Täällä kerromme Rauman jalkapallotilanteesta

[Hucle]

Mikäs tässä on mielenkiintoista? Kyseessä on perinteinen kiekkokaupunki, jonka lippulaiva on Rauman Lukko.

Mielenkiintoista on lähinnä se, että kunnanisät tälläävät Lukkoon ja sen olosuhdevaatimuksiin rahaa vasemmalta oikealle. Kyseessähän on bisnestä tekevä osakeyhtiö. Kunnat sijoittavat lähinnä sponssimaisesti seurojen markkinointitukeen, tahi aloittelevien firmojen elinkeinotukeen. Eivät suoranaisesti tue osakeyhtiömuotoisia puljuja bisneksenteossaan. Aika valikoivissa korvissa Lukko on kaupunkinsa "lippulaiva" muille kuudelle miljardille ihmiselle maailmassa. Ja onhan siellä takana se siivousfirmakin, jonka lattioilta ja huussien nurkilta löytymät eurot sopivat paremmin Lukko osakeyhtiölle tilitettäväksi kuin paikallisten veronmaksajien rahat.

Liikuntaan ja vapaa-aikaan kohdistetut veromarkat kuntalaisten hyödyksi. Urheilusta eriytynyt roskaviihde tuottajiensa kustannettavaksi.
 

[svea]

Mielenkiintoista on lähinnä se, että kunnanisät tälläävät Lukkoon ja sen olosuhdevaatimuksiin rahaa vasemmalta oikealle. Kyseessähän on bisnestä tekevä osakeyhtiö. Kunnat sijoittavat lähinnä sponssimaisesti seurojen markkinointitukeen, tahi aloittelevien firmojen elinkeinotukeen. Eivät suoranaisesti tue osakeyhtiömuotoisia puljuja bisneksenteossaan. Aika valikoivissa korvissa Lukko on kaupunkinsa "lippulaiva" muille kuudelle miljardille ihmiselle maailmassa. Ja onhan siellä takana se siivousfirmakin, jonka lattioilta ja huussien nurkilta löytymät eurot sopivat paremmin Lukko osakeyhtiölle tilitettäväksi kuin paikallisten veronmaksajien rahat.

Liikuntaan ja vapaa-aikaan kohdistetut veromarkat kuntalaisten hyödyksi. Urheilusta eriytynyt roskaviihde tuottajiensa kustannettavaksi.
 

Tarkoitin sitä, että siinä missä Suomi on maailmalla tunnettu saunasta ja Nokiasta on Rauma Suomessa tunnettu pitsistä ja Lukosta. Lukko on eräänlainen Rauman vientituote ja osa, Suomenkin mittapuulla, varsin pienen kaupungin imagoa.
Se, että vajaan 40 000 asukkaan kylällä on hyvämaineinen ja kilpailukykyinen joukkue maan suosituimman lajin pääsarjassa on kaupungille ja sen asukkaille tärkeä asia ja valttikortti näkyvyyttä haettaessa.
En kuitenkaan ala väittelemään siitä, miten Lukon asioita hoidetaan/etua ajetaan poliittisessa mielessä, sillä siitä minulla ei ikävä kyllä ole mitään tietoa, mutta pääsarjatason urheiluseurat/urheilu ovat tässä maailmassa paljon muutakin kuin vain tiettyä lajia harjoittavia joukkueita. Ne ovat myös todellisia maan, tukijan tai kaupungin markkinatuotteita ja ikkunoita suuremmille massoille. Hyvä esimerkki on Venäjä, jossa valtio ja supervarakkaat oligarkit syytävät käsittämättömiä rahavirtoja ja masinoivat massiivisia rakennusprojekteja jalkapallon, koripallon ja jääkiekön pääsarjatason joukkueisiin ja niiden olosuhteisiin tuodakseen Venäjälle positiivista näkyvyyttä länsimaissa ja selventääkseen sen, että se tosissaan aikoo nousta todelliseksi supervaltioksi kaikilla mittareilla, myös urheilussa.
Sama merkitys Rauman Lukolla on Raumalle toki huomattavasti pienemmässä mittakaavassa ja on varmasti faktaa, että raumalaisten itsetunto kohoaa jokaisen Ässistä/isojen kaupunkien seuroista otetun voiton ja menestyksekkään kauden jälkeen vai olenko väärässä?

Ps. Alkuperäinen pointtini on siis se, ettei ole mitenkään outoa tai edes mielenkiintoista, jos/kun raumalaisten päättäjien papereissa Lukko on alasarjoissa rämpivien jalkapallojoukkueiden edellä. Tämä on täysin normaalia, eikä asiaan tarvitse kaivaa mitään draamaa tai lajien välistä vastakkainasettelua.

[Hincha en cancha]

Mielenkiintoista on lähinnä se, että kunnanisät tälläävät Lukkoon ja sen olosuhdevaatimuksiin rahaa vasemmalta oikealle.

Vaikka Svea on oletettavasti salamana niskavilloissa kiinni, voisi tuohon Lukon tilalle vaihtaa melkein minkä tahansa muun suomalaisen jääkiekkoseuran nimen. Jääkiekko vie jalkapalloa ja kaikkia muitakin lajeja kabineteissa semmoisella kirjekuorten viuhunnalla, että alta pois. MM-menestys yms. on kuitenkin vain tekosyy, varsinkin kun sloganeissa Suomessa halutaan edistää monipuolista liikunnan harrastamista. Rauman kohdalla sarjataso-perustelu vielä toimii, mutta Suomessa on kymmeniä kuntia, joissa "on vaan fantsua, että on hyvä jäähalli ja/tai menestyvä seura". Turun 90-luvun mafia, Helsingin harjoittelu- ja pelilolosuhteeet jne. nevö foget? Hys, hys. You ain't seen me, right?

[svea]

Vaikka Svea on oletettavasti salamana niskavilloissa kiinni, voisi tuohon Lukon tilalle vaihtaa melkein minkä tahansa muun suomalaisen jääkiekkoseuran nimen. Jääkiekko vie jalkapalloa ja kaikkia muitakin lajeja kabineteissa semmoisella kirjekuorten viuhunnalla, että alta pois. MM-menestys yms. on kuitenkin vain tekosyy, varsinkin kun sloganeissa Suomessa halutaan edistää monipuolista liikunnan harrastamista. Rauman kohdalla sarjataso-perustelu vielä toimii, mutta Suomessa on kymmeniä kuntia, joissa "on vaan fantsua, että on hyvä jäähalli ja/tai menestyvä seura". Turun 90-luvun mafia, Helsingin harjoittelu- ja pelilolosuhteeet jne. nevö foget? Hys, hys. You ain't seen me, right?

On totta, että suomalaisen jääkiekon parissa ei ole pulaa röyhkeistä (etenkään suurimman buumin/rahavirtojen aikana) liikemiehistä, joiden toimintaa lajia/joukkuettaan lobatessa ja omaa etuaan ajaessa on hyvä kyseenalaistaa.
Kuitenkaan jalkapalloilussa, esimerkiksi nyt kannattamassasi helsinkiläisseurassa, ei tulla kaukaa perästä, jos mitataan sääntörikkomusten ja hämärän toiminnan määrää (tosin rässä tapauksessa osa rikkomuksista johtuu ihan puhtaasti ammattitaidottomuudesta ja tietämättömyydestä lakiasioista ja säännöistä).
Kuitenkin merkittävin asia, jonka takia jalkapallo on jäänyt jääkiekon jalkoihin, on huomattavasti laaduttomampi juniorityö ja nuorten sitouttaminen seuraan. Tämä taas tarkoittaa sitä, että suomalainen jalkapalloilu on omilla teoillaan tippunut kelkasta, jolloin on täysin turhaa tulla itkemään maailman pahuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta.
Se ongelma löytyy peiliin katsomalla.

[Hincha en cancha]

Kuitenkin merkittävin asia, jonka takia jalkapallo on jäänyt jääkiekon jalkoihin, on huomattavasti laaduttomampi juniorityö ja nuorten sitouttaminen seuraan.

Laaduttomampi juniorityö johtuu osittain olosuhteiden puutteesta ja heikkoudesta. Vertaa esim. Helsingin tilannetta: Kuinka monta jäähallia harrastajaa kohti ja kuinka monta jalkapallohallia harrastajaa kohti löytyy? Laatu on muutakin kuin timanttista valmennus- ja joukkueenjohtamiskykyä. Olosuhteet ovat ihan rinnastettavissa asiantuntevaan valmennukseen.

Nuorten sitouttaminenkin on osittain määräkysymys sekin. Jokerit ja HIFK ovat kaikkien niiden 10-15 junnujengin junnujen tavoitteita riippumatta härskiäkin härskimmistä toimintatavoista jo 10-vuotiaiden kohdalla (missä media jeesustelemassa kaikki pelaa -hengessä?!). Sen sijaan HJK on suuri paha HJK, joka ryöstää 25 pienemmältään parhaat. Sitoutuminen jää siis POHU:n, Kontun, Valtin, Gnistanin ja kumppaneiden tasolle, ja nämähan eivät pelaa liigassa. Kiekossa käytännössä kaikilla helsinkiläisjunnuilla on kaksi selkeää uravaihtoehtoa ja kiinnikekohtaa. Tässä kohtaa omaan napaansa tuijottava ja UG-kuppikuntia muodostava jalkapalloväki kusee kyllä omaan nilkkaansa, sen myönnän.

[svea]

Laaduttomampi juniorityö johtuu osittain olosuhteiden puutteesta ja heikkoudesta. Vertaa esim. Helsingin tilannetta: Kuinka monta jäähallia harrastajaa kohti ja kuinka monta jalkapallohallia harrastajaa kohti löytyy? Laatu on muutakin kuin timanttista valmennus- ja joukkueenjohtamiskykyä. Olosuhteet ovat ihan rinnastettavissa asiantuntevaan valmennukseen.

Nuorten sitouttaminenkin on osittain määräkysymys sekin. Jokerit ja HIFK ovat kaikkien niiden 10-15 junnujengin junnujen tavoitteita riippumatta härskiäkin härskimmistä toimintatavoista jo 10-vuotiaiden kohdalla (missä media jeesustelemassa kaikki pelaa -hengessä?!). Sen sijaan HJK on suuri paha HJK, joka ryöstää 25 pienemmältään parhaat. Sitoutuminen jää siis POHU:n, Kontun, Valtin, Gnistanin ja kumppaneiden tasolle, ja nämähan eivät pelaa liigassa. Kiekossa käytännössä kaikilla helsinkiläisjunnuilla on kaksi selkeää uravaihtoehtoa ja kiinnikekohtaa. Tässä kohtaa omaan napaansa tuijottava ja UG-kuppikuntia muodostava jalkapalloväki kusee kyllä omaan nilkkaansa, sen myönnän.

Entisenä helsinkiläisenä jalkapallojuniorina voin kyllä todeta, ettei nuorten urat tyssää olosuhdepuutteisiin, vaikkakin oli todella naurettavaa aina katsella sammetisia, koskemattomia nurmikenttiä korkeiden aitojen takana.
Tällöin on huomio kiinnitettävä suomalaisen juniorivalmennuksen tasoon, josta ero jääkiekon ja jalkapallon välillä syntyy.
Tähän asti jääkiekko-Suomi on onnistunut tuottamaan aivan käsittämättömällä prosentilla aivan maailman kovimpia kärkipelaajia ja tänäkin vuonna SM-liigasta moni nuori pelaaja siirtyy suoraan NHL-organisaatioihin, kiekkomaailman huipulle.
Alkamatta sen enempää setviä lajien kansainvälisen pelipaikasta kilpailemisen määrää/vaikeutta on suomalaisen jalkapalloilun tuottamat todelliset huippupelaajat laskettavissa käsin (osa näistäkin pelaajista on saanut sen todellisen silauksensa, joka on mahdollistanut nousun huipulle, ulkomaisissa juniorimyllyissä).
Lopputulos on se, että hyvän valmennuksen ja koulutuksen jälkeen useita miljoonia vuodessa tienanneet kiekkotähdet haluavat urien päätyttyä maksaa takaisin omilta kasvattiseuroiltaan saamansa luottamuksen ja mahdollisuuden kohota lajin huipulle ja näin sitoutuvat seuroihin urheilullisella tasolla tai merkittävin taloudellisin panoksin.
Tällaistä molemminpuolista sitoutumista löytyy jääkiekon parissa seurasta kuin seurasta tuoreimpana esimerkkinä Kuopion KalPa ja Sami Kapanen: seuran huippulahjakas oma poika, joka niin taloudellisesti kuin urheilullisestikin on valmis tukemaan omaa seuraansa vetää myös varmasti katsomot täyteen, luo uskottavuutta ja tuo medianäkyvyyttä.
Positiivinen kierre on onnistuttu luomaan laadukkaan juniorityön pohjalta.
Vastaavanlaista toimintaa on ikävä kyllä vaikeaa löytää jalkapallon parista, eikä tähän vastaavin taloudellisin panostuksin ole mahdollisuutta kuin ehkä aivan suurimmilla ja pitkäaikaisimmilla supertähdillämme(Litmanen, Hyypiä jne.).

[Hincha en cancha]

Entisenä helsinkiläisenä jalkapallojuniorina voin kyllä todeta, ettei nuorten urat tyssää olosuhdepuutteisiin, vaikkakin oli todella naurettavaa aina katsella sammetisia, koskemattomia nurmikenttiä korkeiden aitojen takana.

Mielestäsi Suomessa ja Helsingissä on siis määrällisesti riittävät (tilaa kaikille harrastajille) ja riittävän korkeatasoiset (liikuntasalit eivät tätä ole) olosuhteet harrastaa jalkapalloa YMPÄRI vuoden, niinkö?

End of discussion minun puoleltani.

[Lortto]

Kuitenkin merkittävin asia, jonka takia jalkapallo on jäänyt jääkiekon jalkoihin, on huomattavasti laaduttomampi juniorityö ja nuorten sitouttaminen seuraan.

Tässä kohtaa jos voi hiukan offtopiccia kirjoittaa niin olen miettinyt miksi jääkiekossa pelaajat sitoutuvat huomattavasti paremmin sitoutuneita kuin jalkapallossa. Syitä on varmasti monia, mutta olen tullut siihen tulokseen, että suurimmat syyt ovat raha, vanhemmat ja kiekon kilpailullisuus jo nuorena verrattuna jalkapalloon. Raha nimenomaan siinä muodossa, että moni kiekon ja futiksen välillä ratkaisuaan tekevän nuoren mielessä pyörii kiekon SM-liiga jossa "helposti" pääsee isoihin ansioihin jos vain sinne asti pääsee. Näin asia ei toki ole, sillä noissa alempien kastien joukkueissa ei makseta hyvin kuin muutamalle huipulle. Toki moni elättää joukkueessa (esim Lukossa) itsensä kiekolla, mutta ei sillä tienaamaan pääse, sillä 2-3 ketjun pelaajan  ansio ei eroa hirveästi liigan alemman keskikastin avauksen rivipelaajan palkoista. Illuusio on kuitenkin olemassa, että kiekossa tienataan huomattavasti enemmän (toki huippuseurassa pääsee hyville palkoille) kuin Veikkausliigassa ja tämä voi olla nuorilla lajivalintaan vaikuttava tekijä.

Toinen on sitten vanhempien suuntautuneisuus keikon ja futiksen välillä, joka helposti painaa lapsen jompaan kumpaan lajiin. Jostain syystä kendo on perhekeskeisempi laji kuin futis, sillä futiskenttien laidalla harvemmin on koko perhe kun taas kendon junnupeliä on usein seuraamassa pelaajan koko perhe. Tämän takia esimerkiksi joissain B-SM peleissä saattoi olla jopa 400 katsojaa katsomassa jotain Jokipojat-SaiPa vääntöjä. Tämän vuoden B-SM-futispeleissä oli parhaimmillaan ehkä noin sata katsojaa ja katsojakunta koostui parin pelaajan vanhemmista ja muutamista Joensuun futiksen aktiivisimmista seuraajista.

Sitten kolmas syy sitoutuneisuuteen on kiekon kilpailullisuus jo nuoresta iästä asti. Kun jalkapallossa on nuorten sarjoissa tapettu kilpailuhenki liiton toimesta niin kiekossa kilpailua on koko ajan. Peleihin valitaan jo nuorista asti monesti tasoryhmät jotka pelaavat parempia vastaan ja huonommat pelaavat sitten huonompia vastaan. Ei käytetä samaa tasapäistämistä kuin futiksen puolella, mutta onneksi ainakin Joensuussa on nuorimmissa ikäluokissa jo tajuttu ettei tasapäistäminen johda mihinkään vaan pelaajat jaetaan joka harjoituksissa tasoryhmiin. Myös on ollut ilo huomata, että Jippo todella panostaa juniorityöhönsä jolla taataan myös laadukas valmennus kaikkiin ikäluokkiin. Ja väitän, ettei se valmennus ole kiekossakaan ollut joensuussa mitään erikoista verrattuna jalkapalloon entisinä vuosina mutta kiekko ajoi futiksen edelle lajivalinnoissa monesti näistä edellämainituista syistä.

Onneksi ajat on muuttumassa ja uskon vakaasti siihen, että kymmenen vuoden sisällä, ellei huomattavasti nopeamminkin, jalkapallo on houkuttavampi laji johon satsata kuin jääkiekko.

[svea]

Mielestäsi Suomessa ja Helsingissä on siis määrällisesti riittävät (tilaa kaikille harrastajille) ja riittävän korkeatasoiset (liikuntasalit eivät tätä ole) olosuhteet harrastaa jalkapalloa YMPÄRI vuoden, niinkö?

End of discussion minun puoleltani.

Kyllä. Kaikissa kolmessa pelaamassani seuroissa etenkin HJK:ssa ympärivuotinen harjoittelu oli mahdollista vähintään tyydyttävissä olosuhteissa. Sille en minä, eikä kukaan muukan voi mitään, että Suomi on yksi maailman pohjoisimmista valtioista, jossa talvi on pitkä ja kylmä.
Ilmasto ja maantieteellinen sijainti onkin osaltaan yksi luonnolistakin luonnollisempi tekijä, minkä vuoksi talvilajeihin kuuluva jääkiekko on Suomessa niin perinteinen ja suosittu laji.
Tilanne on sama myös muissa pohjoisissa tai kylmissä maissa ja se on aivan yhtä luonnollista kuin se, että jalkapallo ja muut ulko-/kesälajit hallitsevat etelän lämpimissä maissa.

 

[Lortto]

Positiivinen kierre on onnistuttu luomaan laadukkaan juniorityön pohjalta.

Tässäkin puhutaan rahasta. Esimerkiksi kiekkoliitto tukee seuroja suurin rahallisin panostuksin. Esimerkiksi Joensuulainen nimeltämainitsematon seura sai viime vuonna kuusinumeroisen summan rahaa juniorityöhön. Mutta silti väitän, ettei keikon juniorityö ole ollut huomattavasti parempaa kuin futiksessa, ainakaan Joensuussa.

Suurin syy pelaajien sitoutumiseen kiekkoon on sen kilpailullisuus ja muutamat muut syyt, kuten olosuhteet (jonka unohdin ylläolevasta kirjoituksesta) vrt. Joensuussa yksi "jalkapallohalli" joka on joka on useasti vuodessa kiinni erilaisten kissanäyttelyiden tai vastaavien takia, kun taas kiekkoon löytyy kaksi hallia, joista toinen käytännössä vuoden ympäri käytössä.

[Räme]

Raumalla  lienee olosuhteet juniorijalkapallolle yhdet maan parhaimmista. Suht uusi hallli, Äijänsuon stadion ja lauhkeat talvet antavat mahdollisuuden pelata ja harjoitella kunnon kentillä ympäri vuoden. Jääurheilussa tilanne on heikko ja uusi tekojäärata lienee tulevaisuudessa ainoa mahdollisuus jotta nassikat oppisivat edes luistelemaan.

Katsojilla on tietysti jääkiekossa paremmat olosuhteet mutta on yleisömäärissäkin eroa. Raumalle olisi aikoinaan tarvinnut rakentaa kunnon yleisurheilustadion jossa olisi voinut järjestää Porin malliin Kalevan kisoja ja mahdollisia muita vastaavia suurtapahtumia. Tuskin Porissakaan pelkkä jalkapallostadion kovin erikoinen olisi verrattuna Äijänsuohon vaikkakin menestys on ollut vuosien saatossa aivan eri luokkaa.

[svea]

Tässä kohtaa jos voi hiukan offtopiccia kirjoittaa niin olen miettinyt miksi jääkiekossa pelaajat sitoutuvat huomattavasti paremmin sitoutuneita kuin jalkapallossa. Syitä on varmasti monia, mutta olen tullut siihen tulokseen, että suurimmat syyt ovat raha, vanhemmat ja kiekon kilpailullisuus jo nuorena verrattuna jalkapalloon. Raha nimenomaan siinä muodossa, että moni kiekon ja futiksen välillä ratkaisuaan tekevän nuoren mielessä pyörii kiekon SM-liiga jossa "helposti" pääsee isoihin ansioihin jos vain sinne asti pääsee. Näin asia ei toki ole, sillä noissa alempien kastien joukkueissa ei makseta hyvin kuin muutamalle huipulle. Toki moni elättää joukkueessa (esim Lukossa) itsensä kiekolla, mutta ei sillä tienaamaan pääse, sillä 2-3 ketjun pelaajan  ansio ei eroa hirveästi liigan alemman keskikastin avauksen rivipelaajan palkoista. Illuusio on kuitenkin olemassa, että kiekossa tienataan huomattavasti enemmän (toki huippuseurassa pääsee hyville palkoille) kuin Veikkausliigassa ja tämä voi olla nuorilla lajivalintaan vaikuttava tekijä.

Toinen on sitten vanhempien suuntautuneisuus keikon ja futiksen välillä, joka helposti painaa lapsen jompaan kumpaan lajiin. Jostain syystä kendo on perhekeskeisempi laji kuin futis, sillä futiskenttien laidalla harvemmin on koko perhe kun taas kendon junnupeliä on usein seuraamassa pelaajan koko perhe. Tämän takia esimerkiksi joissain B-SM peleissä saattoi olla jopa 400 katsojaa katsomassa jotain Jokipojat-SaiPa vääntöjä. Tämän vuoden B-SM-futispeleissä oli parhaimmillaan ehkä noin sata katsojaa ja katsojakunta koostui parin pelaajan vanhemmista ja muutamista Joensuun futiksen aktiivisimmista seuraajista.

Sitten kolmas syy sitoutuneisuuteen on kiekon kilpailullisuus jo nuoresta iästä asti. Kun jalkapallossa on nuorten sarjoissa tapettu kilpailuhenki liiton toimesta niin kiekossa kilpailua on koko ajan. Peleihin valitaan jo nuorista asti monesti tasoryhmät jotka pelaavat parempia vastaan ja huonommat pelaavat sitten huonompia vastaan. Ei käytetä samaa tasapäistämistä kuin futiksen puolella, mutta onneksi ainakin Joensuussa on nuorimmissa ikäluokissa jo tajuttu ettei tasapäistäminen johda mihinkään vaan pelaajat jaetaan joka harjoituksissa tasoryhmiin. Myös on ollut ilo huomata, että Jippo todella panostaa juniorityöhönsä jolla taataan myös laadukas valmennus kaikkiin ikäluokkiin. Ja väitän, ettei se valmennus ole kiekossakaan ollut joensuussa mitään erikoista verrattuna jalkapalloon entisinä vuosina mutta kiekko ajoi futiksen edelle lajivalinnoissa monesti näistä edellämainituista syistä.

Onneksi ajat on muuttumassa ja uskon vakaasti siihen, että kymmenen vuoden sisällä, ellei huomattavasti nopeamminkin, jalkapallo on houkuttavampi laji johon satsata kuin jääkiekko.

Tämä on todella epärealistista toiveajattelua, jota tukisi vain A-maajoukkueen murtautuminen arvokisajoukkueeksi ja sen mahdollisesti tuoma todellinen buumi. Ikävä kyllä Suomen kultainen pelaajasukupolvi on aikansa elänyt ja joukkueen murros ja sukupolvenvaihdos tulee viemään aikaa.
10 vuotta tulee aivan liian pian. Siinä ei yksi alle 100 000 asukkaan kaupungin seuran hyvä toiminta paljoa auta.

[svea]

Tässäkin puhutaan rahasta. Esimerkiksi kiekkoliitto tukee seuroja suurin rahallisin panostuksin. Esimerkiksi Joensuulainen nimeltämainitsematon seura sai viime vuonna kuusinumeroisen summan rahaa juniorityöhön. Mutta silti väitän, ettei keikon juniorityö ole ollut huomattavasti parempaa kuin futiksessa, ainakaan Joensuussa.

Suurin syy pelaajien sitoutumiseen kiekkoon on sen kilpailullisuus ja muutamat muut syyt, kuten olosuhteet (jonka unohdin ylläolevasta kirjoituksesta) vrt. Joensuussa yksi "jalkapallohalli" joka on joka on useasti vuodessa kiinni erilaisten kissanäyttelyiden tai vastaavien takia, kun taas kiekkoon löytyy kaksi hallia, joista toinen käytännössä vuoden ympäri käytössä.

Suomalaiset nuoret vanhempiensa avustuksella valitsevat jääkiekon siksi, että suomalainen, Pohjois-Amerikan huippuorganisaatioiltakin tunnustusta saanut, maailmanluokan valmennus antaa junioreilla todella hyvät ja poikkeukselliset mahdollisuudet nousta urheilumaailman huipulle ja kiinni ammattilaisliigojen huikeisiin palkkoihin.
Jalkapallossa näin ei todellakaan ole.

[Lortto]

Suomalaiset nuoret vanhempiensa avustuksella valitsevat jääkiekon siksi, että suomalainen, Pohjois-Amerikan huippuorganisaatioiltakin tunnustusta saanut, maailmanluokan valmennus antaa junioreilla todella hyvät mahdollisuudet nousta lajin huipulle ja kiinni ammattilaisliigojen huikeisiin palkkoihin.

Näin ei ainakaan Joensuussa ole ollut ja tuskin tulee ikinä olemaankaan. Enkä jaksa uskoa, että huippuvalmennusta keikon puolelta löytyy suurempia kaupunkeja lukuunottamatta monesta muustakaan paikasta. Eli en allekirjoita valmennuksellisia syitä ainakaan täysin

[svea]

Näin ei ainakaan Joensuussa ole ollut ja tuskin tulee ikinä olemaankaan. Enkä jaksa uskoa, että huippuvalmennusta keikon puolelta löytyy suurempia kaupunkeja lukuunottamatta monesta muustakaan paikasta. Eli en allekirjoita valmennuksellisia syitä ainakaan täysin

Suomalaiset siis syntyvät parempina jääkiekkoilijoina kuin jalkapalloilijoina?
Mielenkiintoista.

[Hincha en cancha]

Ilmasto ja maantieteellinen sijainti onkin osaltaan yksi luonnolistakin luonnollisempi tekijä, minkä vuoksi talvilajeihin kuuluva jääkiekko on Suomessa niin perinteinen ja suosittu laji.
Tilanne on sama myös muissa pohjoisissa tai kylmissä maissa ja se on aivan yhtä luonnollista kuin se, että jalkapallo ja muut ulko-/kesälajit hallitsevat etelän lämpimissä maissa.

Olet sinä melkoinen jässikkä...

Lisätietoa tummennetuista, kiitos. Olet tähän asti perustellut näkökantojasi ihan hienosti, mutta noissa tummennetuissa liikutaan semmoisissa näkemyksillisissä sfääreissä, että en tiedä oletko sokaistunut jostain tietyn tahon julkaisemasta "tiedosta" vai etkö vain ole ollut hereillä maantiedon ja kansainvälisten suhteiden kurssilla.

[svea]

Olet sinä melkoinen jässikkä...

Lisätietoa tummennetuista, kiitos. Olet tähän asti perustellut näkökantojasi ihan hienosti, mutta noissa tummennetuissa liikutaan semmoisissa näkemyksillisissä sfääreissä, että en tiedä oletko sokaistunut jostain tietyn tahon julkaisemasta "tiedosta" vai etkö vain ole ollut hereillä maantiedon ja kansainvälisten suhteiden kurssilla.

Siis mielestäsi jääkiekolla ei ole Suomessa perinteitä, eikä muissa kylmän talven omaavissa maissa( esim. Kanada, USA:n pohjoiset osavaltiot, Sveitsi,Ruotsi ja Venäjä) jääkiekko ole suosittua?
Mihin viittaat tällä tummennetulla tekstillä?

[Hincha en cancha]

Siis mielestäsi jääkiekolla ei ole Suomessa perinteitä, eikä muissa kylmän talven omaavissa maissa( esim. Kanada, USA:n pohjoiset osavaltiot, Sveitsi,Ruotsi ja Venäjä) jääkiekko ole suosittua?
Mihin viittaat tällä tummennetulla tekstillä?

Et vastannut kysymyksiin.

a) Perinteistä:
Jalkapallo pelattiin Suomessa nykykäsityksen mukaan viimeistään 1880-luvulla. Ensimmäinen Suomen mestaruus ratkottiin kuitenkin vasta 1908.

Jääkiekko saapui Suomeen 1920-luvulla ja ensimmäinen mestaruus ratkottiin 1928. Järjestäytyminen SM-kilpailuksi oli helpompaa mm. jalkapallosta saatujen kokemusten myötä. (Suosikkiseurasi HIFK:n ohjelmistoon jääkiekko otettiin vasta 1940-luvun lopulla. Tuolloin Tähtirinnat olivat jo voittaneet viisi SM-kultaa. Jotkut lähteet väittävät, että HIFK:ssa pelattiin jääkiekkoa jo 1910-luvulla, mutta se ei pidä paikkansa, koska laji ei ollut vielä saapunut Suomeen. Sen sijaan hockeyta HIFK:ssa pelattiin, siis maahockeyta.)

b) Pohjoisista jääkiekkoalueista:
Jääkiekolla ei ole Suomea vastaavaa asemaa kuin Kanadassa, jossa ollaan hyvinkin erimielisiä siitä, onko jääkiekko suositumpaa kuin curling. Yhdysvalloissa on lähes 20 miljoonaa jalkapalloilijaa, minkä ohella koripallo, amerikkalainen jalkapallo ja baseball murskaavat jääkiekon suosiossa kaikilla mittareilla.

Pohjoismaissa Suomi on ainoa maa, jossa jääkiekkoa voi edes jollain mittarilla (tv-katsojaluvuilla ja pääsarjan katsojaluvuilla siis) pitää suosituimpana lajina. Lisenssiharrastajamäärissähän futiksella on kaksinkertainen suosio ja lisenssittömillä määrillä mitattuna 4-5-kertainen suosio.

Suomi ja Kanada ovat siis ainoat maat, joissa jääkiekko edes jollain mittarilla ovat suurempia ja suositumpia kuin jalkapallo. Sveitsi, Ruotsi ja Venäjä ovat jalkapallomaita, jos jokin yksittäinen laji on nimettävä.

Sinun perustelusihan oli, että jääkiekko suosittua pohjoisissa maissa siinä missä jalkapallo eteläisimmissä maissa. Kahden maan kohdalla tuo siis pitää paikkansa ja niistäkin toisessa jalkapallo on perinteisempää ja harrastetumpaa (Suomi) ja toisessa harrastetumpaa (Kanada).

[svea]

Lainaus käyttäjältä: svea - tänään kello 17:24:13
Ilmasto ja maantieteellinen sijainti onkin osaltaan yksi luonnolistakin luonnollisempi tekijä, minkä vuoksi talvilajeihin kuuluva jääkiekko on Suomessa niin perinteinen ja suosittu laji.
Tilanne on sama myös muissa pohjoisissa tai kylmissä maissa ja se on aivan yhtä luonnollista kuin se, että jalkapallo ja muut ulko-/kesälajit hallitsevat etelän lämpimissä maissa.

Jääkiekko on Suomessa ja Raumalla sekä mainitsemissani maissa suosittu ja perinteikäs laji.
Sitä tosiasiaa ja niitä perinteitä ei poista se, että jalkapallo tai muualla jokin toinen laji olisi vieläkin perinteikkäämpi. Myönnän, että viimeisessä virkkeessä käyttämäni hallitsevat-sana on väärä, koska se antaa ymmärtää, että jääkiekko sitten osaltaan hallitsisi eli olisi suvereeni ykköslaji jokaisessa edellä mainitsemassani maassa.
Kuitenkin on siis totta, että jääkiekko on suosittu ja osa ihmisten identiteettiä Suomessa ja Raumalla siinä, missä jalkapallo on tätä Espanjassa ja Barcelonassa, australialainen jalkapallo Australiassa ja Melbournessa taikka baseball USA:ssa ja New Yorkissa.
Se, että laji olisi kansainvälisesti varsin pieni ei tee siitä huonompaa tai vähempi arvoista. Sen vuoksi onkin aivan luonnollista, että esimerkiksi Raumalla yhteisö on valmis tukemaan omista varoistaan jääkiekkoseuraa, joka on osa kaupungin identiteetti, muttei välttämättä se satojen miljoonien muiden eurooppalaisten ykköslaji.
Usko tai älä niin olen itsekin suomalaisen jalkapalloilun ystävä ja taloudellisesti sekä aikataulullisest siinä onnellisessa tilanteessa, että pystyn tukemaan rakastamani seuran jalkapallo- sekä jääkiekkojoukkuetta tasapäin niin rahallisesti kuin fyysestikin paikanpäällä kannustamalla.
Tämän vuoksi minun onkin vaikea ymmärtää suomifutiksessa pyöriviä ihmisiä, jotka etsivät ratkaisuja ongelmiin mollaamalla jääkiekkoa. Ihan yhtä hienoja ja hyviä seurat sekä itse peli on Suomen kentillä, vaikka se kaupungin jääkiekkojoukkue olisikin se kansan ykkösjuttu ja siellä hallissa istuisi pari tuhatta ihmistä enemmän.
Keskittyminen pitäisi suunnata siihen omaan tekemiseen jalkapallon parissa, eikä vain aina osoitella sinne jääkiekon suuntaan.

[Amado Guevara]

Pelaako Maryah jalkapalloa?

[Lortto]

Suomalaiset siis syntyvät parempina jääkiekkoilijoina kuin jalkapalloilijoina?
Mielenkiintoista.

Tarkoitan siis sitä, että huippuvalmennusta tuskin on tarjolla monella paikkakunnalla kiekossa, mutta hyvää sen sijaan monissa kaupungeissa, sillä useimmat kiekkovalmentajat ovat entisiä pelaajia, kun taas jostain syystä jalkapallossa ei näin tunnu olevan vaan siellä valmentaa hiihtoa koko ikänsä harrastaneet isät, nimenomaan nuorimmissa junioreissa, missä pitäisi olla ne taitavimmat valmentajat, jotka pystyvät näyttämään jokaisen teknisen liikkeen oikein. Toki tällaisia isävalmentaja esimerkkejä (puhun siis kokemuksista Joensuun kiekosta, sillä muiden kaupunkien valmennuksesta ei ole mielenkiintoa ottaa selvää) löytyy myös muutama Jokipoikienkin valmentajista.

Jotakin kertoo se, että oma kaverini joka on entinen kendoilija siirtyi viime talven alussa valmentamaan keikkojunioreita ja jo yhden kauden jälkeen hänelle oltiin suurella innolla antamassa enemmän valmennushommia kuin hän pystyy tekemään. Ja kaverilla ei käytännössä ole mitään valmentajakoulutusta. Tällaista valmentajaa en mitenkään voi tunnustaa huippuvalmentajaksi. Ihan hyvä ja kehittyvä valmentaja toki kyseessä, mutta että huippu?

E: Ja pointti tässä on se, että en täysin rinnoin tue väitettä, että keikkojuniorit sitoutuvat lajiin laadukkaamman valmennuksen takia, toki näin joissain muissa kaupungeissa voi olla, mutta näkisin suurimman syyn sitoutumiseen juuri tuossa kilpailuttamisessa, mitä kiekossa tapahtuu jo nuoresta pitäen. Lapset ja nuoret sitoutetaan kovaan kilpailuun jo nuoresta pitäen minkä vuoksi myös pelaajat keskittyvät tekemiseen ja tekemisen laatuun todella kovalla intensiteetillä. Tämä tuottaa hyviä pelaajia.

[svea]

Tarkoitan siis sitä, että huippuvalmennusta tuskin on tarjolla monella paikkakunnalla kiekossa, mutta hyvää sen sijaan monissa kaupungeissa, sillä useimmat kiekkovalmentajat ovat entisiä pelaajia, kun taas jostain syystä jalkapallossa ei näin tunnu olevan vaan siellä valmentaa hiihtoa koko ikänsä harrastaneet isät, nimenomaan nuorimmissa junioreissa, missä pitäisi olla ne taitavimmat valmentajat, jotka pystyvät näyttämään jokaisen teknisen liikkeen oikein. Toki tällaisia isävalmentaja esimerkkejä (puhun siis kokemuksista Joensuun kiekosta, sillä muiden kaupunkien valmennuksesta ei ole mielenkiintoa ottaa selvää) löytyy myös muutama Jokipoikienkin valmentajista.

Jotakin kertoo se, että oma kaverini joka on entinen kendoilija siirtyi viime talven alussa valmentamaan keikkojunioreita ja jo yhden kauden jälkeen hänelle oltiin suurella innolla antamassa enemmän valmennushommia kuin hän pystyy tekemään. Ja kaverilla ei käytännössä ole mitään valmentajakoulutusta. Tällaista valmentajaa en mitenkään voi tunnustaa huippuvalmentajaksi. Ihan hyvä ja kehittyvä valmentaja toki kyseessä, mutta että huippu?

E: Ja pointti tässä on se, että en täysin rinnoin tue väitettä, että keikkojuniorit sitoutuvat lajiin laadukkaamman valmennuksen takia, toki näin joissain muissa kaupungeissa voi olla, mutta näkisin suurimman syyn sitoutumiseen juuri tuossa kilpailuttamisessa, mitä kiekossa tapahtuu jo nuoresta pitäen. Lapset ja nuoret sitoutetaan kovaan kilpailuun jo nuoresta pitäen minkä vuoksi myös pelaajat keskittyvät tekemiseen ja tekemisen laatuun todella kovalla intensiteetillä. Tämä tuottaa hyviä pelaajia.

Tämä on ihan totta. On todella tärkeää, että aikoinaan todella lahjakkaat ja sen jälkeen kunnioitettavat kansainväliset urat huipputasolla luoneet suomalaispelaajat tuovat sen tietotaitonsa ja kokemuksensa uusien sukupolvien ja nuorten tietoisuuteen ja harjoituksiin. Jääkiekossa tämä todellakin on toiminut jo pidemmän aikaa.
Sen vuoksi onkin hienoa lukea joitain Antti Niemen haastatteluja, joissa hän kertoo, että todellista paloa ja halua nuorten suomalaispalloilijoiden valmentamiseen ja opastamiseen löytyy.
Tämä on aina parempi kuin, että uransa lopettava pelaaja jäisi Englantiin tai muuttaisi jonnekkin aurinkorannoille lokoisamman elämän pariin.

[BrDead]

Tämä on ihan totta. On todella tärkeää, että aikoinaan todella lahjakkaat ja sen jälkeen kunnioitettavat kansainväliset urat huipputasolla luoneet suomalaispelaajat tuovat sen tietotaitonsa ja kokemuksensa uusien sukupolvien ja nuorten tietoisuuteen ja harjoituksiin.

No ei sen uran niin komea edes tarvitse olla, eikä kansainvälinen. Kaikki kilpatasolla (Liiga-Kolmonen) useita vuosia pelanneet ja tosissaan harjoitelleet ovat yhtä arvokkaita tekijöitä juniorivalmennusta ajatellen. Kaikista hyvistä pelaajista ei tule hyviä valmentajia, mutta jalkapallotausta antaa huomattavan hyvän pohjan myös uudelle juniorivalmentajalle.

[Lortto]

Tämä on ihan totta. On todella tärkeää, että aikoinaan todella lahjakkaat ja sen jälkeen kunnioitettavat kansainväliset urat huipputasolla luoneet suomalaispelaajat tuovat sen tietotaitonsa ja kokemuksensa uusien sukupolvien ja nuorten tietoisuuteen ja harjoituksiin. Jääkiekossa tämä todellakin on toiminut jo pidemmän aikaa.
Sen vuoksi onkin hienoa lukea joitain Antti Niemen haastatteluja, joissa hän kertoo, että todellista paloa ja halua nuorten suomalaispalloilijoiden valmentamiseen ja opastamiseen löytyy.
Tämä on aina parempi kuin, että uransa lopettava pelaaja jäisi Englantiin tai muuttaisi jonnekkin aurinkorannoille lokoisamman elämän pariin.

Tämä nyt ei ollut ihan se asia mitä ajoin takaa. Toki kiekossa ja futiksessa aikuisvalmennuksessa on hyötyä ammattilaisurasta, mutta puhuinkin juniorivalmennuksesta, jossa mikä tahansa pelaajatausta (ei toki mikään 4-5 divarijyrä) antaa loistavat valmiudet junioreiden valmennukseen. Aikuisvalmentajat eivät tee pelaajia - sen tekevät 8-12 vuotiaiden valmentajat

[svea]

Tämä nyt ei ollut ihan se asia mitä ajoin takaa. Toki kiekossa ja futiksessa aikuisvalmennuksessa on hyötyä ammattilaisurasta, mutta puhuinkin juniorivalmennuksesta, jossa mikä tahansa pelaajatausta (ei toki mikään 4-5 divarijyrä) antaa loistavat valmiudet junioreiden valmennukseen. Aikuisvalmentajat eivät tee pelaajia - sen tekevät 8-12 vuotiaiden valmentajat

Tarkoitan juuri juniorivalmennusta. Monet entiset liigapelaajat toimivat nykyään junioritoiminnassa usein valmentajina.
Muistaakseni Antti Niemikin puhui juuri halusta valmentaa nuoria.