Täällä ryhdytään superjunnujen valmentajaksi

[Atmosphere]

Nyt kun entisenä *pelimiehenä* aloittelen jalkapallo-koululaisten vetämistä niin aiheisiin tutustuen olis tarkoitus alkaa vetämmän tuota Coerver-tyyppistä harjoittelua aluksi. Ollaankohan ihan oikealla tiellä jos näin aloittelisin?

Ite sain ainakin pikkukylän junnujoukkueen haastaan isompia seuroja tuolla logiikalla. Paljon tuli pallon kanssa taitavia yksilöitä jne.
Oikealla tiellä olet imo.

[P1nt0]

Hyötyykö nuori futaaja yleisurheiluharjoittelusta? Tällaisten pelitaktisten ja peliälyllisten asioiden oppimiseen ei yleisurheilu luonnollisesti anna mitään lisäarvoa.

Kannattaako yleisurheilussa myös kilpailla kesäisin vai käyttää talvikauden harjoittelumuotona ainoastaan?

Yleisurheilussa painotetaan moniottelupohjaisuutta aina 16-17-ikäisiin saakka, joten onko ajanhaaskausta nuoren futaajan seistä keihäs kädessä tai pituushyppypaikan päässä vielä sen ikäisenä? Ja jos ei kannata, niin missä vaiheessa yleisurheilu tulisi tiputtaa pois?

Olen kuullut sanottavan myös että yleisurheilumainen tapa juosta ei ole edullinen jalkapallossa vaadittavaa juoksutapaa ajatellen?

Tähän voisin sanoa sen verran, että minkä tahansa lajin harrastaja hyötyy minkä tahansa muun kuin oman lajinsa harjoittelusta. Tärkeintä nuorille on mahdollisimma monipuolisesti motoriikkaa ja yleisiä liikunnallisia ominaisuuksia kehittävä harjoittelu.

[Silvennoinen]

Syyskuussa alan vetämään -06 syntyneitä. Onko jotain vinkkejä mitä tälläisten 5v natiaisten kanssa pitäisi tehdä heti ekoista treeneistä lähtien?

[Jortsukka]

Syyskuussa alan vetämään -06 syntyneitä. Onko jotain vinkkejä mitä tälläisten 5v natiaisten kanssa pitäisi tehdä heti ekoista treeneistä lähtien?

Kaikenlaisia leikkejä ja pelejä, missä samalla tulee paljon koordinaatiota, liikkumista ja kosketuksia palloon. Siinä sitten helppo lähteä opastamaan oikeita pallokosketuksia ja suorituksia kohti näiden kautta. Tärkeintä että pallo on melkein kokoajan mukana, mutta ettei homma mene jonottamiseksi tai liian "opastetuksi tötsien kiertämiseksi". Ja jos tötsiäkin käytetään, niin voi keksiä syitä(siis tuon ikäisille lapsille sopivia) miksi niitä kierrellään. Itse melkein keskittyisin vain ja ainoastaan tosiaan sellaisiin leikkeihin ja peleihin missä saavat jokainen mahdollisimman paljon kosketusta palloon.

[Silvennoinen]

Ite oon miettiny just samanlaisia asioita. Skideillä kuitenkin vuosia aikaa oppia pelaamaan, eikä 5v hiffaa asioita niin hyvin että kannattais vetää kauheen kovaa heti alusta asti. Kiitoksia.

[mtontola]

Syyskuussa alan vetämään -06 syntyneitä. Onko jotain vinkkejä mitä tälläisten 5v natiaisten kanssa pitäisi tehdä heti ekoista treeneistä lähtien?

Kaikki katseet kohti Hesa cupia 2016. Keräät alueen kovimmat faijat joilla tämän ikäisiä poikia ja joilla ”oikea asenne” (siis faijoilla). Alatte nyt vetämään kovaa juoksutreeniä talvella ja syketasot kuntoon. Treenaatte kovat pikkukentän taktiikat joihin kuuluu täsmähyökkääminen paitsiolinjan taakse. Sovitte pelipaikat kuntoon ja pelaatte rohkeasti myös ”isolla” alusta asti silloin kuin tilanne vaatii. Olette mahdollisimman tietosia siitä, että olette parempia kuin muut. Ette tee yhteistyötä muiden kanssa joilla joitain kukkahattu-ajatuksia pelaajien kehittämisestä.

Toinen vaihtoehto, että kävelette rohkeasti sinne seuraan ja kysytte miten on varmistettu se, ettäkun nyt lähdet tätä porukkaa valmentamaan, että seurassa taataan että kaikille harrastajille hoidetan jatkossa mahdollisuudet kehittyä omalle parhalle tasolle koskien niin kilpa-, haaste- kuin harrastetasoa. Sovitte miten tullaan pitkässä juoksussa toimimaan, mitkä ovat painopistealueet mihin milloinkin keskitytään. Teette mahdollisimman paljon yhteistyötä ja pidätte avoimen mielen liittyen juuri siihen, että jokaiselle harrastajalle tarjotaan mahdollisimman hyvä harrastus.

[Jortsukka]

Ite oon miettiny just samanlaisia asioita. Skideillä kuitenkin vuosia aikaa oppia pelaamaan, eikä 5v hiffaa asioita niin hyvin että kannattais vetää kauheen kovaa heti alusta asti. Kiitoksia.

Lisäyksenä vielä aiempaan, että vaivihkaa sinne lomaan sitten ujutat oikeita tekniikoita asioista. Eli pienestä pitäen jo oppii millä osalla jalkaa palloa on paras kontrolloida. Milloin sisäterällä, milloin ulkoterällä. Samoin esim. syöttötekniikka sopivilla leikeillä tutuksi, jne. 5veen tärkein opittava asia on tutustua mahdollisimman paljon siihen palloon ja ihastua sen kesyttämiseen ja sen kanssa leikkimiseen. Sitä koitat kaikin tavoin ruokkia. Samalla kun sitten pidät lapset liikunnallisesti motivoituneina ja vaivihkaa opetat oikeita ihan perusperusasioita.

Tuon ikäisille ei tarvitse opettaa todellakaan mitään syöttökuvioita, pelipaikkoja tai muuta huttua. Unohdat myös kaikki "isot" pelit, jaat poikia peleissä mahdollisimman useaan ryhmään vielä, että siellä tosiaan jokainen pääsee/joutuu osallistumaan. Tuossa iässä kun ei tosiaan tarvitse olla neuvomassa näissä peleissäkään oikeita suoritusmalleja, vaan stimuloida mielikuvitusta ja motivaatiota, niin vanhemmat osaa "valvoa" niitä pelejä ja silloin pystyy jakamaan ison ryhmänkin sopivan pieniksi ryhmiksi näihin peleihin.

[referee3000]

Kysyisin ihan mielenkiinnosta muiden junnuvalmentajien mielipidettä yhteen asiaan, enkä todellakaan tarvitse mitään kommenttia: "hiero sitä munalla".

Pohjustuksena voin kertoa, että kyseessä on 01-syntyneet pojat, jotka ovat pelanneet jo pääosin useamman vuoden jalkapalloa. Ongelma joukkueessamme ei ole fyysisellä tai taidollisella puolella, vaan tällä hetkellä joukkuettamme vaivaa jonkinlainen henkinen lukko. Itseluottamus ei ole selvästi kunnossa ja tämä näkyy siinä, että kentällä on epävarmoja pelaajia. Ajatus ei selvästikään kulje kentällä kuin sen pitäisi. Millä tavalla tätä lukkoa voisi lähteä purkamaan ja kuinka itseluottamus oikein palautetaan?

Oma ajatukseni on se, että lähiaikoina harjoituksissa haetaan sitä itseluottamusta ja varmuutta helppojen asioiden kautta ja kerrataan niitä jo mahdollisesti kauan sitten opittuja asioita ihan perusjutuista lähtien. Sen jälkeen, kun varmuus helppoihin asioihin on löytynyt, niin sitten harjoiteltavien asioiden vaativuutta nostetaan sitä mukaan. Huutaminen tai joku palloton juoksuttaminen ei ainakaan ole niitä asioita, jonka kautta haluaisin lähteä ratkaisemaan tätä ongelmaa.

[Keijo K. Kojootti]

Ei se juoksuttaminen varmaan kyllä auttaiskaan 10-vuotiailla

Pelaajilta puuttuu siis melko selkeästi aimo annos itseluottamusta. Kannattaa kiinnittää erityisen paljon huomiota pelaajien suoritusten kehumiseen ja positiiviseen palautteeseen. Yhtä negatiivistä palautetta kohden pitäisi antaa ainakin 20 positiivista kommenttia. Myös negatiivista palautetta antaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että palaute on rakentavaa ja siitä voi oppia.

Myös jo kokeilemasi menetelmät vaikuttavat hyviltä!

[mtontola]

Ongelma joukkueessamme ei ole fyysisellä tai taidollisella puolella, vaan tällä hetkellä joukkuettamme vaivaa jonkinlainen henkinen lukko. Itseluottamus ei ole selvästi kunnossa ja tämä näkyy siinä, että kentällä on epävarmoja pelaajia. Ajatus ei selvästikään kulje kentällä kuin sen pitäisi. Millä tavalla tätä lukkoa voisi lähteä purkamaan ja kuinka itseluottamus oikein palautetaan?

Oma ajatukseni on se, että lähiaikoina harjoituksissa haetaan sitä itseluottamusta ja varmuutta helppojen asioiden kautta ja kerrataan niitä jo mahdollisesti kauan sitten opittuja asioita ihan perusjutuista lähtien. Sen jälkeen, kun varmuus helppoihin asioihin on löytynyt, niin sitten harjoiteltavien asioiden vaativuutta nostetaan sitä mukaan. Huutaminen tai joku palloton juoksuttaminen ei ainakaan ole niitä asioita, jonka kautta haluaisin lähteä ratkaisemaan tätä ongelmaa.

Itseluottamus ja rohkeus tärkeitä valmennuksen teemoja. Näissä saa helposti paljon huonoa kuin myös hyvää halutessaan aikaan. Kuten missä tahansa yhteisössä hyviä tuloksia saadaan aikaan kun kaikilla on varmuus keskinäisestä luottamuksesta (valmentaja-pelaajat, pelaajat-valmentaja ja pelaajat-pelaajat). Tähän päästään melko helposti kun ollaan vilpittömin mielin liikkeellä ja erityisesti kun vältetään sellaista, että ensimmäisestä virheestä rangaistaan esim. penkittämällä. Kannattaa myös välttää ristiriitaisuutta kuten rohkeutta, rohkeutta huutoja joita seuraa välitön penkkikomennus. Kuten myös sitä, että pelaajia kohdellaan eriarvoisesti, toiset pelaa koko ajan riippumatta siitä mitä kentällä tekevät ja toisille huudetaan koko ajan pienimmistä virheistä jne. Samaten kannattaa muistaa, että pelaajat ovat yksilöitä, joilla on usein yksilöllisiä syitä miksi hommat ei aina luista. Mutta joukkueen kohdalla kun ryhmädynamiikkaa ei olla saatu kuntoon, niin helposti myös tapahtuu tätä lukkoutumista. Negatiivinen kierre lähtee yleensä siitä kun tarkoitus jostain syystä ole edes tehdä toimivaa joukkuetta, vaan lokeroida osa pelaajista eri luukkuihin. Ei tarkoita etteikö erilaisia yksilöllisiä lähtötasoja ym. voisi huomioida kaikessa joukkueen tekemisessä. Uskoisin silti, että jos ollaan huolissaan pelaajien itseluottamuksesta ja rohkeudesta ja halutaan heitä tässä auttaa, niin sitten maltilla tekemällä keinot oman joukkueen kohdalla löytyvät ja kohta lukossa olleet kaverit pelaavat kahta kauniimmin.

Niin, ja jos ei toimi, niin voi kokeilla sitä hieromista!

[hatsi]

Jotain yksinkertaisaa pelinomaisia harjoitetta ehkä.
Kolmen alueen pelejä ja tietty sitä aina hauskaa lisua (tai mitä kolmen joukkueen peliä se sitten onkaan, missä 1/3 katkoo ja 2/3 pitää palloa). Melkein vielä sellaisen pienen raatamisen kautta, että tulee vähän väsykin.
Ei ole mitään mieltä vetää hommaa sellaiseksi, että pidetään vähän kivaa ja leikitään. Hauskaa voi olla silloinkin kun tulee hiki. Kunhan valkkua vähän hymyilyttää koko treenin ajan.
En siis todellakaan tarkoita mitään pallottomana juoksemista koko treenin ajan, vaan juuri sitä pelinomaista, vaikka vielä rajoitetuilla kosketuksilla.
Joku treenipeli vielä vähän heikompaa vastustajaa vastaan, missä sitten painottaa sitä samaa duunin tekemistä ja paria edellistä treenikertaa.
Siihen peliin kun tulee niitä onnistumisia, niin eiköhän se siitä

[Lenko]

-

[Alain Robbe-Grillet]

Tuon ikäisille ei tarvitse opettaa todellakaan mitään syöttökuvioita, pelipaikkoja tai muuta huttua. Unohdat myös kaikki "isot" pelit, jaat poikia peleissä mahdollisimman useaan ryhmään vielä, että siellä tosiaan jokainen pääsee/joutuu osallistumaan. Tuossa iässä kun ei tosiaan tarvitse olla neuvomassa näissä peleissäkään oikeita suoritusmalleja, vaan stimuloida mielikuvitusta ja motivaatiota, niin vanhemmat osaa "valvoa" niitä pelejä ja silloin pystyy jakamaan ison ryhmänkin sopivan pieniksi ryhmiksi näihin peleihin.

En hirveästi noista pelijutuista ymmärrä, mutta aina olen ihmetellyt sitä, että "tuon ikäisille" ei tarvitse opettaa pelipaikkoja jne. Jos pelaajille ei opeteta pelipaikkoja, miksi pojat pistetään pelin alussa tietyille pelipaikoille, mutta sen jälkeen kentällä mennään miten sattuu? Jalkapallo kuitenkin perustuu siihen, että pelaajat pelaavat tietyillä pelipaikoilla, joten eikö olisi loogista, että pienestä pitäen harjoituksissa pelataan pienpelejä, joissa syntyy jalkapalloon olennaisesti kuuluvia tilanteita ja noiden pienpelien kautta myös pelaajien pelikäsitys paranee. Eikö pelitaito eli miten milläkin paikalla pelataan ole myös taitoa. Sen kyllä ymmärrän, että siinä ei järkeä, että pelaajia peluutetaan esimerkiksi sellaisella taktiikalla, että pallon alla on aina reilu ylivoima ja vastaiskuista tehdään maalit, mutta mitä pahaa on siinä, että pelaajille opastetaan pienestä pitäen tekemään asiat oikein? Ymmärtääkseni se, että pojille opetetaan alusta asti oikeaa sijoittumista kentällä, joka taas vaatii sen, että pelaajille on annettu pelipaikat, on olennaista pelaajien pelikäsityksen kehittymisen kannalta. Tuolla en kuitenkaan tarkoita sitä, että pelaajille pitää naama punaisena huutaa virheiden jälkeen vaan yleisesti käydä läpi pelitaitoon kuuluvia asioita. Sen verran ihmisluontoa tuntevana tiedän, että jos joku oppii pienestä pitäen tekemään jotakin ilman, että siihen jollakin tavalla puututaan, jälkeenpäin on vaikea oppia tekemään sama asia oikein. Kyllähän esimerkiksi pianoa opetellaan alusta asti soittamaan oikein eikä niin, että unohdetaan nuotit ja muu huttu ja annetaan pojan tai tytön soittaa niin kuin itsestä parhaalta tuntuu.

[Jortsukka]

En hirveästi noista pelijutuista ymmärrä, mutta aina olen ihmetellyt sitä, että "tuon ikäisille" ei tarvitse opettaa pelipaikkoja jne. Jos pelaajille ei opeteta pelipaikkoja, miksi pojat pistetään pelin alussa tietyille pelipaikoille, mutta sen jälkeen kentällä mennään miten sattuu? Jalkapallo kuitenkin perustuu siihen, että pelaajat pelaavat tietyillä pelipaikoilla, joten eikö olisi loogista, että pienestä pitäen harjoituksissa pelataan pienpelejä, joissa syntyy jalkapalloon olennaisesti kuuluvia tilanteita ja noiden pienpelien kautta myös pelaajien pelikäsitys paranee. Eikö pelitaito eli miten milläkin paikalla pelataan ole myös taitoa. Sen kyllä ymmärrän, että siinä ei järkeä, että pelaajia peluutetaan esimerkiksi sellaisella taktiikalla, että pallon alla on aina reilu ylivoima ja vastaiskuista tehdään maalit, mutta mitä pahaa on siinä, että pelaajille opastetaan pienestä pitäen tekemään asiat oikein? Ymmärtääkseni se, että pojille opetetaan alusta asti oikeaa sijoittumista kentällä, joka taas vaatii sen, että pelaajille on annettu pelipaikat, on olennaista pelaajien pelikäsityksen kehittymisen kannalta. Tuolla en kuitenkaan tarkoita sitä, että pelaajille pitää naama punaisena huutaa virheiden jälkeen vaan yleisesti käydä läpi pelitaitoon kuuluvia asioita. Sen verran ihmisluontoa tuntevana tiedän, että jos joku oppii pienestä pitäen tekemään jotakin ilman, että siihen jollakin tavalla puututaan, jälkeenpäin on vaikea oppia tekemään sama asia oikein. Kyllähän esimerkiksi pianoa opetellaan alusta asti soittamaan oikein eikä niin, että unohdetaan nuotit ja muu huttu ja annetaan pojan tai tytön soittaa niin kuin itsestä parhaalta tuntuu.

Niin ensinnäkin puhuin 5-vuotiaiden harjoituksista. Niissä ei pitäisi edes juurikaan pelata mitään 7vs7 tai 5vs5 pelejä. Sen ikäiselle on todella vaikea hahmottaa kovinkaan isoja kokonaisuuksia. Tästä syystä harjoituksissa harjoitus harjoittelu keskittyy siihen että opetellaan hallitsemaan palloa ja pelikäsityksen kehittyminen tulee sitä kautta, että opetellaan oikeita ratkaisumalleja eri tilanteisiin. Esim. milloin suojata palloa ja milloin yrittää ohi. Sitten kun mennään vaikka johonkin 7-9vuotiaisiin niin mukaan alkaa tulemaan 1vs1 tilanteen lisäksi 2vs1 tilanteita, ensimmäisen kosketuksen suuntaamista, jne.

Nyt sitten tuollainen 8-10vuotiaista moni/osa jo hahmottaa maailmaa niin että voidaan alkaa käymään pelipaikkoja läpi. Vähän mitä siellä pitää tehdä ja miten sijoittua. Osa sen hahmottaa ja ymmärtää, osa ei.

Mutta 5-6vuotias ei sitä kenttää/maailmaa hahmota juuri ollenkaan, toki voi olla poikkeuksellisia yksilöitä, mutta noin yleisesti on ihan turhaa käyttää viikottaisesta 1-2 harjoituksesta aikaa siihen että käy noita läpi. Samoin ihan turha peleissä keskittyä huutamaan että "Janne tiivistä keskelle, muista olla pelin alla" tms. Tämän takia tuon ikäisten olisikin hyvä pelata 4vs4 tai maksimi 5vs5 pelejä, että saavat mahdollisimman paljon jokainen kosketuksia ja tuntemusta palloon.

5-vuotiaan melkein koko keskittymiskyky menee pallon kanssa siihen että pystyy pitämään palloa kontrollissa. Pallottomana tärkeintä olisi saada aktiivisuutta ja liikettä, vaikka se liike ei aina suuntautuisikaan ihan oikeaan suuntaan. Se olisi jo valtavan hyvä saavutus jos saisi pojat liikkumaan tuossa iässä ylöspäin kun hyökätään ja alaspäin kun puolustetaan, tuon ikäisissä kun moni varmasti alkaa tekemään "hiekkakakkuja" tai tekemään kuperkeikkoja, tms.

[joosar]

nyt ollaan tosiaan vedetty muutaman kerran harjoituksia 5-6vuotiaille... Ja treenien kulku on pääasiassa ollut että aluksi tutustellaan palloon ja kuljetelellaan pitkin kenttää siten että yritettään pitää sitä palloa jaloissa eikä vaan potkita *pitkiä* potkuja ja juosta pallon perässä... Siittä sitten ollaan menty heti pelaileen ja olen yrittänyt jakaa porukat siten että olis 2vs2 ja pelissä yritettäis tuota kuljetusta pallon kans niinkuin aluksi harjoiteltiin. Tosiaan tämän verran on kyllä paras mahdollinen määrä pelissä jos meinaa että kaikki sais koskea/osalistua peliin (osa kun haluais vaan seisoa maalissa!). Pelien jälkeen on otettu ehkä muutama laukaisu/syöttö harjoittelu... Mitäs mieltä olette jos näin olen aloitellut pikkujunnujen palloon tutustumisen?

[defcon1]

Ihan OK alkua, luota vaan itseesi ja pidä homma hauskana sekä muksuille että valmentajalle.

Tuon ikäisillä muista koko kropan koordinaation tärkeys. Tässon muutama linkki (huonosti latautuviin) videoihin, joissa vinkkejä pallotutustumis/koordinaatiojuttuihin, vaikka "alkuverryttelyn" osaksi:
Basic Moves and Foot Skills Workout
Intermediate & Advanced Moves and Foot Skills Workout
Intermediate & Advanced Foot Skills and Moves
"Outstep Touches" and "Stepovers"

[joosar]

Ihan OK alkua, luota vaan itseesi ja pidä homma hauskana sekä muksuille että valmentajalle.

Tuon ikäisillä muista koko kropan koordinaation tärkeys. Tässon muutama linkki (huonosti latautuviin) videoihin, joissa vinkkejä pallotutustumis/koordinaatiojuttuihin, vaikka "alkuverryttelyn" osaksi:
Basic Moves and Foot Skills Workout
Intermediate & Advanced Moves and Foot Skills Workout
Intermediate & Advanced Foot Skills and Moves
"Outstep Touches" and "Stepovers"

Kiitos!! Hyviä neuvoja tosiaan lasten koordinaation kehittämiseen. 

[mtontola]

Sami Hyypiä akatemian puitteissa jatkettu blogittelua:

http://www.samihyypiaakatemia.fi/blogi/?month=2011-07

Tämä viimeisin nostaa mielestäni kissan erittäin hyvin pöydälle. Minkä takia kuviteltaisiin, että esim. jääkiekon harrastaminen toisena lajina olisi jalkapallon kannalta hyödyllisempää kuin monipuolisesti harjoitteleminen pelkästään jalkapallon yhteydessä ammattivalmentajien johdolla jotka vaativat pelaajilta riittävästi? Tämä tietysti siltä kannalta todettu, että mitkään kompromissit eivät mielestäni kelpaa jos halutaan kehittyä jalkapallossa yhtään mihinkään.

[Pixie]

Sami Hyypiä akatemian puitteissa jatkettu blogittelua:

http://www.samihyypiaakatemia.fi/blogi/?month=2011-07

Tämä viimeisin nostaa mielestäni kissan erittäin hyvin pöydälle. ....

I agree. Kahden lajin harrastelijoiden menestys Suomen junnufutiksessa on liittynyt siihen, että jalkapallossa ei olla treenattu määrällisesti tarpeeksi. Jos kaksi lajia - vaikkapa lätkä-futis - olisi ainoa oikea autuaaksi tekevä asia, olisivat Fabregas, Messi ja Arshavin kendo-Granlundin veroisia myös luistimilla

[defcon1]

Kahden lajin harrastelijoiden menestys Suomen junnufutiksessa on liittynyt siihen, että jalkapallossa ei olla treenattu määrällisesti tarpeeksi.

Olisko hiukan kyse myös esim. siitä, että Suomessa on kesä ja talvi..?

Erittäin harvasta seurasta/joukkueesta Suomessa löytyy 'pelaajilta riittävästi vaativia ammattivalmentajia' jotka pystyvät hoitamaan sekä lajinomaiset että kaikki muut vaadittavat liikunnalliset (+ henkiset + ym) taidot huipputasolle. Ihan muistutuksena realiteeteista (jos kaivataan jotain yleisosaajaleonardodavincejä valmentajiksi): maailmallakin nämä eri osa-alueet keskitetään eri henkilöiden vastuualueisiin...

Otetaas lainaus tuosta Tonton linkistä:

Monipuolisuus voidaan varmasti saavuttaa sekä yhden että usean lajin harjoittelun kautta.

[Jortsukka]

Mielestäni keskustelussa on se ongelma, että oletetaan että voidaan suoraan apinoida jostain ulkomailta tavat tehdä pelaajia. Ja ennenkaikkea oletetaan että jokainen pelaaja tulee saman sapluunan kautta huipulle. Todellisuudessa joku lapsi voi tulla aivan huipuksi(jopa maailman tasolle) harjoittamalla useampaa urheilulajia(mallia Litti), joku taas pelkästään keskittyen yhteen lajiin. En koe että toisen lajin harrastaminen olisi ongelma, jos siitä huolimatta omalla ajalla tehdään tarpeeksi työtä oman kehityksen eteen. Se toinen laji kun ei välttämättä ole siltä fudikselta pois, vaan ennemminkin auttaa yleistä urheilullista kehittymistä ja voi tuoda uusia ulottuvuuksiakin harjoitteluun ja kehitykseen. Sitten eri asia toki, jos se on pois ns. lajiharjoittelusta ja omasta harjoittelusta, mutta harvalla vaikkapa 8-vuotiaalla se on. Usein kun ollaan tilanteessa Suomessa ettei välttämättä aina päästä harjoittelemaan juuri jalkapalloa kun haluttaisiin. Jalkapalloilija kuitenkin "koostuu" todella monista eri osista ja näitä osia voi sitten se toinen laji kasvattaa ja auttaa.

Haetaan liian yksioikoisia ja helppoja vastauksia näihin kyymyksiin. Eli sillä vain että lopetetaan muiden lajien harrastaminen ja keskitytään vain fudikseen, niin jotenkin heti nousisi pelaajien taso valtavasti.

Kuten defcon toteaa, niin sitten pitäisi löytyä jokaisesta seurasta niiden kaikkien mahdollisten eri osa-alueiden todellisia taitojia. Nykyisin ei todellakaan löydy. Täten esim. sen jääkiekon harrastaminen voi nostaa kavereiden fyysisiä ominaisuuksia, kaksinkamppailukovuutta, jne.

[Pixie]

Jep, mun pointti oli pikkaisen huonosti ilmaistu, sori.

Siis uusi yritys: Viimeiset ainakni 20 vuotta on kuultu mantraa, että usea laji tukee toisiaan. Varmasti näin, kun puhutaan ihan pikkunappuloista, mutta en jaksa uskoa tämän olevan koko totuus. Hyvä valmennuksen yksi tunnusmerkki on valmentajan nöyryys siinä, että hän pystyy tunnistamaan puutteet, joita ei itse pysty täyttämään. Hyvä valmentaja pystyy löytämään tähän apuja, olipa kyseessä vaikka telinevoimisteluopettaja tai juoksuvalmentaja.

Kendokin taitaa alkaa olla jo 9v nappuloilla sen verran ympärivuotinen harrastus, että kahden lajin harrastilla futis jää armotta toiseksi. Vaikka näin ei saisi olla.

Niin se pointti: Täytyy pystyä tarjoamaan jalkapalloharrastuksen nimissä tarpeeksi monipuolista toimintaa, jotta yhdenkin lajin junnusta voi tulla urheilija.

[Kaihlamo]

Mä olen ainakin sitä mieltä, että jalkapallovalmentajan ei välttämättä pidä olla kaikkien osa-alueiden osaaja, mutta jos et tiedä jostain asiasta riittävästi niin silloin pitää asialle tehdä jotain. Itse ainakin olen tunnistanut omat heikkouteni ja tämän vuoksi olen "palkannut" talvikaudelle avukseni ammattitaitoisen voimisteluvalmentajan, joka huolehtii tietyistä jutuista kerran viikossa. Varsinkin juuri monipuolisuuden takaamiseksi ja liikunnallistentaitojen kehittymisen osalta tämä ratkaisu on ollut loistava. Toki varmasti poikien (nyt 8-vuotiaita) ominaisuudet olisivat kehittyneet myös mun ohjauksessa, mutta näen että on parempi epävarmuus vaihtaa varmuuteen näissä asioissa. Samalla sitten itse opin aika paljon juttuja siinä ohessa - mitä on sitten helppo tuoda harjoitteluun myös silloin kun itse vedän näitä juttuja. Ratkaisu on myös taannut sen, että itse pystyn keskittymään enemmän puhtaasti jalkapallopuoleen niinä kertoina kun harjoitellaan ilman voimisteluvalmentajaa.

[Hippoheikki]

Mä olen ainakin sitä mieltä, että jalkapallovalmentajan ei välttämättä pidä olla kaikkien osa-alueiden osaaja, mutta jos et tiedä jostain asiasta riittävästi niin silloin pitää asialle tehdä jotain. Itse ainakin olen tunnistanut omat heikkouteni ja tämän vuoksi olen "palkannut" talvikaudelle avukseni ammattitaitoisen voimisteluvalmentajan, joka huolehtii tietyistä jutuista kerran viikossa. Varsinkin juuri monipuolisuuden takaamiseksi ja liikunnallistentaitojen kehittymisen osalta tämä ratkaisu on ollut loistava. Toki varmasti poikien (nyt 8-vuotiaita) ominaisuudet olisivat kehittyneet myös mun ohjauksessa, mutta näen että on parempi epävarmuus vaihtaa varmuuteen näissä asioissa. Samalla sitten itse opin aika paljon juttuja siinä ohessa - mitä on sitten helppo tuoda harjoitteluun myös silloin kun itse vedän näitä juttuja. Ratkaisu on myös taannut sen, että itse pystyn keskittymään enemmän puhtaasti jalkapallopuoleen niinä kertoina kun harjoitellaan ilman voimisteluvalmentajaa.

Tämä. Ja vaikka olisikin (ainakin omasta mielestään) kaikkien osa-alueiden taitaja, niin mitä vanhemmiksi valmennettavat tulevat, sen enemmän harjoittelun ohjelmointi, yksittäiset tapahtumat ja niiden tapahtumien suunnittelu vaativat valmentajalta aikaa. Se on iso taakka harteilta pois ja omia resursseja käytettäväksi itse asiaan, mikäli se valmentaja pystyy keskittymään vain ja ainoastaan jalkapalloon, ja esim. pelaajien fyysisen kapasiteetin ja yleisen liikunnallisuuden kehittäminen ovat kokonaan "avustajien" harteilla.

[mako74]

Onko arvon valmentajilla kokemusta Tenava-Tanokesta 4-5 v. valmennuksen apuna? Oletteko tsekanneet tuota Tenava-Tanoke DVD:tä? Vai riittääkö leikit tyyliin "pallorosvo" ja "karhu nukkuu" näille nuorimmille?