MITEN FUTAAJAT TESTATAAN?

[tupoleevi]

Olen pannut merkille, että monissa seuroissa pidetään futaajille nopeustesti ja piip-"kestävyystesti". Monia oleellisia jalkapalloon liittyviä ominaisuuksia ei testata. Miten esim. Suomen kaikkien aikojen paras potkumies Jari Litmanenen pärjäisi testeissä. Pääsisikö hän johonkin joukkueeseen näiden testien perusteella, jos hänellä ei olisi nimeä? Pelaa kuitenkin maajoukkueessa. On kuulemma auttamattoman hidas. Onko kyseessä jokin kulttuurinen ajattelu vai mikä? Hyljitäänkö taitomiehiä? Kertoisiko joku?

[Johtaja Calu]

Pelaajilla on muitaki ominaisuuksia kun fyysiset ominaisuuet. On myös henkisiä ja teknisiä ominaisuuksia

Litti ei ole ehkä kaikkein nopein, mutta tekniikka ja pelisilmä on maailman kärkitasoa

[Raspikurccu]

Entäs huumetestit
Kaipaisin hieman lisätietoa näistä.

[Vastapallo]

Ja eikös vasinkin vanhojen konkareiden kikkoihin kuulu vetää kauden lopun testit aavistuksen puolivaloilla, että pääsee sitten keväällä parantamaan tuloksia reippaasti?

[Hisingen]

Olen pannut merkille, että monissa seuroissa pidetään futaajille nopeustesti ja piip-"kestävyystesti". Monia oleellisia jalkapalloon liittyviä ominaisuuksia ei testata. Miten esim. Suomen kaikkien aikojen paras potkumies Jari Litmanenen pärjäisi testeissä. Pääsisikö hän johonkin joukkueeseen näiden testien perusteella, jos hänellä ei olisi nimeä? Pelaa kuitenkin maajoukkueessa. On kuulemma auttamattoman hidas. Onko kyseessä jokin kulttuurinen ajattelu vai mikä? Hyljitäänkö taitomiehiä? Kertoisiko joku?

Tuskin kenellekään on yllätys, että Litti oli Malmössa joukkueensa huonoin(pia) nopeus- ja kestävyystesteissä. Joinakin testipäivinä oli vielä sopivasti estynyt osallistumaan.

[Wecce]

Miten esim. Suomen kaikkien aikojen paras potkumies Jari Litmanenen pärjäisi testeissä. Pääsisikö hän johonkin joukkueeseen näiden testien perusteella, jos hänellä ei olisi nimeä?

Ei pääsisi mihinkään Kakkosta korkeamman tason joukkueeseen jollei olisi nimeä, siis Litti.

[STRIKER]

Lue Kuperin Matka Pallon Ympäri kirja, ja sieltä osa 6.
Valeri Lobanovski ja Anatoli Zelentsov kertovat. 

[Zulo]

MITEN FUTAAJAT TESTATAAN?

Kaippa ne kusetetaan kuten muutkin urheilijat.

[Tukeem Abdullah Jafer]

Olen pannut merkille, että monissa seuroissa pidetään futaajille nopeustesti ja piip-"kestävyystesti". Monia oleellisia jalkapalloon liittyviä ominaisuuksia ei testata. Miten esim. Suomen kaikkien aikojen paras potkumies Jari Litmanenen pärjäisi testeissä. Pääsisikö hän johonkin joukkueeseen näiden testien perusteella, jos hänellä ei olisi nimeä? Pelaa kuitenkin maajoukkueessa. On kuulemma auttamattoman hidas. Onko kyseessä jokin kulttuurinen ajattelu vai mikä? Hyljitäänkö taitomiehiä? Kertoisiko joku?

Harvemmin näitä testituloksia käytetään pelaajien rankkaamiseen tai kriteerinä joukkueeseen valitsemiseen. Niillä pyritään saamaan esiin pelaajien sen hetkinen fyysinen kunto valmennuksen ohjelmointia varten. Tietysti testitulosten perusteella arvioidaan myös fyysisen valmennuksen onnistumista. Joissain tapauksissa valmentaja voi saada tuloksista myös tärkeää tietoa taktiikan suunnitteluun, sillä etenkin kokeneet ja pitkään samalla taktiikalla joukkuettaan vetäneet valmentajat tietävät melko tarkasti pelipaikkojen fyysiset vaatimukset. Kyllä jo testitulokset kertovat, ettei Littiä varmastikaan kannata sijoittaa box-to-box-pelaajaksi tai laitaa pitkin edestakaisin ravaavaksi pakiksi. Treenit ja ottelut antavat vastaavasti tietoa pelaajien muista ominaisuuksista.

[tamman siika]

Olen pannut merkille, että monissa seuroissa pidetään futaajille nopeustesti ja piip-"kestävyystesti". Monia oleellisia jalkapalloon liittyviä ominaisuuksia ei testata. Miten esim. Suomen kaikkien aikojen paras potkumies Jari Litmanenen pärjäisi testeissä. Pääsisikö hän johonkin joukkueeseen näiden testien perusteella, jos hänellä ei olisi nimeä? Pelaa kuitenkin maajoukkueessa. On kuulemma auttamattoman hidas. Onko kyseessä jokin kulttuurinen ajattelu vai mikä? Hyljitäänkö taitomiehiä? Kertoisiko joku?

Jos nyt puhutaan pelkästään Litmasesta, niin vuosia sitten kuulin erään "kunkkua" hoitaneen henkilön suusta, että miehen kropasta huomaa fyysisen treenin jääneen vähiin. Loukkaantumishistoriakaan ei ole mikään yllätys, koska Litin lihaksisto on niin epätasapainossa (Epäsymmetrisyys? En muista tarkkaa sanamuotoa).

edit. Nyt vasta huomasin, Tukeemin paluulle ehdottomasti

[Ricardo Leite]

Jos nyt puhutaan pelkästään Litmasesta, niin vuosia sitten kuulin erään "kunkkua" hoitaneen henkilön suusta, että miehen kropasta huomaa fyysisen treenin jääneen vähiin. Loukkaantumishistoriakaan ei ole mikään yllätys, koska Litin lihaksisto on niin epätasapainossa (Epäsymmetrisyys? En muista tarkkaa sanamuotoa).

edit. Nyt vasta huomasin, Tukeemin paluulle ehdottomasti

Lihastasapaino lienee haettu sana. Lihaksiston epätasapaino on kenties suurin syy urheiluvammoihin yleensäkin, lihasvammoista puhumattakaan. Vastalihaksen tulee kyetä vastaamaan lihaksen tuottamaan voimaan, jotta liike pystytään suorittamaan turvallisesti. Voimaharjoittelun ja lihashuollon kannalta erittäin mielenkiintoinen asia, josta forumin fyssarit, lääkärit tai muuten vain asiasta paremmin perillä olevat voisivat valaista hieman enemmänkin.

Litmasen kohdalla lihaksiston epätasapaino näyttäisi ainakin amatöörin silmin erottuvan jopa ulospäin.

[mahoney]

Itse olen ollut muutaman kerran Eerikkälässä testeissä ja useimmiten testeissä on ollut 30 metrin juoksu paikaltaan lähtien, ponnistusvoima ja piip-testi. Joskus tosin oli myös kolmen edellä mainitun testin lisäksi maksimivoima jalkaprässistä ja jonkinlainen ketteryystesti (kukkaisjuoksu tjsp, jossa kierrettiin keppejä).

Joskus hieman nuoremmalla iällä piirijoukkuetapahtumissa oli myös loikkatestejä sekä 30m juoksu pallon kanssa.

[jykke]

ponnistusvoima

Muistatko tarkemmin miten testi suoritettiin?

[Dede]

Muistatko tarkemmin miten testi suoritettiin?

Itse tehnyt ainakin semmosen maton päällä mikä laskee jotenki sen korkeuden. En nyt tarkemmin osaa sanoa mutta olettaisin sen riippuvan ilmassa vietetystä ajasta, koska matto tunnistaa paineen sen päällä.. joku viisaampi valaiskoon.

Eli staattinen ja kevennyshyppy tuolla matolla. Staattisessa laskeudutaan kyykkyyn, jossa polvet 90asteen kulmassa ja siitä ylös (eli ollaan paikallaan kyykyssä), kevennyshypyssä sitten käydään kyykyssä ja ponnistetaan samalla liikkeellä ilmaan. (eli liike on yhtenäinen kyykkyyn ja ylös).

edit. Jos tätä nyt ponnistusvoimatestillä tarkoitetaan.

[Tukeem Abdullah Jafer]

Muistatko tarkemmin miten testi suoritettiin?

Luultavimmin kontaktimatolta ponnistaen. Yleensä testi tehdään sekä dynaamisesta (esikevennys) että staattisesta lähtöasennosta, jotta voidaan arvioida kimmoisuuden osuutta ponnistuskorkeudessa. Matto siis laskee ajan, jolloin hyppääjä ei ole kontaktissa alustaan ja muuttaa ajan senttimetreiksi kuvaamaan hypyn korkeutta. Osittain kyseessä on myös tekniikkalaji, sillä vaikka ilmassa polvia ei saa koukistaa, keskivartalon fleksiolla kontaktitonta aikaa pystytään pidentämään.

[mahoney]

Muistatko tarkemmin miten testi suoritettiin?

Testi tehtiin tosiaan kontaktimatolta ponnistaen. Oliko kyseessä stattinen vai dynaaminen versio niin sitä en muista. Mutta muistaakseni kädet piti pitää lanteilla ja polvet piti pitää suorana ilmalennon ajan. 

[Quaresma]

Testi tehtiin tosiaan kontaktimatolta ponnistaen. Oliko kyseessä stattinen vai dynaaminen versio niin sitä en muista. Mutta muistaakseni kädet piti pitää lanteilla ja polvet piti pitää suorana ilmalennon ajan. 

Itse tehnyt tämän testin juuri tällä tavalla Eerikkilässä

[jykke]

Eipä ole sitten testit muuttuneet 15 vuodessa juurikaan. Vertailutulosten kannalta varmaan ihan hyvä homma.

[Sportacus]

Lihastasapaino lienee haettu sana. Lihaksiston epätasapaino on kenties suurin syy urheiluvammoihin yleensäkin, lihasvammoista puhumattakaan. Vastalihaksen tulee kyetä vastaamaan lihaksen tuottamaan voimaan, jotta liike pystytään suorittamaan turvallisesti. Voimaharjoittelun ja lihashuollon kannalta erittäin mielenkiintoinen asia, josta forumin fyssarit, lääkärit tai muuten vain asiasta paremmin perillä olevat voisivat valaista hieman enemmänkin.

Litmasen kohdalla lihaksiston epätasapaino näyttäisi ainakin amatöörin silmin erottuvan jopa ulospäin.

Lihastasapainon lisäksi myös nivelien liikkuvuuden puutteet aiheuttavat vammoja. Jalkapalloa ajatellen oleellisimpia asioita on nilkan ja lantion seudun hyvä liikkuvuus. Huono liikkuvuus aiheuttaa vääränlaisia liikeratoja ja rasituksia vääriin paikkoihin liikuntaelimistössä.

Toinen juttu on tukilihasten vahvistaminen ja niiden oikeanlainen käyttö. On varsin yleistä, että tukilihakset ovat liian heikot ja niitä ei osata aktivoida oikein. Esimerkiksi syvät vatsalihakset pitäisi olla voimakkaasti aktivoituna suunnilleen jokaisessa liikkeessä, mutta usein harjoittelussa unohdetaan ne, eikä osata käyttää oikein. Tavallaan nämä ovat asioita, jotka ihmisen pitäisi oppia itsestään ja lapset osaavatkin, mutta syystä tai toisesta opitaan vääränlaisia liikemalleja. Aika harva aikuinen osaa edes mennä kyykkyyn oikein, vaikka jokainen pikkulapsi osaa sen.

Nämä ovat sellaisia asioita, joihin ainakin Suomen jalkapalloilussa olisi syytä panostaa huomattavasti enemmän. Tällä on varsin suuri merkitys fyysisen suorituskyvyn kehittämisessä ja vammojen ehkäisyssä. Suomen jalkapallolla olisi tässä asiassa aika paljon opittavaa vaikkapa jääkiekon valmennuksen puolelta. Sellaisia 10-15 -vuotiaita jääkiekkojunnuja näkee varsin usein urheilukentällä tekemässä aitakävelyjä, hyppytreenejä ja vastaavia, jalkapallojunnujen en ole koskaan nähnyt tuollaisia tekevän.

[Sportacus]

Itse olen ollut muutaman kerran Eerikkälässä testeissä ja useimmiten testeissä on ollut 30 metrin juoksu paikaltaan lähtien, ponnistusvoima ja piip-testi. Joskus tosin oli myös kolmen edellä mainitun testin lisäksi maksimivoima jalkaprässistä ja jonkinlainen ketteryystesti (kukkaisjuoksu tjsp, jossa kierrettiin keppejä).

Joskus hieman nuoremmalla iällä piirijoukkuetapahtumissa oli myös loikkatestejä sekä 30m juoksu pallon kanssa.

Mitähän järkeä on testata jalkojen voimaa jalkaprässillä, kun se ei oikein millään tavalla korreloi minkään urheilusuorituksen kanssa? Jalkakyykky tai maastaveto kertoisikin jo jotain todellista.  :

[Kansio]

Mitähän järkeä on testata jalkojen voimaa jalkaprässillä, kun se ei oikein millään tavalla korreloi minkään urheilusuorituksen kanssa? Jalkakyykky tai maastaveto kertoisikin jo jotain todellista.  :

Ehkä ajatellaan, että poikain selät hajoaisivat, kun ei tuota nostotekniikkaa varmaan hirveän tarkasti osata (osata opettaa)..

[Tukeem Abdullah Jafer]

Mitähän järkeä on testata jalkojen voimaa jalkaprässillä, kun se ei oikein millään tavalla korreloi minkään urheilusuorituksen kanssa? Jalkakyykky tai maastaveto kertoisikin jo jotain todellista.  :

Uskon syyn olevan lähinnä siinä, että jalkaprässissä tekniikan merkitys on huomattavasti pienempi kuin kyykyssä tai maastavedossa. Periaatteessahan tässä suoritettava liike on lonkan ja polven ojennus. Lihashan ei sitä tiedä, missä asennossa liike tehdään tai suoritetaanko se laitteessa vai vapailla painoilla. Testaustarkoitukseen näen prässin ihan kelvollisena. Kyykky taas aktivoi harjoitusmuotona useampia lihaksia ja omalla tavallaan imitoi hyppyä, joka nyt on silloin tällöin toistuva suoritus myös jalkapallokentällä.

[Nice10]

Etu- tai takakyykky on hyödytön mittari, jos tekniikka ei ole kunnossa. Joukkueen hempuloinkin kaveri nostelee futisjoukkueessa kärkituloksia, jos hallitsee tekniikan.

Tietyntyyppiset jalkaprässit ovat taas aivan perseestä maksimivoimatesteissä siitä syystä, että usein vahvalla kaverilla on potentiaalia nostaa voimiensa puolesta enemmän kuin paikat antavat kestää. Vaikka tekniikkakin olisi oikea. Toisin sanoen jo ehkä 85-90% maksimipainoista alkaa olla sillä tasolla, että homma menee jopa vaaralliseksi. Tietyntyyppisissä jalkaprässilaitteissa voi puskea aivan järkyttäviä tuloksia, jotka eivät ole missään suhteessa mihinkään relevantteja. Kyse on enemmän uskalluksesta kuin voimasta.

e: Tukeem ehtikin puuttua tuohon tekniikka-asiaan.

[Sportacus]

Uskon syyn olevan lähinnä siinä, että jalkaprässissä tekniikan merkitys on huomattavasti pienempi kuin kyykyssä tai maastavedossa. Periaatteessahan tässä suoritettava liike on lonkan ja polven ojennus. Lihashan ei sitä tiedä, missä asennossa liike tehdään tai suoritetaanko se laitteessa vai vapailla painoilla. Testaustarkoitukseen näen prässin ihan kelvollisena. Kyykky taas aktivoi harjoitusmuotona useampia lihaksia ja omalla tavallaan imitoi hyppyä, joka nyt on silloin tällöin toistuva suoritus myös jalkapallokentällä.

Etu- tai takakyykky on hyödytön mittari, jos tekniikka ei ole kunnossa. Joukkueen hempuloinkin kaveri nostelee futisjoukkueessa kärkituloksia, jos hallitsee tekniikan.

Tietyntyyppiset jalkaprässit ovat taas aivan perseestä maksimivoimatesteissä siitä syystä, että usein vahvalla kaverilla on potentiaalia nostaa voimiensa puolesta enemmän kuin paikat antavat kestää. Vaikka tekniikkakin olisi oikea. Toisin sanoen jo ehkä 85-90% maksimipainoista alkaa olla sillä tasolla, että homma menee jopa vaaralliseksi. Tietyntyyppisissä jalkaprässilaitteissa voi puskea aivan järkyttäviä tuloksia, jotka eivät ole missään suhteessa mihinkään relevantteja. Kyse on enemmän uskalluksesta kuin voimasta.

e: Tukeem ehtikin puuttua tuohon tekniikka-asiaan.

No joo, tottahan se on, että kaikki eivät kyykkyä ja maastavetoa osaa tehdä. Ehkä olisi syytä kysyä, että miksi eivät... Jos verrataan taas jääkiekkoiluun, niin uskallan väittää, että Tapparan liigajoukkueessa joka jätkä osaa tehdä jalkakyykyn ja maastavedon varsin hyvällä tekniikalla. Joukkue tuskin on ihan muuten vaan palkannut Jaakko Kailajärveä voimavalmentajaksi. Ehkäpä jalkapallon puolellakin voisi hankkia asiantuntevia valmentajia opettamaan, sitten voitaisiin testeissäkin käyttää järkeviä liikkeitä. Melkeinpä voisi sanoa, että jos jalkapallon kaltaisen kaltaisen lajin urheilija ei osaa tehdä syvää jalkakyykkyä puhtaalla tekniikalla, niin liikkuvuudessa, koordinaatiossa ja lihasten treenissä on puutteita. Tällöin valmennuksessa on tehty jotain väärin.

Jalkaprässi tosiaan on äkkiä katsoen hyvin samanlainen liike, mutta se vain näyttää siltä. Yksittäinen lihas ei tosiaan tiedä missä laitteessa ja millä liikkeellä sitä treenataan, mutta ihmisen liikkuminen ei ole yksittäisten lihasten toimimista, vaan niiden yhteistyötä. Jalkaprässissä saadaan reisiä ja pakaroita treenattua, mutta tästä ei ole urheilusuoritukseen oikein mitään hyötyä, koska siinä suorituksessa tarvitaan muitakin lihaksia ja lihasten välistä yhteistyötä. Jalkaprässin treenaaminen ei juurikaan paranna jalkakyykyn tulosta, mutta jalkakyykyn tekeminen parantaa jalkaprässin tulosta, näin pääpiirteittäin sanottuna. Tästä johtuen jalkaprässin tekeminen ei myöskään paranna juoksunopeutta tai ponnistusvoimaa ollenkaan niin hyvin kuin jalkakyykky. Ylipäätänsä urheilua varten voimaa treenatessa pitäisi käyttää suljetun kineettisen ketjun liikkeitä, eli jalat maassa. Jalkaprässin treenaaminen voisi olla hyödyllistä lajissa, jossa maataan selällä ja nostellaan siinä jaloilla jotain painoja.

Ja sen verran vielä tuosta kyykyn ja maastavedon harjoitusvaikutuksesta, että ne paranna pelkästään ponnistusvoimaa, vaan jalkojen ja keskivartalon voimaa melkein jokaisessa liikkeessä. Eli vaikka se kyykky tavallaan onkin sama liike, kuin ylöspäin hyppääminen, niin se lisää myös juoksuaskeleen voimantuottoa tehokkaasti. Ja samoin nopeaa pysähtymistä ja suunnanmuutoksia jne. jne.

Voimaharjoittelu myös vahvistaa lihaksia, jänteitä ja niveliä ja siten auttaa ehkäisemään vammoja jalkapallon kaltaisessa lajissa. Ja voimaharjoittelu ei kangista tai tee kenestäkään hidasta, ainakaan jos se osataan tehdä oikein. Kannattaa lukea tuosta hyvä tiivistelmä aiheesta:
http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Voimaharjoittelun-tarpeellisuus-nopeuslajeissa-180

Tämä nyt meni ehkä vähän off-topikiksi, jalkapalloilijan fyysinen harjoittelu olisi kyllä oman ketjunsa arvoinen aihe.

[Tukeem Abdullah Jafer]

Ihan hyvää tekstiä Spartacus, mutta muutama asia on syytä huomioida.

No joo, tottahan se on, että kaikki eivät kyykkyä ja maastavetoa osaa tehdä. Ehkä olisi syytä kysyä, että miksi eivät... Jos verrataan taas jääkiekkoiluun, niin uskallan väittää, että Tapparan liigajoukkueessa joka jätkä osaa tehdä jalkakyykyn ja maastavedon varsin hyvällä tekniikalla.

Tuolla ylempänähän oli puhetta vain jonkun yksittäisen joukkueen testausmenetelmistä. Kyseessä tuskin oli liigajoukkue. Eiköhän Suomen jalkapallopääsarjassakin käytetä ihan asiantuntevaa väkeä fyysisessä valmennuksessa. Tästä nyt olkoon esimerkkinä vaikka Nevanlinnan Jaska. Oletettavasti kyse oli siis jostain alemman sarjan ryhmästä tai juniorijoukkueesta, jotka eivät välttämättä aktiivisesti kehitä maksimivoimaa koko joukkueen kattavasti. Maksimivoiman osuus jalkapallossa on kuitenkin suhteellisen pieni.

Jalkaprässi tosiaan on äkkiä katsoen hyvin samanlainen liike, mutta se vain näyttää siltä. Yksittäinen lihas ei tosiaan tiedä missä laitteessa ja millä liikkeellä sitä treenataan, mutta ihmisen liikkuminen ei ole yksittäisten lihasten toimimista, vaan niiden yhteistyötä. Jalkaprässissä saadaan reisiä ja pakaroita treenattua, mutta tästä ei ole urheilusuoritukseen oikein mitään hyötyä, koska siinä suorituksessa tarvitaan muitakin lihaksia ja lihasten välistä yhteistyötä. Jalkaprässin treenaaminen ei juurikaan paranna jalkakyykyn tulosta, mutta jalkakyykyn tekeminen parantaa jalkaprässin tulosta, näin pääpiirteittäin sanottuna. Tästä johtuen jalkaprässin tekeminen ei myöskään paranna juoksunopeutta tai ponnistusvoimaa ollenkaan niin hyvin kuin jalkakyykky. Ylipäätänsä urheilua varten voimaa treenatessa pitäisi käyttää suljetun kineettisen ketjun liikkeitä, eli jalat maassa. Jalkaprässin treenaaminen voisi olla hyödyllistä lajissa, jossa maataan selällä ja nostellaan siinä jaloilla jotain painoja.

Edelleen tuolla ylempänä ei puhuttu jalkaprässistä harjoitus- vaan testimuotona. Ponnistusvoimahan (räjähtävä voima) mitattiin kontaktimatolla ja nopeus (nopeusvoima) valokennoilla juoksutestinä, josta lajispesifimmäksi ei oikein voi enää mennä. Se ettei jalkaprässiharjoittelu näy selvästi kyykkytuloksissa, juontaa juurensa nimenomaan siitä, että jalkakyykky on monipuolisempi liike ja tekniikkaa vaativa suoritus. Kun on puhe testaamisesta, monipuolisuus on kirosana, sillä etenkin fysiikkaa testatessa tulos on saatava kohdistuttua mahdollisimman pieniin tekijöihin. Testausmenetelmä on sitä parempi mitä yksityiskohtaisemmin se osoittaa testattavan ominaisuudet. Jos mukana yhdessä testissä on useampi lihasryhmä, on oma hommansa pohtia, onko huono tulos yleisesti heikossa voimatasossa vai jonkin yksittäisen lihaksen voimassa. Tietysti myös tekniikan osuus testauksessa pyritään minimoimaan. Vaikka joukkue olisikin harjoitellut ammattilaisen opissa lihaskuntoliikkeitä, jalkakyykyssä tekniikassa on yksilöiden välillä aina eroja. Niitä on jopa jalkaprässissä – tosin huomattavasti vähemmän.

Ja sen verran vielä tuosta kyykyn ja maastavedon harjoitusvaikutuksesta, että ne paranna pelkästään ponnistusvoimaa, vaan jalkojen ja keskivartalon voimaa melkein jokaisessa liikkeessä. Eli vaikka se kyykky tavallaan onkin sama liike, kuin ylöspäin hyppääminen, niin se lisää myös juoksuaskeleen voimantuottoa tehokkaasti. Ja samoin nopeaa pysähtymistä ja suunnanmuutoksia jne. jne

On aivan totta, että voimaharjoittelu tulisi pyrkiä aina tekemään mahdollisimman lajinomaisesti. Tässä pitää tosin huomioida myös se, että jos nopeaa pysähtymistä tai suunnanmuutoksia haluaa kehittää, kannattaa nekin treenata aivan eri metodein kuin jalkakyykyllä. Jalkapalloilijan voimaharjoittelussa tulisi huomioida myös se, että vain harvoin ottelussa suuria voimia tai nopeaa voimantuottoa vaativat suoritukset tehdään paikallaan tai edes molempien jalkojen ollessa samanaikaisesti maassa.