Pientä matkaraporttia pelistä AS Roma - Juventus (2/3/2015)
Päätettiin jo viime syksynä, että tulevana keväänä on päästävä johonkin päin saapasmaata katsastamaan joku iso ja scudettotaistelun kannalta merkittävä ottelu, ehtona kuitenkin oli että Juventus on toisena osapuolena ottelussa.
Muutamien "Curva sud atmosphere" ja "roma roma roma" videoiden jälkeen kaikille oli muodostunut jo selkeä mielipide siitä että tuonne on päästävä..
Noh, ei muutakuin listicket auki ja lippuja varaamaan, joita oli niinkin aikaisessa vaiheessa vielä suhteellisen niukasti jäljellä.. Paikat curva nordista saatiin kuitenkin kätevästi ostettua hintaan 35 euroa kipale. Liput tulivat sähköpostiin, ja olivat tulostettavissa sieltä eikä niitä sen kummemmin tarvinut missään käydä vaihtamassa "virallisiksi".
PelipäiväHotellimme oli ihan terminin vieressä josta pääsi kätevästi liikkumaan niin jalan, kuin metronkin kanssa käytännössä mihin tahansa Roomassa. Stadio olimpico ei kuitenkaan ole ihan Rooman keskustassa, joten otimme metron Ottavianon asemalle, josta oli lyhyehkö matka liikkua jalan Olimpicolle.
Olimme jo hyvissä ajoin (5 tuntia) ennen peliä stadionin kulmilla, joten siinä oli hyvin aikaa ja kierrellä kojuja ja ostaa kaikille vähän rekvisiittaa peliä varten. Portit aukesivat noin 2,5h tuntia ennen pilliin puhaltamista ja päätimme että mennään heti sisälle nauttimaan stadionin tunnelmasta.
"una birra peroni per favore" stadionin kioskista ja ei muuta kuin lehtereille.
Kokemuksena jo pelkästään se, että kävelet portaat ylös ja nouset olimpicon uumeniin sai kehon väreilemään. Hetken siinä pällisteltyämme ja ihailtuamme stadionia menimme etsimään omat paikkamme joka sekin vaati oman aikansa ja vaivansa, ei nimittäin ainakaan liian selkeästi oltu merkitty penkkirivejä.
Paikkamme löydettyämme, istuimme alas ja nautimme Rooma-, ja juvefanien välisestä provosoinnista. Pilvi paloi vauhdilla ja suu sekä kädet kävivät sitäkin nopeampaa.. Laulu raikasi, ja tunnelma alkoi nousta.. Lauluista mieleen jäi se, että jokainen taisi päättyä sanaan "juve merda" tai "vaffanculo".
Juventus fanit olivat meitä suhteellisen lähellä, ja hyvä niin. Tuosta fanien keskinäisestä naljailusta nimittäin oikeasti nautti.
Reipas tunti siinä katseltuamme kannattajien välistä kinastelua ja välien selvittelyä, oli stadionikin jo melko täynnä, ja kaijuttimista pärähti soimaan "forza roma, forza lupi".. Rooman huivi ilmaan ja ihokarvat pystyyn.. mielettömän hieno laulu, huh..
Kohta olikin jo aika ottaa illan tähdet kentälle. Ei jäänyt epäselväksi pelaako kapteeni-Totti avauksesssa vai ei.
klo 21.00Hetkeä ennen pilliin puhaltamista alkoi stadionilla soimaan yksi niistä asioista minkä takia paikat curva nordista 48B 7-10D paikat olivat varattu.. Nimittäin Antonelli Vendittin säveltämä Roma Roma Roma.. Tätä hetkeä on odotettu pitkään. Vaikken mikään AS Roma-fani olekaan, niin väitän, että tämä laulu täydellä Stadio Olimpicolla, on niitä asioita minkä jokaisen jalkapalloromantikon tulisi kokea.
Ensimmäinen puoliaika ei sinällään tarjonnut mitään superviihdyttävää futista, ja maalipaikkoja oli niukasti tarjolla. Puoliajalla snäckiä ja birraa lisää kioskista ja takaisin jännittämään.
Toinen puoliaika alkoi vauhdikkaammin ja reilun 20minuutin jälkeen Torosidis ottaa toisen varoituksen myötä punaisen kortin. Vapaapotku juvelle hyvästä paikkaa ja Tevez pallon taakse.. Tässä kohtaa alkaa korvia huumaava vihellyskonsertti joka päättyy hetkeä myöhemmin Roomafanien hiljentymiseen, ja Juvefanien riemuun. Pallo nätisti muurin yli vasempaan ylänurkkaan ja mustavalkoiset karnevaalit ovat alkaneet. Pommit paukkuu ja soihdut vaihtaa omistajaa.
Maalin jälkeen juve painaa vahvasti päälle ja toinen maali tuntui vain olevan ajan kysymys.. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan toisessa päässä stadionia tapahtuu jotain mitä ei paljain silmin kunnolla erottanut, mutta tuloksena on räjähtävä olimpico ja 2 päälleni hyppäävää romanistaa. Maali sieltä ilmeisesti tuli! Kohta kuuluttaja huutaa mikrofoniin Keitan nimeä ja yleisö rääkyy minkä keuhkoista lähtee; huikea fiilis, ja AS Roma onkin vielä kamppailussa mukana.
Lopussa ei enää maaleja kuitenkaan nähdä ja rooma-fanit poistuvat pettyneinä, sillä scudetto käytännössä jo ratkaistiin tämän pelin myötä viimeistään. Juventinot jäävät omaan karsinaansa juhlimaan, ja muistuttamaan stadionilta poistuvia pettyneitä romanistoja italian kielellä sanomaan heipat mestarille. Näin ei kuitenkaan kukaan tehnyt, tiedä sitten miksi..
Kaikenkaikkiaan matsi oli tasainen ja molemmat joukkueet pääsivät maalin makuun, mikä oli meille henkilökohtaisesti se toivomus peliltä, sekä tietenkin Francesco Tottin näkeminen vielä.
Kokemuksena reissu oli mitä mahtavin, ja ei varmastikaan viimeinen, sen verran hyvä maku jäi tuosta..
Grazie Roma!
