Olen tässä gradua kirjoittaessani saanut tutustua kyseiseen Yrjö Lautelan ja Göran Wallénin teokseen ja olen sitä mieltä, että jokaisen suomalaisen jalkapalloihmisen tulisi tämä kirja lukea. On erittäin antoisaa saada lukea millaista jalkapallo on Suomessa ollut ja miten se on kehittynyt tämän reilun sadan vuoden rupeaman aikana. Historia auttaa ymmärtämään hyvin myös nykypäivän tilannetta. Kuten Litmanen kirjassa toteaa, suomalainen jalkapallokulttuuri "
on vielä ohutta ja nuorta", mutta se ei tarkoita sitä etteikö suomalaisella jalkapallolla olisi värikästä historiaa. Ilmeisesti Litmanen viittaakin tuossa kulttuurilla päätään nostavaan eurooppalaiseen katsomokulttuuriin ja sen kuvastamaan jalkapalloinnostukseen?
Tähän ketjuun voisivat kirjaa lukeneet/lukevat nostaa esille valaisevia tai hauskoja juttuja menneiltä vuosilta ja sivistää niitä forumisteja, jotka eivät ole vielä teoksen ääreen löytäneet. Itse aloitan seuraavalla:
Rehnin mukaan työryhmä joutui aloittamaan nollapisteestä, koska Suomessa "ei edes tiedetä, että jalkapallo on maailman suurin urheilumuoto".
Näin puheenjohtaja Ove Rehn vuonna 1974. Kyse oli Tavoite-82-työryhmästä, joka tähtäsi siihen että Suomi on MM-kisoissa '82. Kuulostaa pelottavan tutulta! Harmi vain, ettei tuolloin ihmisiä voitu sivistää linkittämällä siihen urheilulajien maailmankarttaan
Tuolta löytyy kyllä joitain aiempia tätä kirjaa liippaavia topikkejä, mutta ajattelin että näin hieno kirja ansaitsee oman topikin juuri tällä nimellä ja ajatuksella. Vai sittenkin lukkoon ja avaajalle bänniä?
