Sininen Osasto

[Tolsa]

Ja voitattekin sitten myös. KTP teki palveluksen nousun kanssa, joten vastapalvelusta odotellaan.

[Kalakalle]

Ja voitattekin sitten myös. KTP teki palveluksen nousun kanssa, joten vastapalvelusta odotellaan.

Minkäslainen lopputulos laitetaan tilaukseen?

[Tolsa]

Minkäslainen lopputulos laitetaan tilaukseen?

Jos nyt vaikka sellainen 0-3.

[Kalakalle]

Jos nyt vaikka sellainen 0-3.

No se sopii meillekkin ihan kuin nakki korvaan

[Barbeque Special]

On kyllä jännä olo, jotenkin tyhjä mutta ihan vitun onnellinen ja hieno. Sanat ei riitä kiittämään MP:tä ja Sinistä Osastoa tästä pelistä ja koko kaudesta ylipäätään. Nöyrä kiitos kaikille. Myö tehtiin se.

[Kalakalle]

Olipa muuten aika kakka fiilis kuusa-pelissä, mutta KIITOS MP!

[jamo]

On kyllä jännä olo, jotenkin tyhjä mutta ihan vitun onnellinen ja hieno. Sanat ei riitä kiittämään MP:tä ja Sinistä Osastoa tästä pelistä ja koko kaudesta ylipäätään. Nöyrä kiitos kaikille. Myö tehtiin se.

KYLLÄ!! On itelläki takki joteki tyhjä vois hyppiä vaikka seinillä. ISO kiitos myös täältä kaikille mukana olleille. Viikonpäästä taas kannustamaan MP VOITTOON. AINA MP!!!

[Tolsa]

Jos nyt vaikka sellainen 0-3.

Olihan tuo 0-2 myös ihan hyvä. Kiitos ja onnea!

[el Blanco]

Raportti: FC Kuusankoski – Mikkelin Palloilijat

Me teimme sen!


On aika raportoida kauden 2009 viimeisestä vierasreissusta, joka suuntautui Kouvolan Kuusankoskelle. Kaikki tietävät, miten kävi: MP varmisti nousunsa Ykköseen 0-2-voitolla, kun Käpylän Pallo oli hävinnyt kierroksen ottelunsa HIFK:lle.

Matka Mikkelistä Kuusaalle on lyhyt, mutta silti tarvitsimme kolme taukoa, mikä tietenkin oli vain hyvä asia. Juomaa kun oli ja rakkomme kun ovat herneenkokoiset. Kymenlaakson harmaa vesisademaisema enteili, että taivaalta sataa kiimatippoja MP:n kunniaksi. Jumalakin itkee, niin lähellä nousu on.

Lopulta selvisimme Kuusaalle ja paikalliseen Urheilupuistoon. Allekirjoittanut puikkelehti sisälle tultaessa bunkkerivessaan ja höntyilin takaisin omien pariin sellaista vauhtia, että pummilla sisälle pääsin. Nekin neljä euroa menivät sitten paljon fiksumpaan käyttöön!

Keli oli hirveä, kauhea, kamala. Mutta sillähän ei ollut paskaakaan väliä. MP taisteli nurmella, joskin ensimmäinen jakso oli kuraa kaikin puolin. Mekään emme katsomossa olleet parhaimmillamme – jännitys oli liikaa eikä kiimaa osannut käsitellä oikein. Hetken mieleen hiipi jo, että nyt koko homma latistuu.

Mutta eihän siinä niin käynyt. Mutka hankki rankkarin ja Ive pisti sisään. Helpotus! Mikä tunne! Me tehdään se sittenkin! Ja kun 0-2-maali näki päivänvalon, ääni kertoi pään sisällä: ”Tätä ei mikään enää vie meiltä pois! Se on meidän!”

Ei mitään käsitystä mistään. Synkässä maailmassa vain me ja sinivalkoinen valomme. Capomme ottaa gasellimaisen sprintin kentän reunalle, harmaa takki, liinatukka ja MP:n lippu vain vilahtavat ja järkkäri on hätää kärsimässä. Capitanomme ulos kentältä ja katsomosta, mutta kiima on korkeimmalla kuin koskaan. Spontaania hyppytifoa kehiin, ääni käheäksi.

Ja kun tuomari vihelsi kolme kertaa, tuntui kuin kaikki saavutettava koko maailmassa olisi saavutettu. Kuin olisimme astelemassa Kuun pinnalla, kuin olisimme saaneet Baabelin tornin valmiiksi, kuin olisimme nähneet kaikki kasvot yhdellä kertaa. Sikaria huuleen. Ja taivaskin itki yhä.

Tulomatkalla Valkealan ABC:llä burgerit ja bisset naamaan ja aplodit paikalle tulleelle joukkueelle. Mikkelissä vielä jälkipelit Jälkipelissä, joukkue toki ilmestyi sinnekin. Kättelyjä, syväanalyysejä, kiitoksia ja olloshyviä puolin ja toisin. Sitten jäljellä vain tyhjä ja huojentunut olo. Elämä on ihanaa. Kiitos!

[Barbeque Special]

Uuteen nousuun - Sininen Osasto hyvästelee Kakkosen vieraskentät

Uninen Mikkeli herää sateiseen Supersunnuntaihin. Allekirjoittaneen on vaikea sulattaa tilannetta. Hermot ovat riekaleina, eikä paikallaan meinaa pysyä. Tätä on odotettu. Stadin punaiset perkeleet olivat edellispäivänä pedanneet loistavat asetelmat lyömällä Sinisten niskaan hengittäneen sympaattisen lähiöseuran naamiaisveijarit maan rakoon. Käskirjoitus on selvä: voitto tänään ja hissi vie ylöspäin.

Nousevan auringon maasta tulevalla peltilehmälläni suuntaan tuohon vitulliseen rakennustyömaahelvettiin, Mikkelin keskustaan. Kyytiin nousee neljä elämän runtelemaa, uljasta soturia. Pienimuotoisten kokoontumisajojen jälkeen matka voi alkaa. Matkakohteena on tällä kertaa Kuusankoski, paikkakunta, josta allekirjoittanut ei ole muodostanut minkäänlaista mielikuvaa. Matka ei ole helppo. Vettä tulee sarjatasoon sopivalla tavalla kuin Esterin Kakkosesta. Lisäksi reilun sadan kilometrin ajomatkaan on aikataulutettu kolme pysähdystä. Ei helvetti, tauotta pitäisi pystyä matkustamaan vaikka Siperian pikajunalla Vladivostokiin. Matkan kruunaa erään nimeltämainitsemattoman iloisen sählärin auton etupenkille antama keskikaljakuorrutus. Eihän siinä mitään.

Voikkaan läpiajosta päällimmäisenä mieleen jäivät Samipuul ja paperin lomautukset. Perille päästyämme suoritamme vaihtoehtomarssin parkkipaikalta kohti Urheilupuistoa. Sympaattinen stadion tuo mieleen sen ainoan oikean Urskin. Kuusaan ultraryhmä, joka sunnuntaina käsitti yhden miehen, oli alusta alkaen hereillä ja otti joukkomme vastaan herjauksien ryöpyllä. Lutuuriako, mene ja tiedä. Mikkeliläiset olivat löytäneet tiensä Kuusaalle sankoin joukoin, siitä kiitos heille. Täst se lähtee!

Kenttä oli hirveässä kunnossa, ja joukkueiden esitys ensimmäisellä puoliskolla sen mukaista. Mieleen jäivät lähinnä seuraavat pelilliset seikat: saatananmoinen roiskinta, kaatuilu, sekoilu ja mutapaini. No, eihän Ladan hinnalla Ferraria saa. Osasto suunnisti viettämään taukoa erinäisten virvoitusjuomien pariin. Erityistä hilpeyttä herätti ryhmän perustajan poissaoloaan loistanut fyysinen preesens ja siihen johtaneet tapahtumat. Toinen puoliaika ornahteli tasaisen varmasti suurempaa kiimaa tuottamatta aina viimeiselle kaksikymppiselle saakka. Kaikki olikin ollut vain tyyntä myrskyn edellä. Oli aika jalkapallohistorian ja elämämme hienoimman kaksikymmenminuuttisen.

Supervaihtomies Mikko Mutka ryntää kevyin gasellin askeli laidasta läpi ja hankkii Sinisille rankkarin. Oikeutettu tahi ei, ihan sama. Kun Varkauden Rautavuori niittaa pallon maaliin, repeää riemu kuin tuhat elefantin orgasmia. Kun vajaa kymmenen minuuttia on jäljellä, tarjoilee Mutka, Mikkelin kovin jätkä, avopaikan maestro Oinoselle joka ei erehdy. Beigenvärinen salama välähtää: capomme on juossut kentälle juhlimaan maalia pelaajien kanssa. Joukkomme osoittaa suosiotaan vuoroin pelaajille kentällä, vuoroin ulosheitetylle päälliköllemme. Loppuvihellys, nousujuhlat, tunnelma on infernaalinen. Siniset ovat pelanneet toivottavasti viimeisen Kakkosen vieraspelinsä ikinä.

Taivaskin on revennyt riemusta, kun nousu unelmien Ykköseen on tosiasia. Ilta on täynnä kiitoksia ja onnitteluja, brenkkua ja paskaa säätä. Olo on hieno ja onnellinen mutta samalla myös tyhjä. Urheilu on täynnä pettymyksiä, mutta tavoitteiden saavuttaminen silloin tällöin toimii mukavana bonuksena. Vaviskaa Ykkönen, me tullaan jäädäksemme. Soronoo Kakkonen!

[Freddy]

Voitte arvata sen tunteen kun heräsin sunnuntai aamuna joskus 12 aikoihin Jyväskylässä, tajuten että juna kouvolaan on lähtenyt noin puolitoista tuntia sitten. No.. Kiimaisia hetkiä sitten liveraportoinnin kanssa. Ei vittu jätkät! Ykköseen!

[Topi Heltta]

Uuteen nousuun - Sininen Osasto hyvästelee Kakkosen vieraskentät

 Vaviskaa Ykkönen, me tullaan jäädäksemme. Soronoo Kakkonen!

Ålkää nyt helvetissä ykköseen tyytykö. Talous ja taustat kondikseen ja parin vuoden päästä liigaan.

Joka vuosi on tapanani käydä katsomassa pari MP:n peliä lukkarinrakkaudesta. Nyt meinasi jäädä viime tippaan, mutta Kuusaalla olin paikalla. Ilahduttavaa nähdä ja kuulla aktiivista tsemppausta Siniseltä Osastolta. Jatkakaa samaan malliin, mutta koettakaa nyt kehittää vähän parempia kannustuslauluja. Kaikella kunnioituksella kyllä se valkoiset housut ja sininen paita aika pöntöltä kuulosti.

Muistan noin 40 vuotta sitten kun legendaarinen Lähteen Opa huusi aina, että ”pojat vielä pari maalia”. Sitten kun joku kyseli, etteikö 4-0 jo riitä, niin Opa mörisi tenubassollaan käsiään levitellen. ”En miä itelle pyyä, en miä itelle, mutta teille, TEILLE!”
Silloin oli yleisöä usein 3000-4000 ja tunnelma Urskissa katossa.

Paljon onnea Siniselle Osastolle ja MP:lle vielä kerran.

[Topi Heltta]

Täytyy vielä kertoa näin nousun kunniaksi pari muisteloa EMPEEN kulta-aikojen unohtumattomasta kannattajasta Lähteen Opasta.

Yksi Suomi-futiksen suurmiehistä, Kaitsu Pahlman, oli kirjoittanut kirjan nimeltä ”Banaanipotku.
Kaitsu pelasi muistaakseni Reippaassa viimeisiä mestaruussarjapelejään Urskissa. MP johti jo reilusti, kun Reipas sai vaparin noin paristakympistä hyvästä paikasta. Kaitsu lyllersi pallon taakse, jolloin Lähteen Opa huusi:”Hei Kaitsu tuleeko kirjan sivulta”.  Kaitsu tälläsi banaaninsa ja pallo kaarsi muurin yli osuen takatolpalla seisseen, en nyt muista oliko Rusakkojänis vai Marttisen Rape, pakin kuulaan ja kimposi maaliin. Silloin Opan suu loksahti auki ja hän örisi vierellä seisseille: ”Kyllä tuli kirjan sivulta, kyllä tuli kirjan sivulta.”

Opan suosikkipelaaja oli Vanhasen Lane. Hän huusikin aina: ”Hyvä MP, Pojat pari maalia, Hyvä Maestro.” Jos Lane oli vaihdossa, Opa vaati häntä kiivaasti kehiin. ”Tuokaa Vanhasen Lane kentälle, tuokaa maestro kentälle” kaikui römeästi Urskin lehtereiltä aina Kisabaariin asti. Jotkut Kissojen kannattajat tosin vinoilivat, että onko Lane jo niin vanha ja huonokuntoinen, että hänet on tuotava kentälle.

Kerran MP teki maalin ja Opa karjui: ”Se oli ihan Maestron ansiota, se oli maestron ansiota.” Tähän joku ymmärtämätön huomautti, että eihän Lane ollut edes kentällä vaan istui vaihtokopilla. Opa ei hätkähtänyt vaan selitti typerämmälle: Maestro vaikutti siihen, Maestro vaikutti siihen, penkiltäkin”

[Morley]

Lähteen Opasta olen kuullut itsekin paljon juttuja. Värikäs kaveri kaiken kaikkiaan ja varmasti hieno mies

Laulusortimentti lienee paikallaan päivittää kunnolla talven aikana. Ennen sitä kuitenkin on yksi peli. Ehditäänkö tähän hätään väsätä jonkunlainen kiitos-lakana tai vastaava?

Ja ketkä menevät leijonan kitaan ottelun jälkeen (ts. ovat suht selvinpäin) jakamaan pystin kauden pelaajalle? Matsin jälkeen (ja mielellään ennen, vaikka ajankohta onkin aikainen!) tiehän vie tietenkin Jälkipeliin.

[el Blanco]

Taidettiin jo sopia, että capot yhdessä luovuttavat pystin (jos kumpikaan ei yksin uskalla leijonan kitaan kiivaiden katseiden alle). Ja tie vie tietysti sekä ennen että jälkeen JäPeen.

[Topi Heltta]

Hienoja kirjoittajia Miguel ja el Blanco.

Menköön nyt vielä yksi juttu Opasta juhlan kunniaksi. Hän oli muistamisen arvoinen kaveri

MP pelasi Reipasta vastaan vuonna 1971 ja lahtelaisten riveissä vanha maajoukkuepelaaja ja maajoukkueen päävalmentajanakin toiminut Tommy Lindholm pelasi viimeisiä matsejaan kotimaan kamaralla ennen siirtymistään ammattilaiseksi Turkkiin Besiktasiin. Sattui varsinainen koiran ilma. Vettä vihmoi ja Urskin pinta oli ihan muussina. Tommy liukastui ja kaatui perseelleen mutaan. Kun hän kampesi inhosta irvistellen kyykkyyn ja pyyhki käsillään housun persauksista liejua huusi tilannetajun mestari Opa kantavalla tenubassollaan: ”NO, NO TOMMY ELÄ NYT SIIHEN KENTÄLLE PASKALLE KÄY!” 
Tommyn ilme oli todella nolostunut, kun 3000 katsojaa hörähti nauruun.

[Kalakalle]

Joo mä voin mennä ja varmaan Freddykin suostuu.

Tuo "paidan väri sininen, housut valkoiset"-laulu sai muistaakseni joltain kuopiolaiselta ainakin kehut ja tykkään itsekkin siitä, mutta jos se on sun mielestä huono niin ei voi mitään

[Freddy]

Joo mä voin mennä ja varmaan Freddykin suostuu.

Suostun tietenkin, kunnia olisi mennä.

Kiitos lakanan tekoon vain, itse pystyn auttamaan vain taloudellisesti, kiitos kurkkusalaattien

[lossivitunkuski]

Jepjep, laivauduttu takasin Imatralle, metropoliin jonka kaikki kolme keskustaa elää ja hengittää itänaapurin Ladojen ja Citymaastureiden halpaa petroolia. Meni vähän pitkäksi tuo sunnuntain voitonjuhla, mutta mitä väliä vaikka en kouluun maanantaina kyennytkään... Hienoa olla Mikkeliläinen ja pitää sinivalkoista kaulaliinaa esillä kylillä kulkiessani, joko peltihevosenllani tai jalkojen päällä ollessani!

[jesse72]

Kuusankoski 4.10-2009, nevö förget, kostealle kiimalle ikuinen jaujau! Sininen ja valkoinen, värit ykkösen valtaajien!!

[jesse72]

Ja Tuomas Manninen kirjoittaa taas tänään Ilta-Sanomissa MP:stä, SO:n laulunsanojakin lainataan. Hieno mies!

[Morley]

Ja Tuomas Manninen kirjoittaa taas tänään Ilta-Sanomissa MP:stä, SO:n laulunsanojakin lainataan. Hieno mies!

No niin, tätähän tässä osasikin jo odottaa Manniselle

Edit: kävinpä ruokiksella lukemassa kyseisen aviisin. Nyt laskemaan minuutteja ensimmäiseen te ootte kopioinu kaikki SMJK:lta -itkuun ja veikkauksia, mistä suunnsta tämä tulee. Ikään kuin tässä olisi valtaisa rikos tapahtunutkin.

Väärällä puolella olevalle raidalle

[el Blanco]

Nyt laskemaan minuutteja ensimmäiseen te ootte kopioinu kaikki SMJK:lta -itkuun ja veikkauksia, mistä suunnsta tämä tulee.

Nopealla mietinnällä SO:lla on yli kymmenen chänttiä/huutoa*, joista taitaa vain kaksi olla melko suoraa kopiointia SMJK:lta. Ja toinenkin niistä (Sininen ja valkoinen, huraa) on oikeastaan vain jäänne viime kaudelta, kun poikien piti nopeasti kyhätä joku chäntti. Eipä tuosta ole toistaiseksi luovuttu, toimiva veisu kun on.

*)

- 'Sininen ja valkoinen'
- 'Ykköstä valtaamaan'
- 'MP Mikkelistä' (shalalaa...)
- 'Oo, MP Mikkeli'
- 'Mikkelistä olemme'
- 'Paidan väri sininen'
- 'Meidän MP' (hei, hei)
- 'MP, meidän rakkaus'
- 'Mikkeli, sinivalkoinen'
- 'Sinivalkoinen submarine'
- 'EmPee, EmPee' (se, mitä capo ei osaa aloittaa)
- 'MP, klap-klap' (lyhyt & pitkä)

[Kalakalle]

Lisätään vielä:

-"Jos oot Empee-fani"
-"oleoleolee empee, empee"

[jesse72]

Nähdäänkö huomenna persetifo?? SO värjää kankut siniseksi ja valkoiseksi, sekä siihen mustalla kirjaimet MP, vai jätetäänkö tulevaisuuden saunailtaan???