FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
13.04.2021 klo 18:26:41 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1] 2 ... 12
 
Kirjoittaja Aihe: Kysy (taktiikoista) - forum vastaa!  (Luettu 41773 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
narktos

Poissa Poissa


: 08.11.2008 klo 18:38:57

Uudelle alueelle olisi kiva saada tällainen topikki pystyyn, jossa foorumin ammattilaiset voivat vastata minunlaisten keltanokkien kysymyksiin taktiikoista.

Haluan aloittaa kysymällä, että miksi varsinkin Suomessa on tapana hoitaa aloitukset niin, että aloitussyötön jälkeen syötetään lyhyt taakse ja siitä suoraan kovaa ja korkealla vasempaan laitaan? Varmaan 95% kerroista kun tätä "taktiikkaa" käytetään, peli jatkuu vastustajan rajaheitolla.
Stoitshkov

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kaakkois-Helsingin saaristolaisjengit


Vastaus #1 : 08.11.2008 klo 18:41:41

Ilmeisestikin tavoitteena on saada pelin painopiste vastustajan alueelle. Tämä tosin kertoo siitä, ettei uskalleta lähteä pelaamaan omaa lyhytsyöttöpeliä.
Nice10

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: I support FF


Vastaus #2 : 08.11.2008 klo 18:44:43


Haluan aloittaa kysymällä, että miksi varsinkin Suomessa on tapana hoitaa aloitukset niin, että aloitussyötön jälkeen syötetään lyhyt taakse ja siitä suoraan kovaa ja korkealla vasempaan laitaan? Varmaan 95% kerroista kun tätä "taktiikkaa" käytetään, peli jatkuu vastustajan rajaheitolla.

Usein on tavallaan tarkoituskin pistää paine vastustajan kulman tuntumaan heti aloituksesta ja saada aikaiseksi epävarmuutta kun puolustuslinja ei ole päässyt vielä peliin mukaan. Pakkia yritetään pakottaa virheeseen tms. Rajaheitto esim kulmalipun tuntumasta on vittumainen tilanne purkaa, jos tatsia vasta haetaan samoin kuin "omaa kaksinkamppailuparia" jne. Omasta mielestäni tuota olisi parempi harrastaa siten, että syöttöjä olisi muutama enemmän ennen pitkää palloa, niin sinne kulmaan ehtisi kamppailemaan edes kaksi suomalaista (jode+miklu esim).
« Viimeksi muokattu: 08.11.2008 klo 18:46:25 kirjoittanut Nice10 »
narktos

Poissa Poissa


Vastaus #3 : 08.11.2008 klo 18:50:17

Heti tuli mieleeni toinenkin, erityisesti KuPSin otteluissa vaivannut, kysymys. Sekä hyökkäys- että puolustuspäässä kulmapotkutilanteissa ei takatolpan taakse ole asetettu ketään ottamaan niitä kovin usein pitkäksi meneviä kulmapotkuja ja mahdollisesti väärään suuntaan lähteneitä puskuja. Luotetaanko liikaa siihen, että kulma tulee täysin keskelle vai onko tähän olemassa joku järkevä vastaus?
Nice10

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: I support FF


Vastaus #4 : 08.11.2008 klo 18:52:16

Erikoistilanteissa jossain paikassa seisova mies on aina toisesta paikasta pois. Ehkä nähdään, että se yksi pelaaja on arvokkaampi joukkueelle jossain muualla kuin tuolla takatolpan takana. Omassa päässä esim vartioimassa pelaajaa.

e: Samalla tavalla kuin monet joukkueet eivät pidä takatolpalla miestä oman pään kulmissa. Koetaan (kuten itsekin koen), että yksi ylimääräinen mies pääpelivoimassa ja vartioinnissa auttaa ehkäisemään maaleja enemmän kuin mies, joka odottaa että kerran vuodessa pääsee ehkä maaliviivalta pelastamaan jonkun puskun.
« Viimeksi muokattu: 08.11.2008 klo 18:58:03 kirjoittanut Nice10 »
Hender

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jari ja maajoukkue, El Puki -fanclub, www.noula.fi


Vastaus #5 : 08.11.2008 klo 22:44:46

Tuolta taktiikkatopikista poimittu kyssäri.. Haluaisin lisätietoa syöttösuuntien peittämiseen liittyvistä eduista. Milloin joukkueen kannattaa toteuttaa prässiä, jossa syötöt keskelle kenttää peitetään ja milloin on edullisempaa ajaa vastustaja syöttämään keskelle päin?
Shakaali

Poissa Poissa


Vastaus #6 : 08.11.2008 klo 23:22:35

Tuolta taktiikkatopikista poimittu kyssäri.. Haluaisin lisätietoa syöttösuuntien peittämiseen liittyvistä eduista. Milloin joukkueen kannattaa toteuttaa prässiä, jossa syötöt keskelle kenttää peitetään ja milloin on edullisempaa ajaa vastustaja syöttämään keskelle päin?

Tähän kysymykseen on yhtä monta vastausta kuin on valmentajia. Mutta yleisimmin prässin "teho" riippuneen siitä, missä kohtaa kentällä prässääminen tapahtuu.

Voidaan puhua taktisesti ajatellen, että kenttä on jaettu kolmeen osaan: puolustus-, keskikenttä-, ja hyökkäysalueesen, joten riippuen valmentajan taktiikan mukaan prässin teho määräytyy kentän "alueen" mukaan. Esimerkiksi jotkut valmentajat ajavat taktiikkaa, jossa syötöt yritetään ohjata keskelle päin puolustus- ja keskikenttäalueella, jotta kk-pelaajat voisivat riistää pallon omalle joukkueelleen. Joidenkin valmentajien taktiikkaan kuuluu taas, että syötöt ja pelin eteneminen ohjataan laitaan kentän alueesta riippumatta, jotta vastustaja ei pääsisi keskeltä rakentamaan vaarallisia tilanteita läpisyöttöjen yms. avulla.  Mutta sitten kun, peli pyörii jo hyökkäysalueella on yleistä kummallekin eri taktiikalle ("poikkeus vahvistaa säännön" jne. ::)), että syötöt ja pelinkulku ohjataan laitaan päin, koska laidaltahan on paljon vaikeampi saada kunnon maalintekotilanteita kuin keskisektorilta.





Satanen

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Official FF2 Marble League Fantasy Champion (2020)


Vastaus #7 : 08.11.2008 klo 23:26:23

Tähän kysymykseen on yhtä monta vastausta kuin on valmentajia. Mutta yleisimmin prässin "teho" riippuneen siitä, missä kohtaa kentällä prässääminen tapahtuu.

Voidaan puhua taktisesti ajatellen, että kenttä on jaettu kolmeen osaan: puolustus-, keskikenttä-, ja hyökkäysalueesen, joten riippuen valmentajan taktiikan mukaan prässin teho määräytyy kentän "alueen" mukaan. Esimerkiksi jotkut valmentajat ajavat taktiikkaa, jossa syötöt yritetään ohjata keskelle päin puolustus- ja keskikenttäalueella, jotta kk-pelaajat voisivat riistää pallon omalle joukkueelleen. Joidenkin valmentajien taktiikkaan kuuluu taas, että syötöt ja pelin eteneminen ohjataan laitaan kentän alueesta riippumatta, jotta vastustaja ei pääsisi keskeltä rakentamaan vaarallisia tilanteita läpisyöttöjen yms. avulla.  Mutta sitten kun, peli pyörii jo hyökkäysalueella on yleistä kummallekin eri taktiikalle ("poikkeus vahvistaa säännön" jne. ::)), että syötöt ja pelinkulku ohjataan laitaan päin, koska laidaltahan on paljon vaikeampi saada kunnon maalintekotilanteita kuin keskisektorilta.

Muistaakseni Roy joskus höpötteli, että haluaa ohjata hyökkäykset laitaan, koska Tihi-Hyypiä on niin vahva päällä(ja liian hidas keskustan syöttöpelissä)  ::)
Hender

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jari ja maajoukkue, El Puki -fanclub, www.noula.fi


Vastaus #8 : 08.11.2008 klo 23:48:35

Tähän kysymykseen on yhtä monta vastausta kuin on valmentajia. Mutta yleisimmin prässin "teho" riippuneen siitä, missä kohtaa kentällä prässääminen tapahtuu.

Voidaan puhua taktisesti ajatellen, että kenttä on jaettu kolmeen osaan: puolustus-, keskikenttä-, ja hyökkäysalueesen, joten riippuen valmentajan taktiikan mukaan prässin teho määräytyy kentän "alueen" mukaan. Esimerkiksi jotkut valmentajat ajavat taktiikkaa, jossa syötöt yritetään ohjata keskelle päin puolustus- ja keskikenttäalueella, jotta kk-pelaajat voisivat riistää pallon omalle joukkueelleen. Joidenkin valmentajien taktiikkaan kuuluu taas, että syötöt ja pelin eteneminen ohjataan laitaan kentän alueesta riippumatta, jotta vastustaja ei pääsisi keskeltä rakentamaan vaarallisia tilanteita läpisyöttöjen yms. avulla.  Mutta sitten kun, peli pyörii jo hyökkäysalueella on yleistä kummallekin eri taktiikalle ("poikkeus vahvistaa säännön" jne. ::)), että syötöt ja pelinkulku ohjataan laitaan päin, koska laidaltahan on paljon vaikeampi saada kunnon maalintekotilanteita kuin keskisektorilta.

Jep, itse olen puolustusalueella ulospäin, keskikentällä sisäänpäin ja hyökkäysalueella ulospäin -prässin kannattaja, mutta kannattaako tuo pelin keskelle ohjaaminen muussa tapauksessa kuin silloin, jos joukkueella on vahva keskikenttä?

e: Tähän on tosiaan varmaan yhtä monta mielipidettä kuin vastaajia, mutta olisi silti hieno kuulla perusteluita.
« Viimeksi muokattu: 08.11.2008 klo 23:51:25 kirjoittanut Hender »
Shakaali

Poissa Poissa


Vastaus #9 : 08.11.2008 klo 23:52:28

Jep, itse olen puolustusalueella ulospäin, keskikentällä sisäänpäin ja hyökkäysalueella ulospäin -prässin kannattaja, mutta kannattaako tuo pelin keskelle ohjaaminen muussa tapauksessa kuin silloin, jos joukkueella on vahva keskikenttä?
Silloinhan myös joukkueen puolustuspelaaminen pysyy paljon tiiviimpänä, kun vastustaja pakotetaan pelata keskelle. Esimerkiksi, jos vastustajan laitapakilla on pallo ja laitalinkki menee häntä prässäämään peittämällä syötön laitaan päin, voi laitapakki jättää vastustajan laitalinkin vähemmälle vartioinnille ja siirtyä lähemmäksi keskuspuolustajia. Samalla myös välimatkat pienentyvät puolustuksessa, joten vaarallisten läpisyöttöjen antaminen on huomattavasti vaikeampaa.

« Viimeksi muokattu: 09.11.2008 klo 13:15:45 kirjoittanut Shakaali »
kiila76

Poissa Poissa


Vastaus #10 : 09.11.2008 klo 15:17:48

Heti tuli mieleeni toinenkin, erityisesti KuPSin otteluissa vaivannut, kysymys. Sekä hyökkäys- että puolustuspäässä kulmapotkutilanteissa ei takatolpan taakse ole asetettu ketään ottamaan niitä kovin usein pitkäksi meneviä kulmapotkuja ja mahdollisesti väärään suuntaan lähteneitä puskuja. Luotetaanko liikaa siihen, että kulma tulee täysin keskelle vai onko tähän olemassa joku järkevä vastaus?
Moi savolainen appiukko. Tätä ongelmaa on ruodittu appiukon toimesta jo 60-luvulta saakka. Joka ainoassa pelissä.  :D
Luis Garcia

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: 1612


Vastaus #11 : 09.11.2008 klo 15:49:37

Ensimmäiseen:

Aloituksesta pallo pitkänä vastustajan päätyyn, jonne yksi pelaaja kirmaa ja rikkoo kovaa pallon saanutta vastustajaa. Ei se dumari ekasta tilanteesta korttia näytä ::)
Jsn

Poissa Poissa


Vastaus #12 : 09.11.2008 klo 15:57:59

Itse olen pelipaikaltani (hidas toppari) aina yrittänyt saada prässiä laidan kautta ohjaamaan vastustajan pelin keskelle.

Jos prässi tapahtuu laitaan keskikentällä, voidaan puolustavan puolen laitapelaaja pelata tilanteesta ainakin puolittain pois yllättävän helposti joko seinäsyötöin, linkin huonon sijoittumisen tai hyvän syötön avulla. Tällöin laitapakki joutuu nostamaan tarpeettoman paljon, jolloin toppari joutuu mahdollisesti paikkaamaan, jos hyökkääjä tajuaa käyttää tilan hyödykseen. Toppareiden välimatka tulee liian suureksi jolloin keskikentän keskustasta voi nousta hyökkäävämpi pelaaja ja synnyttää miesylivoiman toppareiden tontille. Laitapakki joutuu kaventamaan liikaa, jne..

Varsinkin alemmilla sarjatasoilla tällainen on varsin todennäköinen skenaario, kun pelaajat eivät ole taktisesti niin kypsiä ja valmentamista taktisesti on vähän tai ei ollenkaan. Periaatteessa skenaario on helppo estää hyvän sijoittumisen ja pelinlukutaidon avulla sekä nopeilla muutoksilla aluepelistä tietyn vastustajan vartiointiin. Ylemmillä tasoilla näin käykin.

Sen sijaan jos pallo olisi ohjattu heti keskelle, olisi siellä ollut keskustan pelaajat ottamassa tilan pois ja tarvittaessa toisen laidan pelaaja kaventamassa. Mahdollisesti vastustajalle syntynyt tila olisi luotu keskikentän toiselle laidalle linkin kaventaessa, jolloin se ei olisi niin dramaattinen, eikä aiheuttaisi heti vaaratilannetta. "Vaara" olisi keskikentällä, eikä puolustuksessa, jolloin tilanne voitaisiin helpommin purkaa.
Ralliraita

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tjerna kraft, JA tack!


Vastaus #13 : 09.11.2008 klo 17:03:22

Jep, itse olen puolustusalueella ulospäin, keskikentällä sisäänpäin ja hyökkäysalueella ulospäin -prässin kannattaja, mutta kannattaako tuo pelin keskelle ohjaaminen muussa tapauksessa kuin silloin, jos joukkueella on vahva keskikenttä?
Ideanahan on myös se, että kun pallo pelataan kk-miehelle keskelle kenttää, on tilanne äärimmäisen harvoin sellainen, että pallon saanut pelaaja on kasvot vastustajan maalin suuntaan. Näin ei ainakaan saisi olla, sillä puolustavan joukkueen kk-pelaajien pitää huolehtia siitä ettei keskellä kenttää ole miehiä vapaasti pelattavana, ainakaan ns. oikeinpäin kääntyneinä. Jos pallo pelataan selkä kenttäänpäin olevalle miehelle, ei silloin myöskään siltä sitä vapauttavaa syöttöä puolustuksen taakse tule. Ainoiksi vaihtoehdoiksi jää tuolloin pelata alaspäin tai laitaan, jossa kuitenkin jo linkki on prässäysetäisyydellä. Näinollen myös harhasyötön tai pallonmenetyksen riski kasvaa ja siitä on puolustavan joukkueen helppo iskeä vaarallinen vastaisku kun pallon menettäneen joukkueen koko muu ryhmitys on menossa hyökkäyssuuntaan.

Poikkeuksiakin löytyy tuossa kk-pelaajien pallonhaussa. Esim. Ruotsin maajoukkue on kauan pelannut sillä tyylillä, että alin kk-mies hakee pallon lähes toppareiden jalasta ja välttää näinollen sen kovimman prässin vastustajan keskikentältä. Silloin kuitenkin kk-pelaaja on pallon saadessaan kaukana vastustajan puolustuslinjasta ja vapauttava syöttö on lähes mahdoton antaa. Toki tuolla tavalla saa omaa peliä helpommin rakennettua kuin pelkällä pitkällä pallolla target-hyökkääjää kohti.

Sekavaa, mutta yritin parhaani. :(
muumi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: minä en nettikiusaa


Vastaus #14 : 09.11.2008 klo 17:39:26

En nyt tiedä onko kysymystä, mutta tahtoisin että täällä pohdittaisiin näitä pelipaikkojen määrittelyjä, joita käytetään paljon ja välillä ihan sekaisinkin. Olisi myös kiva kuulla, mitä urheiluaiheisia sanoja suomenkielestä puuttuu, kun esimerkiksi italiaksi taitaa olla valtavasti enemmän sanoja kuvaamaan pelaajien pelipaikkoja ja -rooleja.

- eli mikä ero on kymppipaikalla, taakse vedetyllä hyökkääjällä tai piilokärjellä jne?
- tai mikä ero on keskikentällä, puolustavalla keskikentällä, ankkurilla, box-to-box -pelaajallla jne?
- nykyisinhän puhutaan(esimerkiksi Roy Hodgson sanoi näin ollessaan joidenkin arvokisojen jossain asiantuntijamiehistössä), ettei mikään joukkue käytä kolmea hyökkääjää, joten mikä ylipäätään on hyökkääjän määritelmä?
- edit: listään vielä varmaan helppo mutta pohdintojani havainnollistava kysymys: mitä eroa on strikerilla ja forwardilla?
« Viimeksi muokattu: 09.11.2008 klo 17:55:53 kirjoittanut muumi »
rouberts

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suomi


Vastaus #15 : 09.11.2008 klo 18:35:05

Menee ehkä vähän aiheesta ohi, mutta kysytään nyt kuitenkin: Tietääkö kukaan mitään suhtkoht kattavaa taktiikka-aiheista sivustoa netissä? Olisi ihan mielenkiintoista luettavaa ja toisi varmasti paljon lisähauskaa myös itse pelin seuraamiseen  :)
Ralliraita

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tjerna kraft, JA tack!


Vastaus #16 : 09.11.2008 klo 19:56:54

- edit: listään vielä varmaan helppo mutta pohdintojani havainnollistava kysymys: mitä eroa on strikerilla ja forwardilla?
Yhtä ja oikeaa vastaustahan ei tuohon, kuten moneen muuhunkaan kysymykseen, vain ole. Itse ehkä erottelisin jotenkin näin; striker ei oikeastaan osallistu maalipaikkojen luomiseen kovinkaan aktiivisesti, odottelee vain puolustuslinjan tuntumassa sitä läpisyöttöä tai rangaistusalueen sisällä syöttöä/keskitystä/reboundia jne. Forwardina pidän taas hyökkääjää, joka kuitenkin hakee aktiivisesti palloa, tekee juoksuja laitoihin ja järjestää paikkoja myös muille.

Esimerkkeinä voisin vaikkapa heittää strikerina Ruud vanin ja forwardina Henke Larssonin. Tämä siis oman näkemykseni mukaan..
Shakaali

Poissa Poissa


Vastaus #17 : 09.11.2008 klo 20:00:12

- mikä ero on kymppipaikalla, taakse vedetyllä hyökkääjällä tai piilokärjellä jne?
Kymppipaikalla tarkoitetaan yleensä keskikentän ylintä pelaajaa eli hyökkäävää kk-pelaajaa. "Kymppipaikka" sijaitsee siis kärkien alapuolella, vastustajan puolustuslinjan ja oman joukkueen keskikentän välissä. Kymppipaikan pelaajan "velvotteisiin" kuuluu yleensä hyökkäyspelin rakentaminen, läpisyöttöjen antaminen ja pystyjuoksujen tekeminen.

Itse ainakin käsitän, että piilokärjellä ja taakse vedetyllä hyökkääjällä tarkoitetaan yleensä aika lailla samaa asiaa. Kyseessä siis alempi hyökkääjä, joka pelaa toisen kärjen (=piikin) alapuolella, kun pelataan kahdella hyökkääjällä. Kun pelataan kahdella kärjellä, joista toinen on alempana, on olennaista, että ylempänä oleva hyökkääjä pysyy koko ajan toppareiden kohdalla ja alempi hyökkääjä hakee palloa puolustuslinjan edestä. Voidaan siis myös puhua, että "piilokärki" ja "taakse vedetty hyökkääjä" muistuttaa kymppipaikan pelaajaa.

- mikä ero on keskikentällä, puolustavalla keskikentällä, ankkurilla, box-to-box -pelaajallla jne?
Keskikenttäpelaaja käsitteen alapuolelle kuuluvat kaikki pelaajat, jotka pelaavat suurimmaksi osaksi keskikentällä (laitalinkit + keskimmäiset kk-pelaajat).

Puolustava keskikenttäpelaaja pelaa siis nimensä mukaisesti paljon puolustussuuntaan päin. Yleensä puolustava kk-pelaaja pelaa yleensä puolustuslinjan ja muun keskikentän välissä, jottei puolustuslinjan keskikentän väli kasvaisia liian suureksi. Puolustavalla kk-pelaajalla on myös velvotteita hyökkäyspelaamiseen pelinrakentamisen avulla.

Box-to-box -pelaaja on keskikenttäpelaaja, joka sekä puolustaa että on myös päättämässä hyökkäyksiä. Ko. pelaaja toimii siis lähinnä oman ja vastustajan rangaistusalueella nimityksensä mukaisesti.

edit. Ainiin, ankkurista en ole edes kuullutkaan. :-[
« Viimeksi muokattu: 09.11.2008 klo 20:12:02 kirjoittanut Shakaali »
foorumin nikki

Poissa Poissa


Vastaus #18 : 09.11.2008 klo 20:21:18



Vähän yllä olevaan keskusteluun jatkoa.

Tässä on kuviteellinen tilanne esim. maalipotkusta, jossa pakotetaa pelamaan lyhyt maalipotku, jonka jälkeen pakotetaa pelamaan avaus keskellä tai pitkä pallo ilman osoitetta.

1. Keltaisten hyökkääjä peittää oikean puoliskon kentästä pakottammalla MV avamaan toisen laitaan pallon ja sen jälkeen hyökkääjä lähtee tukemaan prässiä peittämälla punaisen pakin taaksepäin pelaamisen peittämälla topparin ja MV syöttysuunnat, joten pakki joutuu avamaan keskellä tai potkaista hätäri jolloin pelinrakentelusta ei tule mitään

2. Vasen laituri antaa olla punaisen laitapakin rauhassa jolloin maalivahti voi avata laitaan ja sen jälkeen kuin MV avannut sitten ryntäys kohti pakkia kummiski peittäen laidan ja laitalinkin syöttösuunnan ja ettei ryntää itseään pihalle ja laitapakki tukee tätä prässiä.

3. Keltaisten KK miehet ovat vähän vetäytyneet maalipotkussa antamalla punaisten KK miehille tilaa keskialueella.Kun MV avannut maalipotkun pakille
niin hän yrittää avata peliä keskikentälle jolloin keltaisten keskikenttä on ehtinyt tulla tukemaan prässiä ottamalla tilan pois ja pakottamaan virheisiin tai keltaisten pallonriistoon.

4.Keltaisten oikea laituri tulee tukemaan keskikentää jolloin saadaan mies-ylivoima keskikenttälle

5.Puolustuslinja pelaa n.puolessa kenttässä pitämässä pakkaa tiiviinä.Pakan tiiviys n.30-35

Tässä nyt tämmöinen hätäinen piirrustus jossa perusajatuksena kummiskin pelata keskikentän kautta missä yritetään pallonriistoa tai hätäinen roiskaisu johonkiin.

P.S. kertokaa vaan omia mielipiteitä tämmöisistä tilanteista.
 
« Viimeksi muokattu: 09.11.2008 klo 20:24:19 kirjoittanut foorumin nikki »
koera

Poissa Poissa


Vastaus #19 : 09.11.2008 klo 20:33:32

- eli mikä ero on kymppipaikalla, taakse vedetyllä hyökkääjällä tai piilokärjellä jne?

Klassinen kymppipaikka on vapaata roolia (tarkoittaa kutakuinkin vapaata liikkumista ja vähäisiä puollustusvelvotteita) pelaavan pelinrakentajan paikka. Sopii älykkäälle, syöttötaitoiselle ja kenttää hyvin näkevälle pelaajalle. Toki maalintekotaidosta plussaa.

Taakse vedetty hyökkääjää voisi tarkoittaa vaikka Rooneyn tyyppistä pelaajaa/roolia. Pelaa periaattessa toisen kärjen takana, eli tästä on se etu että topparit joutuvat molemmat pitämään yksinäistä kärkeä (jota ei voi oikein jättää 1vs1 tilanteeseen) ja esimerkiksi Munan tapauksessa laitapelikin on uhka, joten pakitkaan eivät voi kaventaa. Etäisyydestä puollustuslinjaan on myös se hyöty, että pallon saadessaan on usein kasvot kohti maalia, tai ennättää kääntyä rauhassa.

Piilokärki -termiä olen nähnyt käytettävän molemmista em. rooleista
winnie

Poissa Poissa


Vastaus #20 : 09.11.2008 klo 20:45:17

Klassinen kymppipaikka on vapaata roolia (tarkoittaa kutakuinkin vapaata liikkumista ja vähäisiä puollustusvelvotteita) pelaavan pelinrakentajan paikka. Sopii älykkäälle, syöttötaitoiselle ja kenttää hyvin näkevälle pelaajalle. Toki maalintekotaidosta plussaa.

En Tiedä mitä tarkoitat klassisella kymppipaikalla, mutta nykyään ns. kymppipaikkaa pelaavien pelaajien (esim arshavin em08) tehtävänä on liikkua ahkerasti vastustajan puolustuslinjan ja keskikentän välissä hakien syöttöpaikkaa. Kun syöttö tulee, yrittää kymppipaikan pelaaja antaa kuolettavan syötön, levittää laitaan, haastaa tai muuten vaan rakentaa peliä vastustajan ytimestä, silloin nousevat mainitsemasi älykkyys, syöttötaito ja kentän näkeminen arvoonsa. Myös nopeus ja 1vs1 taito on arvossaan.
Freddy

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Mikkelin Palloilijat


Vastaus #21 : 09.11.2008 klo 20:51:14

Ei arshavin ollut ns. klassinen kymppipaikan pelaaja, pelintekijä kyllä. Totti aikoinaan, Litmanen, Diego tulevat ensimmäisinä mieleen klassisesta 10-paikan pelaajasta.
Jsn

Poissa Poissa


Vastaus #22 : 10.11.2008 klo 00:40:21

- tai mikä ero on keskikentällä, puolustavalla keskikentällä, ankkurilla, box-to-box -pelaajallla jne?

Muiden vastaukset tulivat jo, mutta ankkurin ja puolustavan keskikentän ero on aika pieni ja häilyvä, riippuen taktiikasta toki.

Makelele on tyyppiesimerki ankkurista - hän puolustaa erittäin kurinalaisesti suoraan topparien edessä, eikä juuri nouse. Jos ankkuri saa pallon riistettyä tai syötön kautta jalkaansa, hän antaa sen nopeasti lähimmille keskikenttäpelaajille jotka ryhtyvät tekemään peliä. Ankkuri ei varsinaisesti osallistu pelintekemiseen juuri lainkaan. Eniten ankkuria käytetään taktiikoissa joissa keskikentän keskellä on selkeästi kolme pelaajaa, jolloin yksi heistä on alempana suojaamassa puolustuslinjaa. Ankkuri on mahdollistanut myös laitapakkien aiempaa aktiivisemmat nousut, sillä hän jää usein (aina) alas hyökkäyksissä.

Puolustava kk taas on enemmän pelaavampi. Hän voi tarvittaessa tehdä itsekin peliä, joskaan hänen vahvuudet eivät ole siinä (Pirlo poikkeus joka vahvistaa säännön). Hänen liikkumisensa on myöskin vapaampaa, kun taas ankkuri mielestäni pelaa lähinnä kentän keskellä. Puolustava kk voi käydä myös laidassa. Neljän keskikentän linjassa on yleensä puolustava kk, sillä keskimmäiset pelaajat joutuvat liikkumaan enemmän, eivätkä voi siksi vain pelata puolustussuuntaan. Tuomas Haapala tämän kauden Klubista on hyvä esimerkki puolustavasta keskikentästä.

On siinä ja siinä laskisinko Heikkisen maajoukkueessa ankkuriksi vai puolustavaksi keskikentäksi, sillä Suomella keskikentän ryhmitys ei suoranaisesti tue ankkurin käyttöä. Ei hänellä kuitenkaan juuri ole hyökkäys- tai pelintekovastuuta.
Tukeem Abdullah Jafer

Poissa Poissa


Vastaus #23 : 10.11.2008 klo 02:13:31



Tässä on kuviteellinen tilanne esim. maalipotkusta, jossa pakotetaa pelamaan lyhyt maalipotku, jonka jälkeen pakotetaa pelamaan avaus keskellä tai pitkä pallo ilman osoitetta.

1. Keltaisten hyökkääjä peittää oikean puoliskon kentästä pakottammalla MV avamaan toisen laitaan pallon ja sen jälkeen hyökkääjä lähtee tukemaan prässiä peittämälla punaisen pakin taaksepäin pelaamisen peittämälla topparin ja MV syöttysuunnat, joten pakki joutuu avamaan keskellä tai potkaista hätäri jolloin pelinrakentelusta ei tule mitään


2. Vasen laituri antaa olla punaisen laitapakin rauhassa jolloin maalivahti voi avata laitaan ja sen jälkeen kuin MV avannut sitten ryntäys kohti pakkia kummiski peittäen laidan ja laitalinkin syöttösuunnan ja ettei ryntää itseään pihalle ja laitapakki tukee tätä prässiä.

3. Keltaisten KK miehet ovat vähän vetäytyneet maalipotkussa antamalla punaisten KK miehille tilaa keskialueella.Kun MV avannut maalipotkun pakille
niin hän yrittää avata peliä keskikentälle jolloin keltaisten keskikenttä on ehtinyt tulla tukemaan prässiä ottamalla tilan pois ja pakottamaan virheisiin tai keltaisten pallonriistoon.

4.Keltaisten oikea laituri tulee tukemaan keskikentää jolloin saadaan mies-ylivoima keskikenttälle

5.Puolustuslinja pelaa n.puolessa kenttässä pitämässä pakkaa tiiviinä.Pakan tiiviys n.30-35

Tässä nyt tämmöinen hätäinen piirrustus jossa perusajatuksena kummiskin pelata keskikentän kautta missä yritetään pallonriistoa tai hätäinen roiskaisu johonkiin.

P.S. kertokaa vaan omia mielipiteitä tämmöisistä tilanteista.

Tässä tavassa piilee muutamia kompastuskiviä. Usein 4-1-4-1-systeemillä puolustettaessa kärki ei liiku juurikaan sivuttaissuunnassa. Tietysti tapoja on monenlaisia, mutta yksinäisen kärjen joutuessa näinkin fyysisesti kuormittavaan puolustusrooliin, herää kysymys, liekö hänellä enää terävyyttä hyökkäyspeliin (kärjen juoksumatka on kuvassa pisin, vaikka yleensä se pyritään pitämään lyhimpänä). Joka tapauksessa hän on hetkellisesti pois keskeltä eli vaarallisimmalta maalintekoalueelta, jos keltaiset sattuisivat pallon voittamaan. Toinen ongelma on epäsymmetria ja puolustusryhmityksen uudelleen organisoituminen, joka aiheutuu siitä hyvinkin todennäköisestä tapahtumasta, jolloin kaikesta huolimatta punainen joukkue onnistuu kierrättämään pallon toiselle laidalle. Nythän kuvassa olevassa tilanteessa punaisten laitapakki, maalivahti ja toppari pääsevät pelaamaan noin 15x30 metrin alueella 3v1-tilanteen keltaisten kärkeä vastaan. Mikäli kierrätys onnistutaan pelaamaan nopeasti, on oletettavaa, että keltaisten koko keskikenttä ankkuria lukuun ottamatta saadaan tilanteesta ulos. Eli tilanne joka syntyisi siitä, että punaisten vasen laituri saisi pallon, olisi luultavasti vaarallisempi kuin se tilanne, että keltaisten kärki tai vasen linkki saisi prässättyä pallon laidalla.

Lisää miettimistä aiheuttaa se, kuinka keltainen joukkue toimisi, jos punaisten keskikenttä ei lähtisikään hakemaan palloa noin syvältä. Kuvitellaan siis, että koko punaisten keskikenttä olisi samalla tasolla kuin heidän vasen laiturinsa. Tällöin keltaisten kärki jäisi melko yksinäiseksi, etenkin jos punaisten puolustuslinja muuttaisi vielä muotonsa timantiksi. Vaikkapa siis oikea toppari nousisi keskikentän pohjalle.

Eikä tässä tietenkään vielä kaikki, sillä nyt on myös paljolti kyse siitä, millainen potku pallollisella laitapakilla on. Tilaahan näyttäisi löytyvän vastakkaiselta laidalta, keltaisten puolustus- ja keskikenttälinjojen välistä sekä puolustuslinjan takaa. Mikäli ammattimiehistä on kyse, 50 metrin potkun ei pitäisi olla suurikaan vaatimus. Tällöin ei luultavasti olisi kyse hätäisestä roiskaisusta vaan tarkoituksenmukaisesta pitkästä syötöstä.

Toisaalta tässä olisi myös tiedettävä, seuraako keltaisten keskikenttä vastustajien pallosta loittonevan liikkeen, sillä puhtaasta aluepelistä ei näyttäisi olevan kyse.
Tukeem Abdullah Jafer

Poissa Poissa


Vastaus #24 : 10.11.2008 klo 04:57:54

Kuten muumi jo totesikin, Italiassa on huomattavan runsas sanavarasto kuvaamaan pelipaikkojen roolituksellisia eroja. Pirlohan ei missään nimessä ole mitenkään poikkeuksellinen peliä tekevä keskikenttämies. Saapasmaassa monet joukkueet käyttävät puolustuslinjan edessä operoivaa pelintekijää. Esimerkkeinä olkoon vaikka Lazion Ledesma, Palermon Liverani, Torinon Corini tai Cagliarin Conti. Garganon tyyli taas on hieman dynaamisempi, mutta esimerkiksi Udinesen tämän kauden menestyksen luojan, Roman kasvattaman Gaetano D’Agostinon, laskisin melko puhtaasti tähän kastiin. Mediano regista tai regista basso kuvaa siis tätä roolia, joka on Italiassa ollut käytössä jo ennen kuin Pirlo näki päivänvalon.
 
Interno mediano basso puolestaan on yleisnimitys keskikentän keskustan alemmalla osastolla hääräävistä pelaajista. Tämä termi jättää kuitenkin arvoitukseksi, onko rooli rakentava vai puolustava. Kun puhutaan keskikenttäpelaajista, joiden tehtävät ovat selkeästi puolustusvoittoisia, käytetään usein sanaa incontrista. Harvemmin tälläkään tarkoitetaan ankkuripelaajaa vaan usein vaikkapa Pirlon molemmille puolille Ancelotti asettaa incontristan (Gattuso & Ambrosini). Regista – johtaja – ei myöskään aina kerro hyökkäyspainotteisuudesta, sillä esimerkiksi Sienan Paul Codrea on geometrica regista osallistumatta sen kummemmin hyökkäysten rakenteluun. Hän pelaa siis keskikentän ankkurina suojaten toppareita vastahyökkäyksiltä. Ankkuripelaajasta voidaan käyttää myös nimikettä regista arretrato tai interdittore. Mediano di spinta ja mediano di appoggio ovat ehkäpä jo vähän harvenevaa sanastoa. Luultavasti centrocampista di fascia kuvaa parhaiten yleisesti ankkuripelaajaa (vrt. holding midfield).

Yhtään sen yksinkertaisempi ei ole myöskään kymppipaikka tai piilokärki. Numero dieci tietysti vastaa suoraan kotoista termiämme, mutta sitten ovat soppaa hämmentämässä vielä esimerkiksi trequartista, fantasista, rifinitore ja mezzapunta. Nämä käsitteethän voivat mennä myös päällekkäin. Ainakin voisin sitoa esimerkiksi Zidanen näihin kaikkiin vaihtoehtoihin. Rifinitorea tosin käytetään myös puhtaista kärkipelaajista, mutta vaikkapa Spallettin Roman 4-2-3-1-formaatissa Totti kärkipelaajana olisi punto di riferimento, jolloin koko hänen alapuolelleen jäävä kolmikko olisi rifinitoreja. Perrottaahan ei parhaalla verstaallakaan saisi hiottua fantasistaksi enkä puhuisi hänestä myöskään mezzapuntana. Tosin Perrottan kaltaisista työjuhdista voidaan käyttää nimeä mediano mobile. Lippin MM-joukkueessa Perrottasta puhuttiin myös mezzalana, jolla kauan sitten tarkoitettiin välihyökkääjiä.

Vielä sen voisi tässä yhteydessä huomioida, kun aiemmin oli puhetta strikerin ja forwardin eroista, että sekä italiassa että englannissa on käytössä seconda punta tai second striker. Tämän vuoksi näkisin forwardin (avanti) ihan samalla tavalla kuin attacker (attacante) tarkoittavan ihan yleisesti hyökkääjiä, olivat he sitten ysejä, kymppejä tai laitapelaajia. Numero 10 voi siis ihan hyvin olla myös seconda punta, joka pelaa hieman vapaammassa roolissa (fantasista) kuten Del Piero ja Cassano tai tiukempaan rooliin sidottu vastustajan puolustus- ja hyökkäyslinjojen välissä pelaava mezzapunta. Tässä tapauksessa mezzapuntalla voisi myös tarkoittaa hyökkääjää (esim. Brienza tai Miccoli).
« Viimeksi muokattu: 11.03.2009 klo 12:26:50 kirjoittanut Tukeem Abdullah Jafer »

 
Sivuja: [1] 2 ... 12
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa