No ei tarvitse lukea tätä topiikkia, jos sen sisältö ei kiinnosta. En itsekään oikein siedä sitä, kun yksi parhaista kavereistani osaa sattumoisin kaikkien slaavilaisten kielten ääntämisen ja huomauttaa koko ajan mm. venäläisten pelaajien ääntämisestä. Sinänsä tietysti kiva mahdollisuus oppia samalla uutta kun seuraa peliä.
Onks se nevanlinnalainen vai moskaulainen?
70-luvun alussa oli aina hauskaa, kun raviratojen kuuluttajat ja alan maalaisliittolaiset harrastajat yrittivät taivuttaa kieltään lausumaan englanninkielisiä hevosten nimiä. Nykyisin ihan puhekieleemmekin juurtuneet flaitit ja naitit olivat silloin usein flightejä ja nightejä.
Noille on tietysti hemmetin helppo naureskella, mutta sietää muistaa, ettei kukaan osaa kaikkea. Ruotsalaiset sanovat Reijoa Reijuksi ja yksi sadasta ei-ranskalaisesta lausuu vaikeat ranskalaiset nimet edes suurin piirtein oikein. Kunnianhimoinen selostaja voi tietysti briljeerata opettelemalla niiden 22 tyhmän pojan nimet etukäteen.
Slaavilaiset nimet ovat länsi-eurooppalaisille enimmäkseen myrkkyä tuntemattomien äänteiden tai tiedon puutteen vuoksi. Ensimmäistä edustaa kaikkien ässien osaamattomuuden lisäksi taka-iin tuntemattomuus. Taka-ii translitteroidaan y:ksi, mutta kuullostaa puheessa enemmän ujon tuppisuun iiltä kuin y:ltä. Ja kun tähän yhdistetään vielä joo:n tunemattomuss, niin si(taka-ii)chov:sta tuleekin sytsev. Ei mitenkään maailman tärkein asia, mutta jos tuolla ääntämisellä tavoittelee esim. kyseistä henkilö hotellista, niin todennäköisesti toteavat, ettei siellä asu ketään sellaista.
