Tässä kentän speksit:
Jalkapallo
Uusi jalkapallokenttä täyttää Union of European Football Associations UEFA:n II-luokituksen vaatimukset, joka mahdollistaa maaotteluiden- ja seurajoukkueiden osallistumisen Euro-sarjan peleihin. Jalkapalloareena käsittää mm. n. 1200-paikkaisen pääkatsomon sekä n. 800-paikkaisen katsomon pääkatsomoa vastapäätä sekä päätykatsomot. Istumapaikkoja on yhteensä n. 2000 kpl, josta LE-paikkoja 25 kpl. Seisomapaikkoja stadionilla on 1580. Stadion sisältää huolto‑, sosiaali- ja ravintolatiloja.
Esimerkkejä lajeista, joita jalkapallokentällä harrastaa:
Amerikkalainen jalkapallo, Baseball, Hiihto, Jalkapallo, UEFA kategoria 2 kenttä, Jousiammunta, Juoksukisojen lähtö- ja maalialue, Lasten hiihto kentällä, Pesäpallo, Rugby, Sprinttihiihto kentällä, Snowcross
Kulurakenne:
Paljonko ”stadionin” osuus on nyt rahassa 56,5 miljoonan kokonaiskustannuksista?
Jalkapallokentän tavoitekustannus on 4,8 miljoonaa euroa.
Suomeksi sanottuna jalkapallopuolen suunnitelmista on leikattu raa'alla kädellä lähes kaikki katsomopuolelta ja se näkyy vahvasti suunnitelmissa. Vielä kun miettii nykyisen Keskuskentän tontista tulevaisuudessa saatavia miljoonia, niin Keskuskentän tuotoilla taidetaan jo mennä muun areenan osuuden subventoinnin puolelle.
Tällaista esiteltiin alkuun:
Kesän kynnyksellä 23' vielä maalailtiin tällaisia mielikuvia tiedotteessa (12.5.2023)
Huomatkaa vastakatsomo, joka olisi jyrkkine katsomoineen ja katsomon sivuissa olevine suojaavine seinineen kohtuullisen hyvä Suomen sääolosuhteisiin. Alkuperäisten suunnitelmien pääkatsomo liian korkeasta katosta huolimatta olisi istunut hyvin ravintolan tason kanssa ja myös pääkatsomon sivuilla on havainnekuvassa suojaseinät.
Uutisoinnin perusteella KPV:n ja GBK:n seurajohdon toive oli pienentää pääkatsomoa ja pääkatsomon sivuilta sitten näemmä poistuivat samalla tuulelta suojaavat seinät kävelytasanteen myötä. Mitään hirveää vastinetta katsomoiden muodossa ei kuitenkaan näemmä saatu eli olikohan sittenkään fiksu veto ja ampuiko Kokkolan futisväki tässä vain itseään jalkaan? Mikäli tilalle olisi saatu esim. pieni
katettu päätykatsomo, niin ymmärtäisin tilanteen huomattavasti paremmin.
Lopullinen toteutus:Suntin puoleiselle sivulle siirretään Keskuskentän nykyinen katsomo:
Uuden pääkatsomon suunnitelma:
Päätyihin käsittääkseni tätä vastaavia edullisia kevytrakenteisia kattamattomia katsomoita:
Positiiviset asiat:+ Jalkapallokentän sijainti on erinomainen ja linkittää "Hybridiareenan" hyvin suntin ja torin ympäristöön
+ Peliolosuhteet: lämmitettävä tekonurmi valaistuksella mahdollistaa kauden läpiviennin aikaisin keväältä myöhään syksyyn
+ Asianmukaiset pukukoppi- ja lämmittelytilat sekä muut oheistilat pelaajille, tuomareille ja toimitsijoille.
+ Hybridiareenan sisätilan ravintola. Oletettavasti muutkin uudet myyntikojut.
+ Keskuskentän nykyinen katsomo sentään suojaa edelleen sateelta suurimmilta osin.
+ Päädyissä edes jonkinlaiset katsomot
Negatiiviset asiat:- Pääkatsomo on ylivoimaisesti pahin pettymys ja suuri epäonnistuminen. Katsomo on suunniteltu siten ettei se sovellu missään säässä jalkapallon katsomiseen Suomen olosuhteissa (auringonpistosta, sadetta ja kylmää tuulta tarjolla). Katto aivan liian korkealla, katsomon sivuilla ei mitään suojia. Kaikki, jotka ovat muinoin pelanneet ko. alueen hiekkakentällä tietävät, että alue on aivan järkyttävän tuulinen ja katsomon taakse suunniteltu kävelykatu vain pahentaa tuulitunneliefektiä katsojien niskaan. Lisäksi keskellä katsomoa oleva leveä pelaajatunneli vie turhaan liikaa katsomon parhaita paikkoja (katsomo ei ole edes koko kentän levyinen). Yhteenvetona siis, että onko keskitetty liikaa pelaajien tarpeisiin ja oheistoimintoihin, kun stadionmielessä se tärkein perustoiminto eli ottelun katsomisen olosuhteita on laiminlyöty pahasti syystä tai toisesta. Ilman katsojia/kannattajia jalkapallo on pelkkä liikuntaharrastus.
- Kaikki muut alkuperäisten suunnitelmien katsomot karsittu. Tilalle jo olemassa olevia vanhoja tai halpoja kevyitä katsomoratkaisuja. Päädyn katsomot kattamattomat.
Hybridiareenan ensimmäisestä Jalkapallo-työpajasta suunnittelijat raportoivat seuraavasti:
Jalkapallossa tunnelma on luonnollisesti yksi keskeisiä elementtejä. Keskusteltiin millä tavoin parhaiten taataan otteluiden turvallisuus ja siitä, että jalkapalloareenan tulee olla kävijäystävällinen, jossa katsoja viihtyy, tunnelma saadaan tiiviiksi ja joka myös suojaa säältä. Meillä täällä ei ikuista kesää ole… Lisäksi koettiin viihtyisien katsomotilojen lisäävän myös yhteisöllisyyttä. Jalkapalloareenan toivottiin muodostuvan sellaiseksi, että kokkolalaiset voisivat tuntea sen ”meidän paikaksi.”
Työryhmässä pohdittiin asioita laidasta laitaan, aina harrastustoiminnasta isojen jalkapallopelien tukitoimintoihin. Keskusteltiin vastaan tulleista toimivista ja ei toimivista ratkaisuista eri puolilta Suomea. Työ jatkuu seuraavissa tapaamisissa niin kauan, kunnes lopulliset suunnitelmat saadaan lyötyä lukkoon.
Ihan sama vaikka kaikki muut katsomot vedettiinkin punakynällä ja oikea yhtenäinen stadion jäi haaveeksi Kokkolassa, niin harmittaa aivan älyttömästi pääkatsomon ilmiselvät puutteet, joista kaikkia ei selitä rahan puute. Miksei edes pääkatsomoa voinut suunnitella lopulta laadukkasti, yleisöystävällisesti? Miksi unohdettiin, että Suomessa on oikeasti huono sää merkittävässä osassa kauden pelejä (ja kausi tulee pidentymään vielä)? Kyllähän tuolla Ykkösen pelejä varmasti katsoo, mutta olosuhdeparannuksista ei tarvitse tämän jälkeen haaveilla 40 vuoteen, niin ikävä nähdä keskinkertainen lopputulos vuosikymmeniä odotettuun hankkeeseen.
