillä kasvu on ollut vielä rankempaa. Ennen kesän 1992 EM-kotikisoja ja vuoden 1994 MM-menestystä olivat Allsvenskanin ottelukohtaiset yleisökeskiarvot seuraavat nykyisiin verrattuna (kausi 1992 vastaan kausi 2007):

AIK Solna 5 210 -> 20 465 (293 % kasvua)
Djurgårdens IF 4 169 -> 14 148 (239 % kasvua)
IFK Göteborg 5 093 -> 15 798 (210 % kasvua)
Malmö FF 4 823 -> 13 364 (177 % kasvua)
GAIS 2,961 -> 6 887 (133 % kasvua)
Örebro SK 4 128 -> 8 818 (114 % kasvua)
Trelleborgs FF 3 384 -> 3 458 (2 % kasvua)

Mukana tässä ne joukkueet, jotka pelasivat molemmilla kausilla pääsarjatasolla.

Alempaa esimerkiksi IFK Norrköpingin onnistui kerätä myös Superettanissa vuonna 2007 selvästi suurempia yleisömääriä kuin pääsarjassa vuonna 1992. Östers IF:n luku on nykyään sarjatasoa alempana hieman tuolloista pienempi, ja Västra Frölunda IF on pudonnut alasarjoihin menettäen vähänkin yleisönsä.

[Viinioksa]

Miksiköhän asiaa ei olla jo huomattu muualla maailmassa ?

Eli. Mikä helvetti suomalaisia vaivaa ??

Ei mikään. Kiekko on erittäin suosittua kaikkialla muuallakin Suomen ilmasto/leveysastevyöhykkeellä - ehkä Norja mainittavana poikkeuksena. Ruotsissakin kiekko on ykköslaji heti Göteborg-Tukholma -linjan pohjoispuolella (tiedon antoi ruotsalainen urheilusosiologi Urheilulehdessä). On päivänselvää, että juuri ilmasto on rajoittanut jääkiekon leviämistä. Ilman luonnonjäitä jengiltä puuttuu omakohtainen kosketus lajiin ja harrastajamassat ja sitä kautta omat pelaajat. Tietenkin kiekkovyöhykkeelläkin toiminta on jo kauan perustunut halleihin, mutta luonnonjäiltä se kulttuuri on alun perin ponnistanut. Silti yllättävän paljon yleisöä liigajääkiekko vetää monissa paikoissa, joissa luonnonjäätä ei ole nähtykään/liki kaikki pelaajat ovat ulkomaalaisia.

[Viinioksa]

Pidemmällä 15 vuoden aikavälillä kasvu on ollut vielä rankempaa. Ennen kesän 1992 EM-kotikisoja ja vuoden 1994 MM-menestystä olivat Allsvenskanin ottelukohtaiset yleisökeskiarvot seuraavat nykyisiin verrattuna (kausi 1992 vastaan kausi 2007):

Toisaalta täytyy muistaa, että 1980-luvun loppu ja 1990-luvun alku oli Allsvenskanissa aallonpohjaa; Ruotsin maajoukkuekin menestyi tuolloin huonosti. Suosion juuret ovat kyllä paljon kauempana. N. kuukausi sitten ilmestyneessä Urheilulehdessä oli asiasta hyvä artikkeli.

[Oliivitukka]

Kun yks paska eli valju loppu niin Viinioksa siirty puolustaan toista paskaa eli kääkkää?

[ALPPIK]

Toisaalta täytyy muistaa, että 1980-luvun loppu ja 1990-luvun alku oli Allsvenskanissa aallonpohjaa; Ruotsin maajoukkuekin menestyi tuolloin huonosti. Suosion juuret ovat kyllä paljon kauempana. N. kuukausi sitten ilmestyneessä Urheilulehdessä oli asiasta hyvä artikkeli.

En ole artikkelia lukenut, mutta saisiko lyhyen referaatin. Mikä vaikutus on ollut jalkapallon suosiolle kotikisoilla 1958? Suomessa olen nimittäin ymmärtänyt 1965 MM-kisat kohtalonasiaksi, joka vei jääkiekon jalkapallon edelle.

[Viinioksa]

En ole artikkelia lukenut, mutta saisiko lyhyen referaatin. Mikä vaikutus on ollut jalkapallon suosiolle kotikisoilla 1958? Suomessa olen nimittäin ymmärtänyt 1965 MM-kisat kohtalonasiaksi, joka vei jääkiekon jalkapallon edelle.

No siis oleellisena juonteena oli se, että virallinen sos. dem. Ruotsi alkoi suosia jalkapalloa "kansan yhdistäjänä" jo 30-luvulla. Samaan aikaan laji oli Suomessa lähes kirosana suojeluskuntalaji pesäpallon kilpailijana. Nämä panostukset sitten johtivat Ruotsissa kansainväliseen menestykseen jo 40-luvulta lähtien, mikä ruokki lajin suosiota (vielä 20-luvulla Ruotsi ja Suomi pelasivat tasaväkisiä maaotteluita). Ruotsalainen sosiologi korostaa myös maantieteen merkitystä: futiksen painopiste sijoittuu Göteborg-Tukholma -linjan eteläpuoliseen Ruotsiin, joka muistuttaa kulttuurisesti ja ilmastollisesti enemmän Keski-Eurooppaa ja selkeästi eroaa Suomen leveysasteiden Ruotsista, jossa jääkiekko onkin ykköslaji.

[Columbo]

En ole artikkelia lukenut, mutta saisiko lyhyen referaatin. Mikä vaikutus on ollut jalkapallon suosiolle kotikisoilla 1958? Suomessa olen nimittäin ymmärtänyt 1965 MM-kisat kohtalonasiaksi, joka vei jääkiekon jalkapallon edelle.

MM-kisoilla 1958 tuskin oli mitenkään ratkaisevaa asemaa jalkapallon suosiolle Ruotsissa. Vaikka kisat varmasti pönkittivätkin lajin asemaa, oli pohja jo luotusitä ennen. Kansainvälistä menestystähän oli jo tullut 1948 olympialaisissa sekä 1950 MM-kisoissa. Tosin Ruotsin kaikkien aikojen suurimmat yleisömäärät nähtiin muistaakseni kaudella 1959, mutta suosio oli ollut suunnilleen samalla tasolla jo pitkään sitä ennen. Tämä urheilusosiologi korosti kuitenkin maajoukkueen vakituisia arvokisaesiintymisiä nykyisen Allsvenskanin suosion takana.

Mitä tulee jalkapallon maantieteelliseen suosioon, niin pitää muistaa kuitenkin Norjan tilanne. Tämä saattaa tulla monille yllätyksenä, mutta futiksen suosio Norjassa oli todella suurta jo 1940-luvulla. Valtakunnallisen pääsarjan alkaessa 1960-luvun alussa, olivat yleisömäärät niin suuret että samoihin lukuihin ja ylikin on päästy vasta ihan muutamien viime vuosien aikana. Ja Norjahan oli maajoukkueena 90-luvun alkuun asti samaa tasoa kuin Suomi, eli mistään menestyskorrelaatiosta ei ollut kyse.

[Vanja]

MM-kisoilla 1958 tuskin oli mitenkään ratkaisevaa asemaa jalkapallon suosiolle Ruotsissa. Vaikka kisat varmasti pönkittivätkin lajin asemaa, oli pohja jo luotusitä ennen. Kansainvälistä menestystähän oli jo tullut 1948 olympialaisissa sekä 1950 MM-kisoissa. Tosin Ruotsin kaikkien aikojen suurimmat yleisömäärät nähtiin muistaakseni kaudella 1959, mutta suosio oli ollut suunnilleen samalla tasolla jo pitkään sitä ennen. Tämä urheilusosiologi korosti kuitenkin maajoukkueen vakituisia arvokisaesiintymisiä nykyisen Allsvenskanin suosion takana.

Mitä tulee jalkapallon maantieteelliseen suosioon, niin pitää muistaa kuitenkin Norjan tilanne. Tämä saattaa tulla monille yllätyksenä, mutta futiksen suosio Norjassa oli todella suurta jo 1940-luvulla. Valtakunnallisen pääsarjan alkaessa 1960-luvun alussa, olivat yleisömäärät niin suuret että samoihin lukuihin ja ylikin on päästy vasta ihan muutamien viime vuosien aikana. Ja Norjahan oli maajoukkueena 90-luvun alkuun asti samaa tasoa kuin Suomi, eli mistään menestyskorrelaatiosta ei ollut kyse.

Siinä on yksi suuri syy, miksi ei ole realistista odottaa Veikkausliigan yleisölukujen nousevan lähellekään Pohjoismaiden tasoa - puuttuu pohjakulttuuri mikä naapureissa muodostettiin jo 20-50-luvuilla. Pesäpalloniilot pitivät huolen, ettei futis päässyt juurtumaan maamme nuorisoon ja varsinainen kulttuuri muodostuikin sitten yleisurheiluun. Tämän huomaa nykyäänkin kuinka suosittua yleisurheilu maassamme on, ja oikeastaan riippumatta suomalaisten menestymisestä. Jos maamme futispääsarjan yleisöluvut olisivat joskus olleet jotain 5-6000, voisi olettaa, että ne voisivat sinne uudestaankin nousta, mutta kun ei ole.

[anttij]

Jos maamme futispääsarjan yleisöluvut olisivat joskus olleet jotain 5-6000, voisi olettaa, että ne voisivat sinne uudestaankin nousta, mutta kun ei ole.

Ei se kuitenkaan seiso :keskari:

No, ei kai tällaisista aivopieruista tarvitsisi provosoitua, mutta kuitenkin.

[Columbo]

Tavoitteita toki saa ja pitääkin olla, mutta niiden kanssa pitää myös muistaa realismi. Pirusti enemmän joudutaan tekemään työtä Suomessa kuin naapurimaissa, eikä esim. maajoukkueen arvokisapaikka yksinään riitä mihinkään. Nähtiinhän se jo HJK:n tsämppäripaikan kanssa, ettei se mitään huumaa aiheuttanut, paitsi Klubin kolmessa kotiottelussa. Toisaalta hyvä esimerkki on Ranska, jossa seurakulttuuri oli aiemmin b-sarjatasoista naapurimaihin verrattuna, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, mutta nyt yleisömäärät ovat jo ihan kohtalaisia.

[Möpsi]

No, ei kai tällaisista aivopieruista tarvitsisi provosoitua, mutta kuitenkin.

No ei. Varsinkin kun Vanjalla oli asiat paikallaan.