Miten kestät suomalaisen jalkapallon ainaisen menestymättämyyden ?

[Maanantaivalmentaja]

Jos jonkun asian saa helposti ei se ole yleensä minkään arvoinen. Maajoukkueen suurempaa menestystä odotellessa nautin oman joukkeen peleistä jotka on tärkeämpiä joten ei tuo mitenkään koville ota.

[Tsei Tsei]

Ei minua ainakaan stressaa se, että suomalaisjoukkueet eivät taistele menestyksestä Euroopan kentillä. Gloryhunttereille nämä. Pienin askelin kehittyminen on tietenkin toiveissa. Sellaista olisi esim. TamU:n pääseminen uudelleen CL:n kolmannelle karsintakierrokselle. Sitä kautta sitten lisää maapisteitä ja joukkuepisteitä ja taas hieman korkeammalle. Jatkuva parantaminen ja oman tasonsa ylittäminen antaa ne parhaat fiilikset. Ei tarvita mitään suurta glooriaa.

[Statisti]

Minkä menestymättömyyden? Yli kolme neljäsosaa FIFA:n jäsenmaista on rankingissa meidän takana.

Samaa olen ihmetellyt, mikä ihmeen menestymättömyys? Okei, ei ehkä arvokisapaikkaa tai CL-lohkovaiheita joka vuosi, mutta kyllä Suomessa pelataan hyvää futista sekä maajoukkueen että kansallisten sarjojen osalta. Mitä olen Suomessa asuvien ulkomaalaisten kanssa puhunut, niin he tuntuvat olevan tyytyväisempiä Suomi-futiksen tasoon kuin suomalaiset itse.

[jaanu$]

mietityttää vaan, että mitä ne muualla meistä ajattelee.

[fdsa]

mietityttää vaan, että mitä ne muualla meistä ajattelee.

[O'Flynn]

Ottaahan se koville mutta parempaan huomiseen silti uskoen. ff2 antaa voimaa täällä kylmässä kendomaassa

[Gheddafi]

Miesten maajoukkueen arvokisapaikan puuttuminen on ainoa asia, mikä ottaa koville. Mutta se ottaakin tosi koville. 

Paremmin et sitä olisi voinut sanoa.

[Tsei Tsei]

Menestys ei sinänsä toisi paljoakaan suomalaiseen jalkapalloon, mitä nyt lisää juntteja katsomoon. Mitä näitä jalkapallomaiden perusjanttereita on seurannut, niin jalkapallostahan ne eivät ymmärrä helvettiäkään ja oman joukkueen pelaajiakaan ei välttämättä tunneta. Silti kova kannatus päällä. Verrattavissa siis kääkän MM-kisoihin Suomessa.

[Callit]

Itse kuulun siihen sukupolveen, joka oppi heti kättelyssä, että me ei voida olla hyviä, koska me ei olla ammattilaisia ja meillä on toi talvi. Oltiin niin huonoja, että ei sopinut edes toivoa. Jalkapalloväen sisäpiiriläisten puheille naureskeltiin, kun suomalainen jalkapallo kaatui aina eteenpäin. Pääministeri Kalevi Sorsakin kerran siteeraasi tätä ilmaisua yhdessä humoristisessa haastattelussa.

Nyt tilanne on tyystin toinen, ja vuosituhannen vaihteessa näytti hetken aikaa jopa tosi hyvältä. Nyt on kuitenkin täytynyt huomata olleensa aivan ylioptimistinen, kun sortui uskomaan, että Litmanen-Hyypiä -taso on jotenkin annettu ja voi vain mennä parempaan. Toisin on kuitenkin käynyt, ja surullisena on joutunut toteamaan, että jäsentenvälinen 5 vs 5 ottelu 70- vs 80-lukulaiset päättyy 70-lukulaisten selkeään voittoon. Taaksepäin ollaan siis menossa, mutta lohtu on tietysti se, että sekään ei ole pysyvä ilmiö. Jossain vaiheessa mennään taas eteenpäin.

[Hincha en cancha]

Jos ihminen seuraa jalkapalloa menestyksen takia, on hän mitä luultavimminn väärässä paikassa. Sitä paitsi näille menestyksen ja "oikean kulttuurin" metsästäjillehän taitaa tuossa, ah, niin rumassa englanninkielessä olla ihan oma terminsäkin...

[Spili]

Menestyksen tasolla ei ole mitään väliä. Jos menestyttäisiin paremmin niin odotustasokin olisi kovempi.

Sma.

[Mac^]

Olisi pitänyt vastata toinen vaihtoehto, mutta vastasin kolmannen. Tulevaisuuteen uskotaan, mutta esimerkiksi juuri eilen taisin miettiä vähän enemmän asiaa, ja tuskaista on.

Mieshuoraa musta ei kyllä saa. Suomi ja TamU aina!

[litti10]

En tiedä miten kauan kestän enää...

Eniten ihmetyttää tämä suomalaisten jalkapalloihmisten asenteet. Miksi esimerkiksi ns. juntit eivät ole tervettulleita jalkapallokatsomoihin menestyksen myötä? Välillä tuntuu, että tietyt nimimerkit oikein haluavat, että futis pysyy suomessa tämmöisenä pienen piirin marginaalilajina.

[betluck]

Toivon että fudis nousee marginaalilajista ykköslajiksi, mutta maajoukkueen menestymättömyys ei niin haittaa. Meitsistä on ihan hienoa jännittää että pääseekö Suomi kisoihin vaiko eikö. On paljon enemmän jännittämistä kuin mailla joille karsinnat on pakkopullaa ja itse häppeninki on parissa viikossa ohi kerran kahessa vuodessa. Vastustan yhä ja aina ajatuksia laajentaa EM-kisoja "niin että Suomikin pääsee mukaan". Kisapaikkaa on tavoiteltu kymmeniä vuosia, ja kun se kerran tulee, sen pitää olla todella ansaittu eikä mikään säälipillun korvike.

[litti10]

Kyllähän mm-kisatkin kasvoivat tossa vähän aikaa sitten kahdeksalla joukkueella. Kehitys kulkee eteenpäin.

Aikanaanhan em-kisoissa pelas 8 joukkuetta.

[betluck]

Kehitys kulkee eteenpäin.

Joskus kulkee, joskus ei.

8, 16, 32 on ihan hyviä lukuja. Typerät turnauskaaviot arvokisoissa, tyyliin "parhaat kakkoset karsivat" tms. voisivat unohtua päättäjien ajatuksista hetimiten.

[litti10]

Nehän tekevät juuri lohkoista kimurantteja?
Oliko se 94 kisoissa, kun yhden lohkon kaikki maat päätyivät tasapisteisiin? Eikö se mennyt niin, että italia ei olisi selvinnyt pudotuspeleihin jos vain kaksi parasta olis mennyt jatkoon?

[vargas]

Yleensä hyvin. Arvokisoja katellessa tosin ottaa päähän.

[Emmanuelin peti]

Itse jalkapallo on tärkeintä, ei menestys.

No mutta siinähän se jo tulikin