No tästähän juuri tässä olen koittanut keskutella, että mistä tämä johtuu, mutta kun ei tunnu onnistuvan. Ei hajuakaan mistä johtuu mutta selvästi se jostakin johtuu. Ja se että on rajattu tuo nyt vaikka 80-luvulla syntyneisiin ja miksei nuorempiinkin tarkoittaa kuitenkin jo viimeisen 20 vuoden tuloksia.
Eiköhän tälläkin hetkellä Jazzin miehet pidä sekä MuSaa että PoPaa pystyssä ihan noin edustuksienkin tasolla.
Aika liikuttavan yksioikoisesti jaksat vääntää tuosta seurasta jotain epiteettiä pelaajalle.
Koitetaan nyt uudemman kerran: se, millä pelaajan kehitykseen on vaikutusta on valmennus, ei seuran nimi. Jos jostakin seurasta tulee peliurallaan pidemmälle edenneitä pelaajia, se saattaa johtua siitä, että he ovat saaneet parempaa valmennusta. Nyt, kysymys kuuluu: miten
seurat ovat vaikuttaneet
valmennuksen tasoon?
Ohimennen sanoen se, että pelaaja etenee Veikkausliigaan on kiinni paitsi lahjoista ja valmennuksesta, myös paljon kunnianhimosta. Minulle Jazz onkin aina edustanut "parempien perheiden" seuraa, jossa jälkikasvua ei menestyspaineilta säästetä.
Pistää myös pohtimaan onko sinnikkäässä jalkapallon hinkkaamisessa aina niin kovin paljon järkeä. Esimerkiksi Kouhi ja Salo heittivät pläägät naulaan melko varhaisessa vaiheessa, vaikka täyttivätkin Weccen jalkapalloilulliselle menestystarinalle asettamat kriteerit, eli pelasivat ihan Veikkausliigassa asti.
Pitäneekin siis kysyä Wecceltä, että minkäköhän takia MuSassa kasvaa niin fiksuja pelaajia, että osaavat lopettaa ajoissa, hakeutuvat muille elämän aloille, eivätkä jää pilaamaan terveyttään pikkurahoista Veikkausliigassa?
