Kysy (taktiikoista) - forum vastaa!

[Nice10]

Ei joukkueen kai erityisen kehittynyt tarvitse olla, jos keskelle ohjataan. Nuorille pelaajille on hyvä opettaa tätäkin mallia etenkin, jos joukkueen keskikentän keskellä on kavereita, jotka tykkäävät, osaavat ja jaksavat kaksinkamppailla paljon.

Huipullahan näitä varioidaan paljon myös vastustajan mukaan. Jos vastustajalla on äärimmäisen vaarallisia laitureita, joille ei jatkuvasti haluta palloa antaa, on ihan luonnollista ohjata joko painotetusti toiseen laitaan tai molemmin puolin keskelle. Ja ohjausta tietysti voi soveltaa eri tavalla eri pelitilanteissa esimerkiksi toiselta laidalta keskelle ja toiselta laitaan. Toki tämä vaatii jo hieman sitä, että pelaajat pystyvät itsekin reagoimaan, ajattelemaan ja ratkaisemaan ongelmia kentällä.

[Ricardo Leite]

Kysytään siis tuosta ohjauksen suunnasta jatkokysäri.
Junnujoukkueissa tietysti ensimmäinen opetettava ohjaussuunta on laitaan eli pois vaaralliselta alueelta. (Jossain insidesoccerin treenissä tätä kutsuttiin myös nimellä "pelin tekeminen ennustettavammaksi").
1. Miten kehittynyt joukkueen pitää taktisesti olla jotta aletaan ohjata vastustajaa myös keskelle, kohti tiiviimpää omaa rykelmää? (Joo, tiedän että aikuistenkin joukkueista moni ohjaa aina laidalle.)
2. Itse mietin tätä ohjausta näin:
hyökkäyspäässä keskelle (riistosta saadaan heti vaarallinen tilanne),
keskiviivan paikkeilla laitaan (vastustajan hyökkäys hidastuu kun joutuu kiertämään) ja
alhaalla laitaan (pois maalintekoalueelta).
Kommentteja?

Itse käytän kolmella keskikenttäpelaajalla pelatessa (puolustusformaatti 4-1-4-1) useampaa ohjaustasoa. Vastustajan toppareilta pallo ohjataan laitapuolustajalle (ohjaustaso 1). Sieltä syöttö ohjataan keskikentän keskustaan (ohjaustaso 2), missä pallo pyritään riistämään. Mikäli riistävät pelaajat pystytään ohittamaan, ohjaa keskikentän ankkuri pelin jälleen vähemmän vaaralliseksi näkemälleen laidalle (ohjaustaso 3).

Kahdella keskikenttämiehellä pelatessa (4-4-2) voi ohjauspeli ollakin sitten aivan toisenlaista.

Huipullahan näitä varioidaan paljon myös vastustajan mukaan. Jos vastustajalla on äärimmäisen vaarallisia laitureita, joille ei jatkuvasti haluta palloa antaa, on ihan luonnollista ohjata joko painotetusti toiseen laitaan tai molemmin puolin keskelle.

Aika vähän sitä vastustajan mukaan todellisuudessa varioidaan, ellei sitten koko joukkueen peliryhmitystä vatkata vastustajan mukaan.

[Nice10]

No kyllähän huipputasollakin esimerkiksi ohjauspelin ensimmäistä vaihetta varioidaan vastustajan materiaalin mukaan sen mitä kyetään. Jos vastustajalla on Maiconin, Alvesin jne kaltaisia erinomaisesti peliä tekeviä laitapakkeja, niin kyllä hyökkääjillä ja laitapelaajilla on hyvin usein velvollisuus saada mahdollisimman monta kertaa vastustaja käynnistämään hitaita hyökkäyksiään siltä heikommalta laidalta. Puhutaan pienistä nyansseista ja pienistä prosenteista kuten muillakin eri pelin osa-alueilla. Huipulla toki joukkueet kykenevät turvin purkamaan erilaisia prässejä ja ohjauspelejä luovemmin ja kaikista parhaat joukkueet pystyvät jopa määrittelemään pitkälti itse mitä kautta säännöllisesti hyökkäyskolmannekselle etenevät teki puolustava joukkue lähes mitä tahansa.

Mitä taas tulee johonkin junioreihin, niin jos tiedossa on, että vastustajalla pelaa esimerkiksi vaspassa oikeajalkainen kaveri tai muuten vaan kaveri joka on pallon kanssa vaikeuksissa, niin kyllä keskimäärin vastustajan toppareita kannattaa ohjata avaamaan peliä tälle laidalle jne. Pelaajien omiakin aivoja kannattaa näissä hieman stimuloida ja pohtia joukkueena miten pienillä asioilla voidaan vaikeuttaa vastustajan pelaamista ja siten helpottaa omaa pelaamista.

[futaaja94]

Mitä puolustava joukkue/maalivahti voi tehdä muuta kuin pitää kiinni pelaajan joka tulee maalivahdin eteen kulmatilanteissa?

[member of global family]

Mitä puolustava joukkue/maalivahti voi tehdä muuta kuin pitää kiinni pelaajan joka tulee maalivahdin eteen kulmatilanteissa?

Työntää sormen perseesen ja puristaa kasseista

[Kaihlamo]

Työntää sormen perseesen ja puristaa kasseista

Ahvenanmaalaisilla joukkueilla nämä

[Atmosphere]

Työntää sormen perseesen ja puristaa kasseista

Tapittaa paikalla niin että veskalle jää liikkumatilaa lähtee ulos.
Jos se toinen tuuppii/tökkii/anustapittaa niin kauhe ehuuto tuomarin suuntaan.

[Hender]

Itse käytän kolmella keskikenttäpelaajalla pelatessa (puolustusformaatti 4-1-4-1) useampaa ohjaustasoa. Vastustajan toppareilta pallo ohjataan laitapuolustajalle (ohjaustaso 1). Sieltä syöttö ohjataan keskikentän keskustaan (ohjaustaso 2), missä pallo pyritään riistämään. Mikäli riistävät pelaajat pystytään ohittamaan, ohjaa keskikentän ankkuri pelin jälleen vähemmän vaaralliseksi näkemälleen laidalle (ohjaustaso 3).

Kahdella keskikenttämiehellä pelatessa (4-4-2) voi ohjauspeli ollakin sitten aivan toisenlaista.

Aika vähän sitä vastustajan mukaan todellisuudessa varioidaan, ellei sitten koko joukkueen peliryhmitystä vatkata vastustajan mukaan.

Joo, samalla tavalla näkisin itsekin. Tosin mielestäni 4-4-2:ssakin erittäin toimiva systeemi, riippuen tietysti hyvin paljon keskikentän pelaajista. Jos kk:t kykenevät rikkovaan peliin ja pallonriistoihin, niin keskikentälle suuntautuva ohjaus on aika bueno. Etenkin junnujoukkueissa on varmasti vaikea varioida peliä, enkä oikein usko että muutenkaan systeemiä kyetään muuttamaan ellei sitten puhuta jostain veikkausliigan, ykkösen tai kakkosen joukkueista. Tämä siis pelaajan näkökulmasta.

[winnie]

Mikä on Liikekuvamalli? Entä millainen on Epäortodoksinen?

[koera]

Mikä on Liikekuvamalli?

Aivojen ja selkäytimen eri osiin "tallentuvia" liikemalleja, jotka sisältävät tiedon siitä miten ja milloin raajat, nivelet jne. liikkuvat. Liikkeen oppimisessa on karkeasti kolme vaihetta: 1) Ymmärtäminen, käytännön tasolla mallisuorituksen näkeminen (mitä tehdään?) 2) Omaksuminen kokeilun ja harjoittelun kautta, sekä viimeiseksi 3) Automaatiovaihe, jolloin suoritus tulee selkäytimestä, ts. sitä ei tarvitse tietoisesti ajatella.   

[peruspekka]

Millaisia eri formaatioita on 7vs7 peliin?

[Josef K.]

Muistan, kun 2006 MM-kisoissa Hollannin MvB otti joskus loppuhetkille JVoH:n sisään pitkien pallojen kohteeksi. Nimihirviö ei kuitenkaan mennyt keskelle, vaan suunnilleen rankkarialueen kulmalle, mistä hän sitten yritti puskea pallon maalin edustalle.

Miksei näin toimita useammin? Eikö vaikka jotain Saksaa vastaan kannattaisi pistää ilmatarget pelaamaan Lahmia vastaan, eikä vetää kaikkia suoraan Merten päähän?

e: Lisättäköön, että Drillon Norjan aikanaan menestyksekkäästi käyttämä Flo-syöttö oli juuri tällainen ristipallo.

[suomifutiksen Janne Tähkä]

Millaisia eri formaatioita on 7vs7 peliin?

En oo näistä kyllä löytänyt netistäkään mitään pohdintaa, mutta omassa harrastejengissä on kokeiltu 2-2-2, 3-2-1 ja 2-3-1, viimeksi mainittu on toiminut noista parhaiten meillä.

[Kirjoitan, mutta en lue]

En oo näistä kyllä löytänyt netistäkään mitään pohdintaa, mutta omassa harrastejengissä on kokeiltu 2-2-2, 3-2-1 ja 2-3-1, viimeksi mainittu on toiminut noista parhaiten meillä.

Rinus Michels otti kirjassaan kantaa perinteisen 3-3 -ryhmityksen puolesta. Tämä toki nimenomaan juniorosarjoja koskien.

[Freddy]

Muistan, kun 2006 MM-kisoissa Hollannin MvB otti joskus loppuhetkille JVoH:n sisään pitkien pallojen kohteeksi. Nimihirviö ei kuitenkaan mennyt keskelle, vaan suunnilleen rankkarialueen kulmalle, mistä hän sitten yritti puskea pallon maalin edustalle.

Tätähän Englantikin käytti muistaakseni samoissa kisoissa, tähtäsivät osan sivuvapaapotkuista ja kulmapotkuista takatolpalle Crouchin päähän, josta mies yritti tiputella palloja takaisin päin maalin eteen. Tätä on jopa oma kutosdivari joukkueemme käyttänyt. Paras pääpelaaja eli toinen toppari juoksee takatolpalle ja yrittää sieltä tiputella palloja maalin eteen. On ainakin meillä konkretisoitunut jopa maaleina, vaikka kovin paljon sitä olla kuitenkaan käytetty.

Se, että minkä takia sitä ei esim. kulmapotkuissa ja vapaapotkuissa ehkä käytetä paljoa, johtuu sen "vaikeudesta." Pallon pitää tulla sille parhaalle pääpelaajalle tai muuten koko homma yleensä vesittyy.

Pientä pohdintaa aiheesta, vaikka se kyllä ehkä vain sivusi antaamaasi esimerkkiä.

[rukkanen]

Rinus Michels otti kirjassaan kantaa perinteisen 3-3 -ryhmityksen puolesta. Tämä toki nimenomaan juniorosarjoja koskien.

Muistatko yhtään, mitä perusteita Michelsillä tämän ryhmityksen käytölle oli? Meillä (juniorisarjassa nimenomaan) 3–3:ssa jäivät puolustajien ja hyökkääjien välimatkat helposti liian suuriksi, ja siirryttiin käyttämään 2–3–1- ja 3–2–1-muodostelmia. Ehkä Michelsin pointtina on juurikin se, että pelaajat oppisivat 3–3:ssa paremmin ns. täyttämään kentän tasapainoisesti ilman muodostelman tarjoamia rajatumpia kehyksiä? Eli 3–3 antaisi enemmän ärsykkeitä sijoittumisen kehittymiseen? Tietysti missä tahansa muodostelmassa pelaajien täytyy miettiä sijoittumistaan kentällä...

[Ricardo Leite]

Muistatko yhtään, mitä perusteita Michelsillä tämän ryhmityksen käytölle oli? Meillä (juniorisarjassa nimenomaan) 3–3:ssa jäivät puolustajien ja hyökkääjien välimatkat helposti liian suuriksi, ja siirryttiin käyttämään 2–3–1- ja 3–2–1-muodostelmia. Ehkä Michelsin pointtina on juurikin se, että pelaajat oppisivat 3–3:ssa paremmin ns. täyttämään kentän tasapainoisesti ilman muodostelman tarjoamia rajatumpia kehyksiä? Eli 3–3 antaisi enemmän ärsykkeitä sijoittumisen kehittymiseen? Tietysti missä tahansa muodostelmassa pelaajien täytyy miettiä sijoittumistaan kentällä...

Juuri tämä oli Michelsin johtava ajatus. Lisäksi 3-3 valmistaa pelaajia paremmin tulevaan suuren kentän jalkapalloon kun se avaa jo linjoissa pelaamisen peruselementtejä.

[leeremick26]

Se, että minkä takia sitä ei esim. kulmapotkuissa ja vapaapotkuissa ehkä käytetä paljoa, johtuu sen "vaikeudesta." Pallon pitää tulla sille parhaalle pääpelaajalle tai muuten koko homma yleensä vesittyy.

Ainakin Viikingit on pari kulmamaalia tuolla tavalla tehnyt - Hirvoselle maalin takakulmalle josta tämä puskee maalin eteen sähläyspallon. Hassuahan on, että jokainen katsoja stadionilla tietää tuon, vastustajan valmentajakin varmasti tietää tuon, vaan kyllähän tuo n. 50 prosenttisesti onnistuu.

[Kaihlamo]

Ainakin Viikingit on pari kulmamaalia tuolla tavalla tehnyt - Hirvoselle maalin takakulmalle josta tämä puskee maalin eteen sähläyspallon. Hassuahan on, että jokainen katsoja stadionilla tietää tuon, vastustajan valmentajakin varmasti tietää tuon, vaan kyllähän tuo n. 50 prosenttisesti onnistuu.

Jos se 50 prosenttisesti onnistuu ja vain pari kulmamaalia on tehty niin, joko Viikingit käyttävät sitä tosi harvoin tai sitten Viikingit saa tosi vähän kulmia?

[leeremick26]

Jos se 50 prosenttisesti onnistuu ja vain pari kulmamaalia on tehty niin, joko Viikingit käyttävät sitä tosi harvoin tai sitten Viikingit saa tosi vähän kulmia?

Ei maaliin asti sentään onnistu - vaan Hirvonen onnistuu tiputtamaan pallon siihen veskarin kutosen alueelle. Jatko ei olekaan sitten sujunut niin, että pallo maaliin asti olisi tietään löytänyt.

[Alain Robbe-Grillet]

En oo näistä kyllä löytänyt netistäkään mitään pohdintaa, mutta omassa harrastejengissä on kokeiltu 2-2-2, 3-2-1 ja 2-3-1, viimeksi mainittu on toiminut noista parhaiten meillä.

Tuossa tubelinkissä joku paikallinen suuruus pohtii 7v7 taktiikoiden etuja ja suggestioneista löytyy lisää jos vain jaksaa katella. Me pelattiin aikoinaan 3-1-2, mutta aika monesti se vaihtu ihan itsestään 3-3:ksi ja jopa 3-0-3:ksi.

http://www.youtube.com/watch?v=kDfiobyfbEQ


e. Tuosta 3-1-2:sta vielä sen verran, että Hollannissa opetetaan, että tuo 3-1-2 on hyökätessä muodossa 2-1-2-1 ja puolustettaessa 1-2-1-2.

[Soolo2]

Ihan nykyisen penkkiurheilijan näkökulmasta:

Käsittääkseni kulmapotkuja pyritään nykyään puolustamaan aluepuolustamalla? Mikä tähän on syy?

Kaikkien lähimuistissa olevista "suurista maaleista" ainakin Sjölundin maali Saksaa vastaan 2008, saman vuoden MM-kisojen Italian Grosson maali taas Saksaa vastaan ja nyt Huntellaarin maali Suomea vastaan ovat tulleet kun aluepuolustus on purettu simppelin näköisellä kikalla. Tilannetta on jouduttu puolustamaan seisovilta jaloilta liikkuvaa vastustajaa vastaan.

Vai onko miesvartioinnin avaaminen screenillä ja kaksi-yhtä vastaan tilanteen luomisella yhtä "helppoa"?

Omina peliaikoina (helvetin kauan aikaa sitten)kun joukkueesta riippumatta kulmat miesvartioitiin, tai ainakin jokaiselle puolustavalle pelaajalle merkattin oma mies.

[Josef K.]

Alueen perusidea on tietty se, että parhaat pääpelaajat saadaan puolustamaan tärkeimpiä alueita. Miestä pelatessa voidaan harhauttaa nämä pois, jolloin voidaan siis päästä puskemaan vaikka puolustuksen heikointa lenkkiä vastaan. Voi olla, että aluetta pelatessa myös mahdolliseen kakkospalloon on ryhmitytty paremmin.

Pitää myös muistaa, että puolustuksella on yleensä aika selvä miesylivoima, usein 8-9 vs. 5-6 tai vastaavaa. Tällöin todennäköisyys ykköspallon voittamiseen pitäisi olla aika suuri. Ja kun ylimääräisiä miehiä on niin paljon, ei voida puhua edes puhtaasta miesvartioinnista vaan yhdistelmästä korkeintaan (tolppamiehet ainakin pelaavat aluetta).

Mahdollisesti alue on myös helpompi harjoituttaa joukkueelle puhtaasti toistoilla. Kun jokaisella on oma tontti pelistä toiseen, sekoiluja ei tule.

[Noviisi]

Kuinka puolustuspelaamisen (prässääminen, ohjaaminen, pallonriisto, jne.) pitäisi tapahtua 4-4-2 timantti taktiikalla?
Kysymys heräsi katsellessani Suomen U-17 peliä Ranskaa vastaan eilen Tammelan stadionilla. Mielestäni Suomi ei onnistunut puolustuspelaamisessa edes vähää alusta. Keskusta ei ollut tiivis ja laitojen kautta tultiin laukkaamalla keskityspaikoille jatkuvasti. Suomi näytti pelaavan puolustuksen jotenkin niin, että molemmat kärjet olivat omassa tasossaan ja sitten tuli kolmen keskikentän linja, joka oli auttamattoman kapea ja aukkoinen, niin että jatkuvasti pystyttiin pelaamaan sen ohi tai väleistä. Sitten oli se viimeinen keskikenttämies tosi lähellä toppareita ja puolustuslinja aika samalla viivalla. Eli puolustettaessa ryhmitys näytti 4-1-3-2 :lta.

Ranskakin pelasi 4-4-2:sta, mutta kärjet porrastivat selvemmin ja ylempi keskikenttämies tuli peliä rakennettaessa hakemaan palloja alemman keskikentän avuksi, niin, että jomman kumman kautta pystyttiin pelaamaan laidoille tai kärjille. (Suomi ei pystynyt omassa pallollisessa pelissä juurikaan pelaamaan keskustan kautta. Yksinäinen alempi keskikenttä oli käytännössä koko ajan pidetty, eikä ylempi keskikenttämies tullut hakemaan palloja riittävän hanakasti.

[xoxo]

Ihan peliä katsomattakin epäilisin, että ero Ranskan ja Suomen pelaajien fyysisten ominaisuuksien sekä taidon puolesta oli jo niin valtava ettei pelitapahtumien kannalta tuolla ryhmittäytymisellä ollut merkitystä vähää alusta.