Johnny99
Poissa
|
|
Vastaus #250 : 19.09.2009 klo 11:35:47 |
|
Itselläni on juuri murrosvaihe menossa. Eli teini-ikäiset vaihtuvat kymmenen vuotta nuorempiin, 03-syntyneisiin sankareihin.
|
|
|
|
Noviisi
Poissa
Suosikkijoukkue: Real Mesidz, Ilves, Huuhkajat, FC Barcelona
|
|
Vastaus #251 : 20.09.2009 klo 11:40:16 |
|
Nuorimmissa ikäluokissa valmennuksen tasosta ei hirveästi kannata puhua, sillä toisissa seuroissa on käytössä tasoryhmiä ja toisissa taas ei. Jos joukkue on kasattu ilman että poikia on jaettu taitotasojen mukaisiin ryhmiin, ei edes pätevä valmentaja pysty ihmeitä tekemään. Eikä se ole tarkoituskaan. Jokainen poika kehittyy omaan tahtiin. Toiset nopeammin, toiset hitaammin kolmannet eivät välttämättä ollenkaan. Kehityksessä pitää myös huomioida se, että kuinka paljon pojat ovat pallon kanssa tekemisissä vapaa-ajallaan. Tasokkaasta valmentajasta/ valmennuksesta ei ole hyötyä, jos harjoituksissa opetettuja taitoja ei hiota omalla ajalla. Mites muuten tämä asia nykyisin menee: a) kootaanko pienimmät junnut siis joko kaupunginosittain tai tasoryhmittäin joukkueiksi? b) missä vaiheessa mukaan tulee ns. ykköset tai edustusjoukkueet? Kuinka monta ykkösjoukkuetta kussakin ikäluolassa on isommissa kaupungeissa? Erot nuorien junnujen tasoissa lienevät todella suuria? Esim. palloliiton Kuukauden kikat -videoissa näkee todella nuoren näköisiä futaajia, joilla tekninen osaaminen on jo todella hyvää luokkaa. Toisaalta joku toinen vasta aloittaa harrastuksen saman ikäisenä. Itse kannatan tasoryhmiä (jokaisen nopean kehittymisen takia), mutta silloin täytyisi pystyä takaamaan helppo ja riittävän runsas liikkuvuus varsinkin alemmista ryhmistä ylemmäs, kun taidot kohenevat. Liian helposti vaarana on se, että pelaajat aikaisin lokeroivat itsensä ja taitonsa ryhmän mukaan. Tämä varmasti haittaa taitojen oppimista ja kehittymistä sekä motivaatiota.? Todella mielenkiintoinen ketju tämä. Kiitoksia kaikille tietojen ja kokemusten jakamisesta. Mukavaa luettavaa, kun itse täällä Tampereen suunnalla harkitsen valmennusuran aloittamista.
|
|
|
|
Noviisi
Poissa
Suosikkijoukkue: Real Mesidz, Ilves, Huuhkajat, FC Barcelona
|
|
Vastaus #252 : 21.09.2009 klo 14:38:05 |
|
Edellisiinkään kysymyksiinkään ei vielä ole vastattu, mutta ei malta olla kysymättä lisää: a) Minkä ikäisinä junnut lakkaavat juoksemasta yhtenä laumana pallon perässä ja oppivat pitämään oman pelipaikan ja syöttämään palloa? (Joku mainitsi, että aivan nuorimmat eivät vielä edes hahmota pelikenttää. Toinen sanoi, ettei syöttelyä kannata heti hirveästi opettaa, kun kuitenkin vain kuljettavat yksin ja potkivat satunnaisesti palloa jonnekin). b) Minkä ikäiset harjoittelevat läpi vuoden? Koskeeko vain edustusjoukkueita? Pelataanko talvella esim. futsalia vai pääseekö pienet junnutkin jo fudishalleihin treenaan?(Mielestäni pitäisi harjoitella jo aivan pienestä pitäen läpi vuoden, koska muuten hyvän pallotatsin kehittymisestä voi vain haaveilla... eikä se pelkissä joukkuetreeneissä sittenkään kehity riittävän hyväksi). Futsal varmasti oiva apu tuon pallotatsin parantamiseen talvikaudella. c) Hauska oli jonkun kommentti, kun kysyttiin mitä pitäisi junnuille opettaa: 1) ekatatsia 2) ekatatsia 3) ekatatsia --> allekirjoitan täysin!! Vasta kun junnut luottavat siihen, että pallo jää jalkaan, pysyy jalassa ja lähtee jalasta, voidaan alkaa kehittämään todellista jalkapalloa. Kannan edelleen suurta huolta siitä, että suomalaisten ekat kosketukset palloon ovat futiksen kärkimaita niin totaalisen paljon jäljessä. --> kiinnitättekö valmentajat tähän asiaan huomiota? Jos, niin miten? --> onko olemassa mitään herkkyyskautta, jolloin tuo pallotatsi erityisen nopeasti kehittyisi? (tai ikää jota nuorempana se ei oikein vielä pääse kehittymään?) Ainakin näyttää siltä, ettei se enää vanhemmalla iällä kehity huippuunsa, jos junnuna on jäänyt puutteelliseksi. Toki paljon pystyy vanhempanakin tekemään, kuten itse kokemuksesta voin sanoa. (entinen puujalka, nykyinen Iniesta)
|
|
|
|
MJ
Poissa
Suosikkijoukkue: Jugadores del Käpylän Pallo, €uro-Klubi, Jam Tarts
|
|
Vastaus #253 : 21.09.2009 klo 15:03:07 |
|
--> onko olemassa mitään herkkyyskautta, jolloin tuo pallotatsi erityisen nopeasti kehittyisi? 6-9 voidaan laskea herkkyyskausi ykkösen piiriin. 10-13 voidaan laskea herkkyykausi kakkosen piiriin. Näistä ensimmäinen on tärkeämpi liikkuvuudeen ja aerobisuuden kannalta. Mielestäni herkkyyskausi kakkonen on se vaihe, jossa tekniikka kehittyy nopeimmin. Silloin perus koordinaatiotoiminnot ja pelilliset taidot ovat jo jollain asteella hallussa, jolloin harjoittelun teho maksimoituu. On kuitenkin syytä muistaa että nämä ovat yleistyksiä ja kehityksessä on yksilökohtaisesti runsaasti eroja.
|
|
|
|
Noviisi
Poissa
Suosikkijoukkue: Real Mesidz, Ilves, Huuhkajat, FC Barcelona
|
|
Vastaus #254 : 21.09.2009 klo 15:39:22 |
|
Kiitos tiedoista!
Elikkäs jos nyt otan elämäntehtäväkseni suomalaisten futaajien pallotatsin ja erityisesti ekojen kosketusten laadun parantamisen, minun tulee ensisijaisesti keskittyä: - 4.-7. luokkalaisiin nuoriin (10-13 v.)
Onko niin, että murrosikä ja kasvupyrähdykset sotkevat pakkaa niin, että herkkyyskausi loppuu tuohon 13-v. keskimäärin? Onko Palloliiton kursseilla otettu asia riittävän selkeästi huomioon? Onko vetäjillä huolta suomalaisen pallotatsin ja teknisen osaamisen parantamisesta?
|
|
|
|
Gorre
Poissa
Suosikkijoukkue: FC Hämeenlinna
|
|
Vastaus #255 : 21.09.2009 klo 15:46:25 |
|
Onko Palloliiton kursseilla otettu asia riittävän selkeästi huomioon? Onko vetäjillä huolta suomalaisen pallotatsin ja teknisen osaamisen parantamisesta? Erilaiset herkkyyskaudet käydään läpi jo D-tason kursseilla. Nuo valmennuskurssithan lähinnä antavat yleispätevän pohjan valmentamiseen eivätkä käsittääkseni suoranaisesti kehota painottamaan tiettyä osa-aluetta muun kuin juuri noiden herkkyyskausien yms. mukaan. Mutta jos on paljon kysyttävää ja intoa niin nuo kurssithan on ihan mainio paikka käydä katsomassa meininkiä ja kysellä näitä asioita myös.
|
|
|
|
Lortto
Poissa
|
|
Vastaus #256 : 21.09.2009 klo 17:30:54 |
|
Edellisiinkään kysymyksiinkään ei vielä ole vastattu, mutta ei malta olla kysymättä lisää:
a) Minkä ikäisinä junnut lakkaavat juoksemasta yhtenä laumana pallon perässä ja oppivat pitämään oman pelipaikan ja syöttämään palloa? (Joku mainitsi, että aivan nuorimmat eivät vielä edes hahmota pelikenttää. Toinen sanoi, ettei syöttelyä kannata heti hirveästi opettaa, kun kuitenkin vain kuljettavat yksin ja potkivat satunnaisesti palloa jonnekin). No ainakin parhaat 00-ikäiset hahmottavat jo pelipaikat ja peleissä pelataan syöttelemällä ja nimenomaan joukkueena. Tässä on kyllä paljon yksilöllisiä eroja sillä osa 97 pelaajistakin voi juosta pelkästään pallon perässä jos asiaan ei puutu. b) Minkä ikäiset harjoittelevat läpi vuoden? Koskeeko vain edustusjoukkueita? Pelataanko talvella esim. futsalia vai pääseekö pienet junnutkin jo fudishalleihin treenaan? (Mielestäni pitäisi harjoitella jo aivan pienestä pitäen läpi vuoden, koska muuten hyvän pallotatsin kehittymisestä voi vain haaveilla... eikä se pelkissä joukkuetreeneissä sittenkään kehity riittävän hyväksi). Futsal varmasti oiva apu tuon pallotatsin parantamiseen talvikaudella. Tottakai joukkueiden pitäisi harjoitella ympäri vuoden jo pikkujunnusta asti ja suurin osa joukkueista näin tekeekin. Toki pienet tauot kuuluvat vuoteen. Pienillä ja jopa vähän isommillakin paikkakunnilta voi puuttua jalkapallohallit joten saleissa sitä talvella täällä Joensuun seudulla treenataan. Ja itse pidän futsalia erittäin hyvänä harjoitusmuotona kaikille juniori ikäisille pelaajille. Esimerkiksi potkutekniikka paranee huomattavasti futsal pallolla potkittaessa. c) Hauska oli jonkun kommentti, kun kysyttiin mitä pitäisi junnuille opettaa: 1) ekatatsia 2) ekatatsia 3) ekatatsia Tästä itse olen hiukan erimieltä. Tärkein tekninen elementti pelaajalle on pallonhallinta. Pallo pitää hallita kaikilla jalan osilla niin maassa kuin ilmassakin (toki ilmassa pienin rajoituksin). Pallonhallintaan perustuu kaikki muut henkilökohtaisen tekniikan (potkaiseminen, pysäytys, kuljetus, taklaus) osa-alueet paitsi pusku ja sivurajaheitto. Pallonhallintaan perustuu myös yksilöllisen taktiikan osa-alueita kuten syöttö, pallon haltuunottaminen ja suojaaminen (ensimmäinen kosketus), harhauttaminen ja laukaus. Omasta mielestäni monilla hyvillä nuorilla pelaajilla on pallonhallinnallisia puutteita jotka saattavat estää urakehityksen jatkumista aina huippusarjoihin saakka. Harvoissa juniorijoukkueissa näkee esimerkiksi alkulämpimiä otettavan 1pallo/1pelaaja periaattella vaikka tälläisessa alkulämmittelyssä pallokosketusten määrä on huikaisevan suuri.
|
|
|
|
Noviisi
Poissa
Suosikkijoukkue: Real Mesidz, Ilves, Huuhkajat, FC Barcelona
|
|
Vastaus #257 : 21.09.2009 klo 17:39:56 |
|
Tästä itse olen hiukan erimieltä. Tärkein tekninen elementti pelaajalle on pallonhallinta. Pallo pitää hallita kaikilla jalan osilla niin maassa kuin ilmassakin (toki ilmassa pienin rajoituksin). Pallonhallintaan perustuu kaikki muut henkilökohtaisen tekniikan (potkaiseminen, pysäytys, kuljetus, taklaus) osa-alueet paitsi pusku ja sivurajaheitto. Pallonhallintaan perustuu myös yksilöllisen taktiikan osa-alueita kuten syöttö, pallon haltuunottaminen ja suojaaminen (ensimmäinen kosketus), harhauttaminen ja laukaus.
Omasta mielestäni monilla hyvillä nuorilla pelaajilla on pallonhallinnallisia puutteita jotka saattavat estää urakehityksen jatkumista aina huippusarjoihin saakka. Harvoissa juniorijoukkueissa näkee esimerkiksi alkulämpimiä otettavan 1pallo/1pelaaja periaattella vaikka tälläisessa alkulämmittelyssä pallokosketusten määrä on huikaisevan suuri.
No samoilla linjoilla taidetaan kuitenkin olla. Se eka kosketus palloonhan on usein ratkaisevin osa tuota pallonhallintaa. Jos kosketus on huono, palloa ei saada heti hallintaan, ei päästä etenemään heti sinne minne haluttaisiin, ei saada syötettyä ykkösellä palloa eteenpäin tai laukaistua nopeasti tai ykkösellä. Ja harjoitettaessa tuota ensimmäistä kosketusta harjoitetaan samalla kokonaisvaltaista pallonhallintaa, koska toistoja tulee paljon. Mutta allekirjoitan oikeastaan kaiken mitä sanoit pallonhallinnasta. Ja näyttävät kulkevan aika pitkälti käsikädessä nämä taidot. Mitä olen junnupelejä seurannut yleensä on niin, että ne joilla nuo ekat kosketukset ovat laadukkaimpia ovat myös yleisessä pallonhallinnassa muita edellä.
|
|
« Viimeksi muokattu: 21.09.2009 klo 17:42:39 kirjoittanut Noviisi »
|
|
|
|
|
Lortto
Poissa
|
|
Vastaus #258 : 21.09.2009 klo 17:53:46 |
|
No suhteellisen samoilla linjoilla. Tuo esimerkiksi Coerverin ajatus (taitaa olla aika yleisestikkin käytössä) kuusiportaisesta pyramidista pelaajan taitojen oppimisessa on loistava. Pyramidin tärkeisjärjestyshän menee näin: 1. pallonhallinta 2. syöttäminen ja pallon vastaanottaminen, 3. 1vs1 taidot, 4. nopeus, 5. viimeistely ja 6. joukkuepeli Eli siis pallonhallinta ja ensimmäinen kosketus eivät ole samoja asioita mutta liittyvät suuresti toisiinsa.
|
|
|
|
elhadjidiouf
Poissa
Suosikkijoukkue: Valkeakosken Haka
|
|
Vastaus #259 : 21.09.2009 klo 21:49:09 |
|
Valmentajauran ensimmäinen kausi päättyy mahtipontiseen piirinsarjan voittoon (Tampereen piirin C-tytöt http://www.tampere.palloliitto.fi/kilp/ACT1D.htm) Maalierokin kertoo jotain ylivoimaisuudesta. Tänään napattiin vielä 0-4 murskavoitto FC Vapsista. Tällä hetkellä olo tytöistä on erittäin ylpeä Toivottavasti mahdollisimman moni tytöistä jatkaa kuningaslajin parissa!
|
|
|
|
Noviisi
Poissa
Suosikkijoukkue: Real Mesidz, Ilves, Huuhkajat, FC Barcelona
|
|
Vastaus #260 : 21.09.2009 klo 22:07:46 |
|
Valmentajauran ensimmäinen kausi päättyy mahtipontiseen piirinsarjan voittoon (Tampereen piirin C-tytöt http://www.tampere.palloliitto.fi/kilp/ACT1D.htm) Maalierokin kertoo jotain ylivoimaisuudesta. Tänään napattiin vielä 0-4 murskavoitto FC Vapsista. Tällä hetkellä olo tytöistä on erittäin ylpeä Toivottavasti mahdollisimman moni tytöistä jatkaa kuningaslajin parissa! Hienoa työtä! Mikä oli menestyksenne salaisuus valmennusmielessä?
|
|
|
|
elhadjidiouf
Poissa
Suosikkijoukkue: Valkeakosken Haka
|
|
Vastaus #261 : 21.09.2009 klo 22:14:29 |
|
Hienoa työtä! Mikä oli menestyksenne salaisuus valmennusmielessä? Kolme jalkapallohullua foorumistia lyö päänsä valmentaminen mielessä yhteen = musertavaa taktista neroutta muihin verrattuna. Parasta on se että on saanut innostettua tyttöihin Kuningaslajin saloja, hienoutta ja ennenkaikkea syksyn aikana aivan uskomattoman joukkuhengen.
|
|
|
|
Atmosphere
Poissa
Suosikkijoukkue: Man Utd, Notts Co., Hirsilän Pyrkivä, Daltonit,
|
|
Vastaus #262 : 22.09.2009 klo 01:19:22 |
|
Kolme jalkapallohullua foorumistia lyö päänsä valmentaminen mielessä yhteen = musertavaa taktista neroutta muihin verrattuna. Parasta on se että on saanut innostettua tyttöihin Kuningaslajin saloja, hienoutta ja ennenkaikkea syksyn aikana aivan uskomattoman joukkuhengen.
Näytti teillä olevan sopivan ikänen runkokin C-Junnuihin toisin kuin meidän pienissä pitäjissä. Onnea
|
|
|
|
elhadjidiouf
Poissa
Suosikkijoukkue: Valkeakosken Haka
|
|
Vastaus #263 : 22.09.2009 klo 02:04:54 |
|
Näytti teillä olevan sopivan ikänen runkokin C-Junnuihin toisin kuin meidän pienissä pitäjissä. Onnea Kiitoksia
|
|
|
|
rukkanen
Poissa
|
|
Vastaus #264 : 22.09.2009 klo 08:54:14 |
|
a) Minkä ikäisinä junnut lakkaavat juoksemasta yhtenä laumana pallon perässä ja oppivat pitämään oman pelipaikan ja syöttämään palloa? (Joku mainitsi, että aivan nuorimmat eivät vielä edes hahmota pelikenttää. Toinen sanoi, ettei syöttelyä kannata heti hirveästi opettaa, kun kuitenkin vain kuljettavat yksin ja potkivat satunnaisesti palloa jonnekin). Tämä liittyy lapsen normaaleihin kehitysvaiheisiin. Seuraavassa tiivistelmää Weinin Developing Youth Football Playersista: Jonnekin 8-vuotiaaksi asti (toki muistetaan yksilölliset erot, jotka, kuten todettua, voivat olla suuria) lapset ovat siinä mielessä todella itsekeskeisiä, että jokainen haluaa olla toimintaa edistävä osapuoli ja pitää palloa mahdollisimman kauan. Eli käytännössä kovinkaan suuria toiveita joukkuepelin opettamisesta ei alle 9-vuotiaisiin kannattaisi kohdistaa. Itse asiassa alle 9-vuotiaita ei edes kannattaisi laittaa pelaamaan ainakaan 7 vastaan 7 -jalkapalloa, vaan 7–8-vuotiaille sopisi paremmin 3 vastaan 3 -jalkapallo (tai 4 vastaan 4, jos maalivahti on käytössä). Wein käyttää 3 vs 3 -pelistä nimitystä minijalkapallo, mutta en tiedä, onko tuo suomeksi vakiintunut termi. Olisi mukavaa, jos joku, joka on perehtynyt muihin lähteisiin, voisi tuoda oman näkökulmansa tähän asiaan. Itse en ole vielä ehtinyt tutustua kovinkaan monipuolisesti alan kirjallisuuteen, joten tulkintani voivat olla hyvinkin rajoittuneita
|
|
|
|
MJ
Poissa
Suosikkijoukkue: Jugadores del Käpylän Pallo, €uro-Klubi, Jam Tarts
|
|
Vastaus #265 : 22.09.2009 klo 09:00:17 |
|
Kiitos tiedoista!
Elikkäs jos nyt otan elämäntehtäväkseni suomalaisten futaajien pallotatsin ja erityisesti ekojen kosketusten laadun parantamisen, minun tulee ensisijaisesti keskittyä: - 4.-7. luokkalaisiin nuoriin (10-13 v.)
Onko niin, että murrosikä ja kasvupyrähdykset sotkevat pakkaa niin, että herkkyyskausi loppuu tuohon 13-v. keskimäärin? Onko Palloliiton kursseilla otettu asia riittävän selkeästi huomioon? Onko vetäjillä huolta suomalaisen pallotatsin ja teknisen osaamisen parantamisesta?
Näin se menee, tuo on se ikäluokka jossa oppimisprosessi on tehostetuinta. Valitettavasti monesti noita ikäluokkia vetää puuhastelijat, joilla ei ole tarvittavaa intohimoa ja tietotaitoa. Tässä ikäluokassa luodaan pohjaa tulevalle, parannetaan kosketusta palloon sekä jatkojalostetaan aerobisia ominaisuuksia. Näitä pitäisi toteuttaa todella pitkälti pallon kanssa ja treenin tulisi olla sellaista että 50% ajasta ei mene oman suoritusvuoron odotteluun. Tarvitaan tatseja, tatseja ja tatseja. Palloliitto on puuhastelija yhteiskunta ruohonjuuritasolta Hämäläiseen. On siellä töissä osaaviakin janareita, mutta paljon löytyy myös vapaamatkustajia....
|
|
|
|
rukkanen
Poissa
|
|
Vastaus #266 : 22.09.2009 klo 09:06:00 |
|
Näin se menee, tuo on se ikäluokka jossa oppimisprosessi on tehostetuinta. Valitettavasti monesti noita ikäluokkia vetää puuhastelijat, joilla ei ole tarvittavaa intohimoa ja tietotaitoa. Tässä ikäluokassa luodaan pohjaa tulevalle, parannetaan kosketusta palloon sekä jatkojalostetaan aerobisia ominaisuuksia. Näitä pitäisi toteuttaa todella pitkälti pallon kanssa ja treenin tulisi olla sellaista että 50% ajasta ei mene oman suoritusvuoron odotteluun. Tarvitaan tatseja, tatseja ja tatseja.
Palloliitto on puuhastelija yhteiskunta ruohonjuuritasolta Hämäläiseen. On siellä töissä osaaviakin janareita, mutta paljon löytyy myös vapaamatkustajia....
Tähän muuten sama, mutta kyllä jo 9-vuotiaista asti täytyy ehdottomasti opettaa peliälyäkin (kyllä, sitä voi opettaa). Kuten totesit, oppiminen on tuolloin nopeampaa, ja on mieletöntä tuhlausta jättää se potentiaali käyttämättä pelikäsityksen osalta.
|
|
|
|
MJ
Poissa
Suosikkijoukkue: Jugadores del Käpylän Pallo, €uro-Klubi, Jam Tarts
|
|
Vastaus #267 : 22.09.2009 klo 09:19:10 |
|
Tähän muuten sama, mutta kyllä jo 9-vuotiaista asti täytyy ehdottomasti opettaa peliälyäkin (kyllä, sitä voi opettaa). Kuten totesit, oppiminen on tuolloin nopeampaa, ja on mieletöntä tuhlausta jättää se potentiaali käyttämättä pelikäsityksen osalta.
Millä tavoin kehittäisit peliälyä, olen kyllä samaa mieltä että peliälyn kehittäminen on tärkeää. En vaa löydä siihen riittävästi keinoja, mikäli pelaajalla ei ole tiettyjä taitoja hallussaan. Jos esimerkiksi potkutekniikka ei ole kunnossa, niin miten voit chipata yli vastaan tulevan maalivahdin tai millä tavoin antaa niitä vapauttavia syöttöjä puolustuslinjan ohi jos syöttövalikoimasi ei riitä. Mitä tuo peliälyn kehittäminen siis pitää sisällään? Itsellä tulee mieleen lähinnä pienpelit ja muut urheilulajit. Tärkeää olisi myös antaa vapauksia. Pitäisi kahlata Weinin tuotantoa läpi, mutta aika ei oikein riitä.
|
|
« Viimeksi muokattu: 22.09.2009 klo 09:23:18 kirjoittanut MJ »
|
|
|
|
|
rukkanen
Poissa
|
|
Vastaus #268 : 22.09.2009 klo 09:26:05 |
|
Millä tavoin kehittäisit peliälyä, olen kyllä samaa mieltä että peliälyn kehittäminen on tärkeää. En vaa löydä siihen riittävästi keinoja, mikäli pelaajalla ei ole tiettyjä taitoja hallussaan. Jos esimerkiksi potkutekniikka ei ole kunnossa, niin miten voit chipata yli vastaan tulevan maalivahdin tai millä tavoin antaa niitä vapauttavia syöttöjä puolustuslinjan ohi jos syöttövalikoimasi ei riitä. Mitä tuo peliälyn kehittäminen siis pitää sisällään? Itsellä tulee mieleen lähinnä pienpelit ja muut urheilulajit. Tärkeää olisi myös antaa vapauksia.
Menee hiukan yksipuoliseksi tämä minun panos keskusteluun, mutta vapaasti Weinia jälleen lainaten: Erilaiset "simuloidut" pelitilanneharjoitteet auttavat tässä (näihin ehkä viittasit pienpeleillä). Lisäksi, kun harjoitteissa ei välttämättä itse neuvo, miten sen sisältämät hyökkäys- ja puolustuspelin ongelmat ratkaistaan, vaan johdattelevilla kysymyksillä antaa pelaajien itse järkeillä ratkaisut, oppiminen on todella paljon tehokkaampaa kuin jos vain kertoo, miten pitää tehdä. Tämä on sitä vapauksien antamista, tavallaan. Siinä olet toki oikeassa, että tietyt perustaidot on oltava kunnossa, jotta näistä harjoitteista saa suurimman hyödyn irti. Suosittelisin todella lämpimästi tutustumaan tuohon Weinin Developing Youth Football Playersiin, siinä on rutkasti juuri peliälyä kehittäviä harjoitteita (lisäksi peliälyharjoitteissa viitataan samassa kirjassa esiteltäviin perustekniikkaharjoitteisiin, joita voi käyttää korjaavina harjoitteina, jos jokin tietty osa-alue tökkii) ja ohjeita niiden vetämiseen E: Jos kanssaforumisteja kiinnostaa, voin yrittää kuvailla jonkin tällaisen harjoitteen kirjasta yksityiskohtaisemmin, mutta juuri nyt en ehdi... Linko voi sitten korjata virheitä tai täydentää puutteita
|
|
« Viimeksi muokattu: 22.09.2009 klo 09:29:05 kirjoittanut rukkanen »
|
|
|
|
|
MJ
Poissa
Suosikkijoukkue: Jugadores del Käpylän Pallo, €uro-Klubi, Jam Tarts
|
|
Vastaus #269 : 22.09.2009 klo 09:33:06 |
|
Menee hiukan yksipuoliseksi tämä minun panos keskusteluun, mutta vapaasti Weinia jälleen lainaten: Erilaiset "simuloidut" pelitilanneharjoitteet auttavat tässä (näihin ehkä viittasit pienpeleillä). Lisäksi, kun harjoitteissa ei välttämättä itse neuvo, miten sen sisältämät hyökkäys- ja puolustuspelin ongelmat ratkaistaan, vaan johdattelevilla kysymyksillä antaa pelaajien itse järkeillä ratkaisut, oppiminen on todella paljon tehokkaampaa kuin jos vain kertoo, miten pitää tehdä. Tämä on sitä vapauksien antamista, tavallaan. Siinä olet toki oikeassa, että tietyt perustaidot on oltava kunnossa, jotta näistä harjoitteista saa suurimman hyödyn irti. Suosittelisin todella lämpimästi tutustumaan tuohon Weinin Developing Youth Football Playersiin, siinä on rutkasti juuri peliälyä kehittäviä harjoitteita (lisäksi peliälyharjoitteissa viitataan samassa kirjassa esiteltäviin perustekniikkaharjoitteisiin, joita voi käyttää korjaavina harjoitteina, jos jokin tietty osa-alue tökkii) ja ohjeita niiden vetämiseen E: Jos kanssaforumisteja kiinnostaa, voin yrittää kuvailla jonkin tällaisen harjoitteen kirjasta yksityiskohtaisemmin, mutta juuri nyt en ehdi... Linko voi sitten korjata virheitä tai täydentää puutteita Tarkoituksena olisi kyllä tilata tuo Weinin opus, sitä on paljon mainostettu ja tuntuu että moni on löytänyt siitä ammennettavaa. Ja toki kaikki harjoitteet, jotka ovat mahdollisesti itselle uusia niin kiinnostavat ainakin allekirjoittanutta.
|
|
|
|
Johnny99
Poissa
|
|
Vastaus #270 : 22.09.2009 klo 10:34:00 |
|
Tarkoituksena olisi kyllä tilata tuo Weinin opus, sitä on paljon mainostettu ja tuntuu että moni on löytänyt siitä ammennettavaa. Ja toki kaikki harjoitteet, jotka ovat mahdollisesti itselle uusia niin kiinnostavat ainakin allekirjoittanutta.
Kyseisen opuksen vahvuus on nimenomaan sen kasvatuspsykologinen ote, Wienin mallissa lapselle opetetaan asioita juuri sillä tavalla millä lapsi pystyy niitä helpoiten omaksumaan. Itse harjoitukset eivät siis ole se kirjan keskeinen sisältö, vaan se punainen valmentajuuden/opettajuuden lanka siellä harjoitusten takana. --- Pitkä asia hyvin lyhyesti: Esimerkiksi pallonhallinnan harjoittelussa tulisi mielestäni mahdollisimman usein pitää läsnä myös pelikäsityksellinen, fyysinen ja psyykkinen puoli. Eli sen sijaan että näitä kaikkia harjoiteltaisiin erikseen ja sen jälkeen yritettäisiin löytää siirtovaikutuksia pelitilanteeseen, niin harjoiteltaisiin pelinomaisemmin. Mainittakoon myös että kun kuka tahansa ulkomaalainen valmentaja kertoo mielipiteensä Suomen huippujunioreiden puutteista, niin vaihtelu on isoa lukuunottamatta yhtä asiaa: pelikäsitys.
|
|
|
|
mako74
Poissa
|
|
Vastaus #271 : 22.09.2009 klo 12:17:53 |
|
Moi vaan kaikille superjunnujen valmentajille ja asiasta kiinnostuneille! On mielenkiintoista lukea hyviä vinkkejä ja positiivia kokemuksia junnujen valmentamisesta. Mukava lukea, että tässä maassa riittää halua ja intoa tuoda futis jo varhaisessa vaiheessa lapsille ja sitä myöten nostaa suomalainen jalkapallo kansainväliselle tasolle.
Itselläkin on jo pidemmän aikaa ollut ajatus kokeilla valmentamista ja kysyisinkin viisaammilta neuvoja ihan pienimpien naperoiden (3-4 vuotiaiden) "valmentamisesta". Tämän ikäisille ei varsinaisesti vielä voine opettaa jalkapalloa, mutta on varmasti jotain leikkejä, pallon kanssa ja ilman, joita voisi kokeilla. Kysymys kuuluukin, missä määrin näin pienille voi ja kannattaa "opettaa" jalkapalloa ja miten? Suomessa tietääkseni ainakin HJK ja KäPa järjestää tämän ikäisille jalkapallokouluja, joten jotain on jo jossain tehty. Miten varhain ja millä tavoin suurissa jalkapallomaissa?
Otetaan kuvitteellinen joukkue, FC Naperot. Joukkue koostuu tällä hetkellä kuudesta 3-4 vuotiaasta pojasta, jotka lähiön innokkaat futis-isät ovat tuoneet yhteen korttelin hiekkakentälle. Miten lähtisitte tekemään näistä naperoista tulevaisuuden superjunnuja?
|
|
|
|
MJ
Poissa
Suosikkijoukkue: Jugadores del Käpylän Pallo, €uro-Klubi, Jam Tarts
|
|
Vastaus #272 : 22.09.2009 klo 12:26:13 |
|
Moi vaan kaikille superjunnujen valmentajille ja asiasta kiinnostuneille! On mielenkiintoista lukea hyviä vinkkejä ja positiivia kokemuksia junnujen valmentamisesta. Mukava lukea, että tässä maassa riittää halua ja intoa tuoda futis jo varhaisessa vaiheessa lapsille ja sitä myöten nostaa suomalainen jalkapallo kansainväliselle tasolle.
Itselläkin on jo pidemmän aikaa ollut ajatus kokeilla valmentamista ja kysyisinkin viisaammilta neuvoja ihan pienimpien naperoiden (3-4 vuotiaiden) "valmentamisesta". Tämän ikäisille ei varsinaisesti vielä voine opettaa jalkapalloa, mutta on varmasti jotain leikkejä, pallon kanssa ja ilman, joita voisi kokeilla. Kysymys kuuluukin, missä määrin näin pienille voi ja kannattaa "opettaa" jalkapalloa ja miten? Suomessa tietääkseni ainakin HJK ja KäPa järjestää tämän ikäisille jalkapallokouluja, joten jotain on jo jossain tehty. Miten varhain ja millä tavoin suurissa jalkapallomaissa?
Otetaan kuvitteellinen joukkue, FC Naperot. Joukkue koostuu tällä hetkellä kuudesta 3-4 vuotiaasta pojasta, jotka lähiön innokkaat futis-isät ovat tuoneet yhteen korttelin hiekkakentälle. Miten lähtisitte tekemään näistä naperoista tulevaisuuden superjunnuja?
Klubben ja KäPa tosiaan järjestevät hyvinkin nuorilla futiskouluja. Erilaiset leikit pallon kanssa ja ilman toimivat mainiosti. Polttopallo, kuka pelkää x-miestä jne. Junnuille on toki myös kova juttu jos oma faija, joka usein nähdään sankarina näyttää kikkoja tai opettaa vetämistä. Suosittelen myös isät vs pojat otteluita yms.
|
|
|
|
Lortto
Poissa
|
|
Vastaus #273 : 22.09.2009 klo 17:22:33 |
|
Menee hiukan yksipuoliseksi tämä minun panos keskusteluun, mutta vapaasti Weinia jälleen lainaten: Erilaiset "simuloidut" pelitilanneharjoitteet auttavat tässä (näihin ehkä viittasit pienpeleillä). Lisäksi, kun harjoitteissa ei välttämättä itse neuvo, miten sen sisältämät hyökkäys- ja puolustuspelin ongelmat ratkaistaan, vaan johdattelevilla kysymyksillä antaa pelaajien itse järkeillä ratkaisut, oppiminen on todella paljon tehokkaampaa kuin jos vain kertoo, miten pitää tehdä. Tämä on sitä vapauksien antamista, tavallaan. Siinä olet toki oikeassa, että tietyt perustaidot on oltava kunnossa, jotta näistä harjoitteista saa suurimman hyödyn irti. Suosittelisin todella lämpimästi tutustumaan tuohon Weinin Developing Youth Football Playersiin, siinä on rutkasti juuri peliälyä kehittäviä harjoitteita (lisäksi peliälyharjoitteissa viitataan samassa kirjassa esiteltäviin perustekniikkaharjoitteisiin, joita voi käyttää korjaavina harjoitteina, jos jokin tietty osa-alue tökkii) ja ohjeita niiden vetämiseen E: Jos kanssaforumisteja kiinnostaa, voin yrittää kuvailla jonkin tällaisen harjoitteen kirjasta yksityiskohtaisemmin, mutta juuri nyt en ehdi... Linko voi sitten korjata virheitä tai täydentää puutteita Tässähän aika hyvin tiivistetty tuo pelikäsityksen opettaminen. Erilaisilla pienpeleillä ja oikeanlaisilla kysymyksillä pelaajien pelikäsitys kehittyy parhaiten. Sellaiseen koulukuntaankin (TGFU eli Teaching Games For Understanding) jonka mukaan ns. normaalia tekniikkaharjoittelua ei tarvita vaan pelaajat oppivat kaikki tekniset asiat pienpelien/leikkien kautta. Ja pistäs esimerkkitreeniä jakeluun Pitkä asia hyvin lyhyesti: Esimerkiksi pallonhallinnan harjoittelussa tulisi mielestäni mahdollisimman usein pitää läsnä myös pelikäsityksellinen, fyysinen ja psyykkinen puoli. Eli sen sijaan että näitä kaikkia harjoiteltaisiin erikseen ja sen jälkeen yritettäisiin löytää siirtovaikutuksia pelitilanteeseen, niin harjoiteltaisiin pelinomaisemmin.
Mainittakoon myös että kun kuka tahansa ulkomaalainen valmentaja kertoo mielipiteensä Suomen huippujunioreiden puutteista, niin vaihtelu on isoa lukuunottamatta yhtä asiaa: pelikäsitys.
Viimeisestä kappaleesta myöskin samoilla linjoilla, joskin olen myös sitä mieltä, että pallonhallinnallisia puutteita löytyy myös suhteellisen paljon, ja pallonhallinnalla en tarkoita mitään freestylen kaltaisia kikkailuja. Tuosta ensimmäisestä kappaleesta haluaisin kuulla jonkinlaisen esimerkkiharjoitteen. Koska itse valmennan 97 syntyneitä poikia ja pyrin käyttämään joka 3:n-5:n harjoituksen ajasta n. 40 minuuttia pallonhallinnalliseen osuuteen. Mielelläni ottaisin vastaan uusia vinkkejä kuinka noita pallonhallinnallisia asioita voisi yhdistää taktiseen osa-alueeseen.
|
|
|
|
Mahamadou Darra
Poissa
Suosikkijoukkue: edari
|
|
Vastaus #274 : 22.09.2009 klo 18:08:56 |
|
a) Minkä ikäisinä junnut lakkaavat juoksemasta yhtenä laumana pallon perässä ja oppivat pitämään oman pelipaikan ja syöttämään palloa? (Joku mainitsi, että aivan nuorimmat eivät vielä edes hahmota pelikenttää. Toinen sanoi, ettei syöttelyä kannata heti hirveästi opettaa, kun kuitenkin vain kuljettavat yksin ja potkivat satunnaisesti palloa jonnekin).
Varsinaisesti en junnujoukkuetta valmenna, mutta työssäni päiväkodissa pelataan päivittäin jalkapalloa, sählyä ja koristakin. Ikätasot voivat heitellä hurjastikin, kesällä pelailimme päiväkodin lasten kanssa "kilpailevaa" päiväkotia vastaan otteluita ja voitimme kaikki kaksi otteluamme kirkkaasti. Tietysti osa kunniasta lepää valmentajan - krhm - harteilla, mutta tulin suunnattoman ylpeäksi lastenkin taidoista. Monet -04 syntyneet lapsemme veivät kirkkaasti pari vuotta vanhempia kouluunmenijöitä, vaikka taktinen osaaminen olikin hukassa. Erityisesti potkutekniikka ja pallonkuljetus kovassa vauhdissa olivat hurjan hyviä monilla 5-vuotiailla. Joten esim. 7-vuotiaiden junnujoukkue voi olla täynnä aivan eritasoisia pelaajia. Osa pojista osaa jo vartaloharhautella, ja vetelee kolmosen palloa pelkästään ylänurkkiin. Jopa joukkupelin alkeet ovat hallussa. Eli esimerkki-Esa, 7-v., joka on isin kanssa syötellyt 1-vuotiaasta ja pelannut päiväkodissa tiukkoja pihapelejä 3 vuotta, on aivan ylivertaisessa asemassa Jariin (nimestä huolimatta) verrattuna, koska Jari pelaa vain pleikkaria ja isi tulee töistä vasta Jartsan ollessa nukkumassa, ja pojan päiväkodissakin tädit ovat korkeintaan pitäneet satujumppaa. Olen vuoden ajan pitänyt viikottain vanhimmille pojille (ja parille tytölle) sählykerhoa, jossa on harjoiteltu syöttöjä vetoja ja jopa hieman pelipaikkoja. Pienellä hehkuttamisella (isojen poikien juttu, turnaus tulossa) kerhosta on tullut todella suosittu, ja vanhemmatkin ovat ostaneet lapsilleen mailoja ja sisäpelikengiä, vaikka päiväkotiin on painostuksestani uudet mailatkin hankittu. Samanlainen "tunteen nostattaminen" on varmasti vaikeampaa junnukoutsina, kun lapsia näkee vain kerran viikossa. Itse olen kokenut parhaimmaksi pelata itse AINA mukana innostuneesti, jolloin lapsetkin huomaavat touhun hauskuuden ja jakamalla lapset samantasoisiin ryhmiin. Sählyssämmekin on kaksi ryhmää, edistyneet ja vasta-alkajat. Kysymykseen vastaisin, että jopa 5-6 vuotias VOI oppia pelipaikan ja sijoittumista. Muistakaa houkutella vanhempia pelaamaan lapsen kanssa, varsinkin alle kouluikäisten. Monet lapset päiväkodistamme ovat aloittaneet harrastuksia vanhempien huomattua lasten liikunnan riemun. Erityisen ylpeä olen tytöstä, joka tuli aina pelaamaan poikien kanssa ja oli kerhossamekin ainoana tyttönä pitkään. Tämän tytön aloittaessa oman ikäisten (7) tyttöjen kanssa jalkapallon, tuloksena taisi olla 7-8 maalin ottelu tulevalle laurakalmarille. Ja superjunnujen vanhemmat, toivokaa lastenne päiväkodeilta paljon INNOSTAVAA jumppaa ja pelejä, parempaa tekemistä ei kasvavalle lapselle voi keksiä. Nuoren Suomen liikuntakansiota sokeasti tuijottamalla ei kovin kummoista urheiluelämystä lapsille tarjota, joten minkään tylsistyneen virtahevon ei niitä jumppia kannata pitää. Pahoittelen päällekkäisyyksistä, ketjua luin sen vähän alusta.
|
|
|
|
|
|