Toki voi noustakin nopeastikin. Kyllä tuo silti hankaloittaa tuota heidän ajatustaan (??) kehittää tuota kakkosjoukkueen rakentamista mm oikeansuuntaiseksi reservijoukkueeksi yms.
Lisäksi voinee kuvitella, että ottajia ja tarjoajia riittää MuSan pelaajistolle muualtakin.
Mikäli putoaminen toteutuu, täytyy kyllä toivoa, että MuSan pelaajille löytyy pelipaikka Kakkosesta, tai ylempää. Haaskaustahan se olisi Salmisen, Koposen tai Ruisniemen lähteä Kolmoseen kikkailemaan, sen enempää kuin penkille PoPaan. Vopite olla, että Iirot on alueen ainoa joukkue Kakkosessa ensi kaudella.
Meitä täällä roikkuvia tietysti kiinnostavat eniten edustusjoukkueen edesottamukset, mutta seuran kannalta tärkeämpää on toteuttaa perustehtäväänsä mahdollisimman hyvin ja se on junioripuolen kehittäminen. Tavoitteenahan on, että Salama olisi alueensa isoin junioriseura 2010. Siinä sivussa olisi tietysti hyvä, että junioreille löytyisi myös varteenotettava paikka edustusjoukkueesta.
Kuitenkin edustusjoukkueen menestykselle olisi tärkeintä jatkuvuus. Sen saavuttamiseen tarvitaan kahta tekijää, rahaa ja hyvää juniorityötä. Jonkinlainen tulevaisuudenstrategia on tehty ja toivottavasti sen toteuttamiseen löytyy intoa, malttia ja ennen kaikkea osaamista ja harkintakykyä.
Junioritoiminnan kehittäminen on se isoin juttu, johon pitäisi keskittyä. Jotta Salamasta oikeasti olisi alueen isoimmaksi ja kauneimmaksi seuraksi, pitää pyrkiä johonkin muihin tavoitteisiin kuin siihen, että voitetaan ikäluokan muut joukkueet. Muiden alueen jalkapalloseurojen kanssa kilpaillaan siinä kenellä on osaavin ja pätevin valmennus ja parhaiten hoidetut joukkueet, joihin poikien on helppo tulla, samoin kuin harrastuksen kustannuksilla vanhemmille. Tämän lisäksi kilpaillaan vielä kiinnostavuudessa kaikkien muiden vapaa-ajanviettotapojen kanssa.
Jos junioripuoli oikeasti hoidetaan hyvin ja oikein, edustusjoukkueen asema on jo paljon parempi, mikäli joka ikäluokasta löytyy ainakin pari kolme kaveria ykkösjoukkueeseen. Sekään ei kuitenkaan riitä vielä koko joukkueen kokoamiseen, sillä harva parikymppinen jannu jää Poriin loppuiäkseen. Paremmat kaverit lähtevät eteenpäin muihin seuroihin ja muiden täytyy jossain vaiheessa kouluttautua ja löytää tiensä työelämään, mikä ei aina Porissa onnistu.
Surkeaahan sekin toisaalta on, jos työssäkäyvien ja mahdollisesti perheellistenkin kavereiden täytyy uhrata ilmaiseksi parhaassa tapauksessa montakymmentä tuntia viikossa pelaamiseen, eli ei välttämättä olisi paha asia, jos seura kykenisi edustusjoukkueen kavereille jonkinlaisen korvauksen pelaamisesta maksamaan. Tähän ongelmaan löytyisi kenties helpoiten vastaus ihmisluonnosta. Voisin kuvitella, että varainkeruu saisi uutta pontta, jos kerääjä saisi siitä itselleenkin jonkin siivun.
