Punakeltainen Rooma 18-21.20.2013
Tämä on lyhyt kertomus Ikuisesta kaupungista, romanistan silmin ja korvin. Koitan antaa hyödyllistä tietoa ensikertaa Roomaan matkaaville ja jakaa kokemuksia jo kokeneempien reissaajien kanssa sekä nyt vaan jakaa jotain jonnekin
Kirjoitus on täysin puolueellinen jalkapalloilulliselta näkökulmalta. Kaunein ja romanttisin, ikuisesti. FORZA ROMA! Matkan oli tarkoitus alkaa 18.10 perjantaina hieman klo08:00 jälkeen Helsinki-Vantaalta.
Joku hakkaa raivoisasti olkapäätä ja mölisee... Vastaan "mä en halua sitä siihen..." ja vedän peittoa korville. Tuo perkele ei vaan päästä minua takaisin pumpulisen lämpimään uneen. Mitä vittua nyt?! Nousen istumaan sängyn reunalle. Silmiä kirveltää, suussa maistuu paska, ympärillä on ääniä. Menikö edellisen illan keikan jälkibileet pitkäksi... ei kyl mä olen himassa.
Lento lähtee!!!
Ei helvetti se... Mitä kello? Kello on 06.
Lento lähtee hieman yli 08:00 Helsinki-Vantaalta, lokaatio on nyt Tampere. Räntäsadetta ja huonoa ajokeliä luvattu.
Vanha isäukkoni kaivelee muniaan ja ihmettelee olohuoneessa, että mitäs nyt tehdään. Isän ensimmäinen matka Roomaan tyssäsi Tammelan torille. Avovaimo selittää jotain.
TURVAT KIINNI JA AUTOON! Helsinki-Vantaalle voi ennättää puolessatoista tunnissa ja jos parkkipaikka löytyy heti, niin koneeseen voi vielä ehtiä. Ja lennotkin voi olla myöhässä?
Melko kovaa ajoa kohti Vantaata. Ei ole krapula, mutta pari yövuoroa ja edellisen yön keikka painaa vielä silmiä. Ei voi nukahtaa, koska adrenaliini virtaa suonissa ja äijä ajaa viimeistään harhaan kehä kolmosella.
Ykkösparkkiin pakko saada auto... Kello kulkee eteenpäin.
Taso1 täynnä, taso2 täynnä. Ajetaan rinkiä. Kello juoksee. Vituttaa.
Tuossa on päin persettä pysäköityjä autoja ruudussa, vieressä paikka. Ei pääse ulos autosta. Kuskin vaihto. Kiipeän takaovesta ulos.
Äijän laukku kantoon ja äijä köpöttää lonkkavaivoinensa sen minkä pääsee.
Koneessa juuri ja juuri. Jokunen romanistakin samassa koneessa.
Silmät painuu kiinni. Väsyttää. Kuola alkaa valua.
"Tervetuloa Rooman lämpötila on jotain ja jotain..."
Näin jumalauta! Naurattaa vähän.
Fiumicinon kentältä päätetään mennä taksilla Trastevereen. Rooman virallisilla takseilla on kiinteähinta (muistaakseni 40€) lentokentältä, joten taksin ottamista ei tarvitse välttämättä välttää. Toisaalta parkkipaikkakin tulee jo maksamaan niin paljon, että taksiin ei tämä homma enää kaadu.
Puolentunnin matkan jälkeen taksi kaartaa Piazza in Piscinulalle, jonka kupeessa hotelimme sijaitsee. Hotelli on idyllinen Trasteveren vanhan kaupunginosan vanhakivitalo. Huoneita kuusi, kolme vuorokautta kustantaa noin 250€ huoneelta. Kaikki äänet kuuluvat läpi jokaisesta seinästä, mutta tarkoitus ei ole liiaksi kuluttaa aikaa hotelilla.
Suihku ja siistiytyminen ennen liikkeelle lähtöä. Tänään ei levätä, mutta hiellekään ei ole tarkoitus haista.
Peli alkaa illalla Olimpicolla klo20:45 paikallista aikaa. Ajankohtaa oli siirretty sunnuntailta perjantaille juuri edellisellä viikolla. Roomassa on samaan aikaan pari mielenosoitusta ja julkisenliikenteen lakonuhka on jatkuvasti päällä. Roma-Napoli peli on myös perinteisesti kiihkeä kentällä ja sen ulkopuolella, joten hieman täytyy tehdä valmisteluja Olimpicolle siirtymisessä. Roma Club Finlandian jäseniä Roomaan on saapunut käsittääkseni reilusti toistakymmentä. Klubin kautta on hankittu liput itselle ja äijälle Distinti Sudiin, aivan meluisan Curva Sudin kupeesta. Mahtava elämys tiedossa, kummallekkin. Kyseessä on vielä äijän ensimmäinen futismatsi ulkomailla.
Klubin jäsenien kanssa on sovittu tapaavamme Stadio Olimpicon pääporttien edessä olevan obeliskin juurella klo18:15, josta haetaan ryhmänä liput paikallisen fanclubin ständiltä. Näin vältetään sekaannukset ja ajoissa on oltava liikkeellä, koska kannustaminen stadionilla alkaa noin tunti ennen peliä, jonka aikana fanclubilaisia ei välttämättä enää ole edustustehtävissä stadionin ulkopuolella.
Kiertelyä Roomassa.
Aluksi suunnataan AS Roma Storeen hakemaan äijälle huivia ja itselle "jotain". Mielestäni paras Roma Store löytyy Piazza Colonnalta, jonne on myös helppo löytää vaikka olisi ensikertalainen Roomassa. Nyt kuitenkin voisi katsella muitakin kauppoja ja poiketa Piazza Colonnalla mikäli matka muuten sen liepeille kuljettaa. Päätämme (siis päätän) suunnatta Via Arenullan Storeen, joka on ehkä lähin Store Trasteveren suunnalla liikkuessa. Store sijaitsee Via Arenula varrella, hieman alle kilometri Trasteverestä Teveren ylittävän Ponte Garibaldin jälkeen. Store on hieman suppeampi kuin Piazza Colonnan Store, mutta sieltä löytyy myös muiden seurojen suppeavalikoima fanituotteita. Matkabudjettini on pienehkö, joten himoittu Taddein paita jää hankkimatta. Arenullan Storessa muuten painetaan paikanpäällä tyhjään paitaan haluamasi teksti. Sen sijaan mukaan tarttuu kahvimuki ja jättipyyhe, hintaan noin 50€ ja kortti onneksi käy, jota ei kannatta pitää Roomassa aina itsestään selvyytenä. AS Roma huiveja ei jostain syystä paikalla ole. Kai ne ovat menneet jo stadikalle?
Jatketaan kiertelyä ja ehkä parilasillista viiniä. Ikäväkseni huomaan äijän koipien olevan entistä huonomassa kunnossa ja kävely alkaa olla sille oikeasti tuskaista. Olimpicolle on matkaa Trasteveresta noin 8km ja julkisenliikenteenlakosta ei ole mitään tietoa tullut vastaan. Epäilevät sen alkavan vasta klo20, mutta tietoahan ei mistään saa.
Bruschettat ja hyvät margarita pizzat huiviin kera kylmän valkkarin Trasteveren rauhallisimmilla kujilla (kyllä niitä voi vielä tuurilla löytää) sekä illan suunnittelua. Kävellä ei nyt ainakaan voi. Lähin metropysäkki (Ottavio) Stadio Olimpicio sijaitsee Vatikaanin läheisyydessä ja siitäkin on mataa toista kilometriä stadionille. Ei kannatta lähteä kävelemään, koska äijän olisi oltava koipien varassa lähes koko pelin aika. 271 bussilinja menee suoraan stadionille Trasteveresta, jota ilmeisesti käyttää (Rooman bussireitit:
http://www.atac.roma.it/index.asp?lingua=ENG). Varataan turistina n.45minuuttia siirtymiseen.
Hotellille lepäämään puoleksi tunniksi, pelipaita päälle ja ASR-klubihuivi kaulaan.
Hotellila äijä ilmoittaa, että lonkat ovat niin ärtyneet, että olisi hyvä välttää turhaa rasitusta. Eli mennään sitten taksilla.
Roomassa kannattaa aina käyttää virallista taksia ja sen bongaaminen lienee helpointa aina taksitolpilta. Onneksi lähin onkin aivan kulman takana. Taksi matka Olimpicolle ottaa ruuhkasta johtuen n.20minuuttia ja n. 15€. Olemme sovitun Obeliskin juurella jo varttia vaille 18.
Aika kuluu seuratessa jo paikalle kerääntynyttä fanikansaa. Suomalaiseen tapaan Obeliskille ilmestyy ensimmäinen AS Roma Club Finlandian huivi klo18:12 ja loputin ovat paikalla klo18:14. Siitä sitten lippujen hakuun ns. AS Roma fanipuistoon Stadionin viereen, jossa seurataan pallo akrobatiaa, ihmetellään Storen tuotteita ja jaetaan liput tietysti kouraan.
Italian ja Rooman fanikulttuurin varjopuolista liikkuu monenlaista juttua. Jossain määrin ne kyllä valitettavasti pitävät paikkansa. AS Roman väreissä ei kannatta välttämättä eksyä pelipäivinä (varsinkaan derbyn aikaan) Stadio Olimpicon pohjoispuolelle. Tästä kuultiin varoittava esimerkki suomalaisenkin romanistan suusta. Tällä kertaa silmät oli auki ja huivit tiukalla, joten he olivat selvinneet keltapunaiselle puolelle reagoimalla kehittyvään tilanteeseen nopeasti. Hieman vitsailtiin, että kyllä neljä suomalaista romanistaa vastaa neljääkymmentä lazialee, mutta sen varaan ei kannata laskea. Stadionin eteläpuoli on täysin punakeltainen ja oman kokemukseni mukaan asiallisesti käyttäytyvät kaukokannattajat otetaan hyvin vastaan ja juttu seuraa riittää vaihtelevalla englannintaidolla.
Äijälle Roma huivi kaulaan ja pari bisse tuoppia kouraan. Näiden avulla on hyvä aistia tunnelmaa stadionin läheisillä portailla. Italialainen jalkapallokansa nauttii pelipäivinä olutta, mutta myös jännän hajuista tupakkaa, joka tuprahtelee sieraimiin siellä sun täällä. Suomen klubin huivi kerää huomiota pariinkin otteeseen.
Disinti Sudiin turvatarkastuksesta läpi noin tunti ennen alkuvihellystä. Laukuista tsekataan melko tarkkaan kielletyt esineet, joita meillä ei ole. Lippu tunnistimeen ja stadionin portit aukeavat. Curva Sud on jo melkein täynnä, samoin Distinti. Laulut raikaa ja liput liehuu.
Vähän sekoilua Distintissä, mutta paikallisten ystävällisellä avustuksella omat paikat löytyy nopeasti. Kysyvä ei tieltä eksy täälläkään. Distintissä rivit on merkattu mielestäni hankalasti portaisiin, joita joutuu siellä sitten pyllistelemään. Sen verran oli kuluneet maalaukset, että jäi epäselväksi kummalla puolella "S" rivit ovat, mutta paikalliset tietää.
Viimeaikoina Italiassa pinnalla ollut rasismi on saanut välillä huvittavia piirteitä. Sanktioita on seuroille jaettu perinteisten laulujen laulamisesta, joissa on pilkattu/ivailtu vastustajille. Nämä on tuomittu nyt rasistisiksi, vaikka vastaavat sisällöltään melko paljon samaa mitä esim. tamperelaiset jakelevat turkulaisista jne. No, ehkä sieltä löytyy jotain graavimpaakin kamaa, jos yhtään tuntee Italian sisäisiä jännitteitä.
Napolilaisilla on Curva Nordin vieressä Distinti Ospitissa oma sektio, joka on rajattu parilla tiukalla järjestysmiesten rivillä. Romanistat ovat levittäytyneet ympäri stadionia ja Curva Nordkin täyttyy keltapunaisista lipuista ja paidoista. Ainoastaan kalliimpi Monte Mario on hieman väljempi, mutta ei missään olosuhteissa tyhjä. Napolilaiset toivotetaan tervetulleeksi "pilkkalauluin" sekä korvia huumaavan vihellyksen ja buuauksen turvin. On selvää, että ultrat ovat päättäneet uhmata jalkapalloliittoa yhdessä rintamassa ja taistella kannustamiseen asetettuja rajoitteita vastaan loppuun saakka. Oma joukkue toivotetaan tervetulleiksi perinteisin menoin laulamalla ja pelaaja esittelyssä kapteenin status Roomassa ei jää epäselväksi. Myös Gervinho ja Rudi tuntuvat olevan valtavassa suosiossa Roomassa tällä hetkellä. De Rossia kohtaan olen havaitsevinani pientä närkästystä alkukauden lausuntojen jälkeen, joissa DDR paljasti olleensa erittäin lähellä siirtoa viimekesänä. Romanistat ovat siis erittäin tunteella mukana joukkueen tapahtumissa ja kultapojasta voi olla lyhyt matka hylkiöksi. De Rossia ei kuitenkaan voida vielä hylkiönä pitää.
Roma, Roma, Roma kajahtaa ylväänä ja kauniina ehkä kovempaa kuin aikoihin ja peli alkaa.
Roma ottaa hallinnan ja Totti jatkaa maagisia kosketuksiaan. Curva mylvii, tällä kertaa kummallakin puolella. Napolilaisten ja roomalaisten välillä alkaa soihtu sota ja aloitteen tekee napolilaiset. Tähän reagoidaan vahvasti ympäri stadioniota. Turvamiehet eli Stewardit tiukkaavat rivejään, kun romanistat muistuttavat napolilaisia asemastaan lauluillaan.
Yleisö elää vahvasti tapahtumissa ja perse nousee penkiltä vähän väliä. Kieliä taitamaton äijäkin elää mukana mumisee jotain jarkoniaa. Paikalliset antavat hyvin tilaa 150kg ja 2metrisille pohjolan karjulle, joka antaa "kyytiä" AS Roma huivilleen. Hennompana itse joudun ajoittain väistelemään melkoisiin sinkoiluihin innostuvia romanistoja takanani. Edessä on rivillinen Ruotsin klubilaisia, jotka ovat huomattavasti muita hillitympiä ja keskittyvät nauttimaan oluttaan.
Yleisössä kiertää myyjiä tarjoamassa virvokkeita ja snacksejä. Bissepullo (muovinen) kustantaa 4-5 euroa riippuen myyjästä.
Pjanic laukoo 1. puoliajan lopulla Roman johtoon uskomattomalla vaparillaan ja yleisö räjähtää. Pommit paukkuvat, liput liehuvat, ihmisiä loikkii ympäri Distintiä. Väliajalle tilanteessa 1-0, ihmiset riemuitsevat. Roma oli hallitseva osapuoli.
Väliajalla WC:t ja kaljatiskit menevät helposti tukkoon ja kalleimmilla paikoilla myöhästyminen alkuvihellyksestä tietää pelin kuikkimista sitten seisomapaikoilta. Distintissä ei olla niin nuukia, mutta kuitenkin kannattaa varmistaa, että olette paikoillanne aina ajoissa. Ostajan katsomosta kiertävältä myyjältä pari bisseä toiselle puoliajalle, joka kyselee mistä olen kotoisin. "Finland" kirvoittaa leveän hymyn ja fraasit "mita guuluu", "giitos" ja haista viddu". Noillahan pärjää.
Distintissä kiertää väliajalla muutama jointti, mutta itse keskityn polttelemaan Chesterfieldiäni. Italian stadioneilla siis voi tupakoida, vaikka se nyt ei taida olla periaatteessa luvallista. Tupakkalain noudattaminen on vaan käytännössä hieman erilaista muualla Euroopassa.
Napoli oli päättänyt tulla tasoihin toisella puoliajalla ja jännitys valtaa katsomot. Tottin ensimmäisen puoliajan loukkaantuminen huolestuttaa. Hyökkäyspeli Romalla on muuttanut muotoaan ja ei vaikuta lähellekkään yhtä mielikuvitukselliselta. Tähänkö tämä nyt murenee pohtii varmaan moni? Napolin paine kestetään Romalle poikkeuksellisen vahvalla puolustuksella. De Rossi käy nappaamassa pallon ninjapotkullaan pois omalta maaliviivalta ja yleisö räjähtää. De Rossi on taas yksi ultrista!
Tämän jälkeen painopiste taas siirtyy Romalle. Havaintojeni mukaan parjattu Marco Borriello hankkii Romalle rankkarin. Pjanic asettuu pilkun taakse, joka aiheuttaa hieman harmaita hiuksia paikallisille. Stroormania sinne kovasti olisi toivottu. Mutta kun verkko heilahtaa, alkavat käytännössä voitonjuhlat yleisössä. Tämän jälkeen napolaisista ei enää saa edes havaintoa stadionilla. Romaa kannustetaan raivoisasti aina vihellyseen saakka, koko katsomo seisoo matsin loppuun.
"Grazie Roma" lauletaan niin lujaa kun pallea kestää. Joukkue kiittää ja Roma on sarjajohdossa. Vain Juventus on voittanut yhtä monta matsia perätysten sarjan alussa. Pahat päivät ovat takana Bella Roma!
Stadionilta poistuminen on ripeää, kansa laulaa ja torvet soi. Kaikki tiet Olimpicon ympärillä ovat tukossa. Taksin etsiminen on toivotonta, linja-autoistakaan ei ole havaintoa. Autot tööttäävät, skootterit tööttäävät, "Roma, Roma, Roma", "Forza Roma, Daje i Lupi". NYT JUHLITAAN!
Mutta hitaasti kävellen. Äijän jalkojen kipu nostattaa tuskanhien ohimoille kävellessämme kohti Ottavion metropysäkkiä. Matka kestää lähes tunnin ja monta tupakkaa istuskellen. Nyt äijä menet erikoislääkärille Suomessa, tuossa ei ole mitään järkeä...
Kun kävelet Olimpicolta suoraan etelään (noin1,2km) Viale Angelicoa pitkin tulet suoraan metroasemalle.
Metro on täynnä romanistoja ja matka tiivis sekä kuuma Terminille saakka.
Terminiltä saadaan taksi helposti, jolla päästään takasin Trastevereen. Nyt on paniinit ja viini ansaittu. Torvet soivat ympäri kaupunkia edelleen ja punakeltaista paitaa näkyy katukuvassa runsain mitoin.
Voitonjuhlat jäivät kohdallani torsoksi massiivisen univelan painaessa päälle. Parempi levätä, koska Roomassa riittää kokemista vaikka keskeiset nähtävyydet olisikin jo koettu.
Ehkä kerron jotain muuta viikonlopusta joskus?
Trasteveren turistimassoista päivisin, joka illalla muuttuu turistien ja paikallisten sulatusuuniksi ja erittäin virkeäksi yöelämän kehdoksi. Testaccion kauppahalleista ja kahviloista.
Pohjoisemman Rooman piazzoista ja puistoista.
Nii ja näytin äijälle aina yhtä lumoavan Colosseumin, vaikka nähtävyydet olivat sivuosassa tällä reissulla. Äijä ainakin oppi siellä käydessä pitämään avaimet kunnolla taskussa seuraavalla kerralla.
Ruotsalainen bisnesmies sikakännissä hotellin autiossa respassa etsimässä äänekkäästi sirkulleen yrjösammiota, kohtasi melko vihaisen suomalaisen punkkarin. Svedu sai pikaoppitunnin käytöstapojen ABC:stä.
Kuuluisa pitkä italialainen illallinen idyllisessä ristorantessa, jossa tarjoilijana toimi vauhdikas AS Roma ultra (ainakin oman kertoman mukaan).
Taverna täynnä tunnetta ja isoja pihvejä.
Miten kansa reagoi sunnuntain pelikierroksen päätökseen? Huudattavatko taksikuskit aina torviaan kun Lazio häviää? Ainakin silloin, jos Mersun koelaudalla keikkuu Francesco Totti fikuuri.
Hyvää punaviiniä. Eläintarhaa. Makoilua puistossa. Ja taas Trasteveren yö.
No, näistä ehkä joskus toisella kerralla?Rooma on taas punakeltainen. Lazion epäviralliset fanituotteet löytyvät sieltä jostain syvältä kojujen kätköistä. Ehkä?
Roma Storet tarjoavat virallisia fanituotteita ja Roman ykkösseuran tuotteita saa lähes joka kulmalta.
FORZA ROMA, FORZA LUPI http://www.youtube.com/watch?v=82kTPBLi0GQKoska avovaimo ei ollut kuvaamassa pelissä on kuvienlaatu melko heikko. Laitan niitä ja videopätkää Distintistä ehkä joskus, ehkä en?
Ja kiroitusvireet korjaan joskus, ehkä en.
Nyt täytyy mennä...
PS. Naiset ovat kauniita. Tarkoitan KAUNIITA
