FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
19.01.2021 klo 09:54:31 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 10 [11] 12
 
Kirjoittaja Aihe: Kysy (taktiikoista) - forum vastaa!  (Luettu 37820 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Ricardo Leite

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ylimieliset


Vastaus #250 : 09.11.2010 klo 15:51:33

Sen uskallan sanoa, ettei tuota koskaan tulla näkemään kuin korkeintaan normaalina pelitilannevaihteluna totaalijalkapallon teesien mukaan.
Rino

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Zokora + Adebayor


Vastaus #251 : 09.11.2010 klo 15:53:05

Useissa joukkueissa topparit kuljettavat pystyyn aika paljon nykyisin. Esimerkiksi nyt Lucio Interissä. Pakkohan häntä sitten on keskikentän paikata, kun aukot linjassa ovat aika tuhoisia jos tulee pallonmenetys. Eivät kai ne paikkaa sen pysyvämmin vaihda, mutta kyllähän se topparin ja kärjen paikkojen vaihtaminen saattaisi sekoittaa oman puolustuslinjan peliä aika pahasti, vaikka osaisivat molempia paikkoja pelata. Mielenkiintoinen ajatus jaksamisen kannalta kyllä, topparit kun yleensä juoksevat selvästi vähiten.
Ricardo Leite

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ylimieliset


Vastaus #252 : 09.11.2010 klo 16:08:57

Mielenkiintoinen ajatus tosiaankin, että pelaaja ravaisi ensin itsensä tukkoon vaikkapa kärjessä tai laidalla ja siirtyisi sitten topparin tontille. Siinä juostaan vähemmän, mutta silloin kun juostaan, niin ei auttaisi olla hirvittävästi maitohappoa jaloissa.

Sanoisin, että erikoinen ajatus, mielenkiintoinenkin, mutta ei jatkoon.
Rino

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Zokora + Adebayor


Vastaus #253 : 09.11.2010 klo 16:38:40

Viet homman aika pitkälle, että juostaisiin tukkoon. Eri asia on tehdä vaihtoja vaikkapa vartin välein. Tietenkin maitohapot voivat toppariksi siirryttäessä hetken haitata, mutta toisaalta hyökkäykseen saadaan välittömästi tuoreemmat jalat. Puhtaasti juoksuvoimalla mitattaessa voisi jäädä plussan puolelle. Negatiivisia vaikutuksia löytyy kasapäin, mutta tämänkin ajatuksen kohdalla jatkoonmeno määritellään muualla kuin foorumilla.
susu

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HePu ja PaLa ja RiPu


Vastaus #254 : 09.11.2010 klo 21:50:34

Olen tuota kärkipelaajien paikan vaihtoa joskus pohtinut ja tullut siihen tulokseen että siinä saattaa hyvinkin olla yksi jalkapallotaktiikan seuraavista askelista. Perinteiset puhtaat kärkipelaajat ovat jo vähän aikaa olleet katoava luonnonvara ja tämä kehitys tuskin on pysähtymässä. Voisiko teidän mielestänne ajatuksen tasolla kärkipelaaja vaihtaa tasaisin väliajoin pelipaikkaa esimerkiksi puolustavan keskikenttäpelaajan kanssa?

Ns. Makelele-roolissa toki liikutaan paljon, mutta liike on tasaista, eikä siihen liity niin paljoa nopeita spurtteja. Kärjen liikkuminen kentällä on lähes päinvastaista. Uskon että jatkuva vaihtelu auttaisi pelaajia jaksamaan kentällä pidempään ja jakamaan vastuun kentällä ravaamisesta tasaisemmin. Ovatko jalkapalloilijat niin putkiaivoja etteivät kykenisi pelaamaan ottelun aikana kahtaa erilaista roolia? Tietenkin kysymys on myös pelaajien taidoista ja niiden sopivuudesta erilaisille pelipaikoille, mutta en pidä mitenkään mahdottomana ajatuksena topparin peluuttamista ensin targettina ja sitten linjassa vaihdellen edestakaisin ottelun ajan. Tämä antaisi myös mahdollisuuden taktisiin variaatioihin ottelun aikana.

Onhan näitä nähty, mutta en usko, että käskykyksissä vielä löytyy. Kurittomuuspäissään Tevez, Rooney on nähty hoitamassa puolustavan keskikenttämiehen prässäyshommia puolustuspään sivurajoilla ja omalla rankkarialueellakin. (Tosin Rooney on tainnut olla silloin laiturina) Rafan Poolissa Torreskin nähtiin joskus wingmanina puolustuksen apuna. Näissä tapauksissa ei kuitenkaan ole mitään vastaliikettä tapahtunut. (että joku vapaana oleva puolustusvoittoinen pelaaja olisi noussut hyökkäykseen, paitsi laitapakit)

Sitten on näitä "puolustavia" target - pelaajia, jotka poimivat pallon ylhäällä omille, Kuten Sergio Ramos, Alex Song. Kyllä nämäkin pojat juoksee pää kolmantena jalkana kotiinpäin, kun ei heitä oo kukaan paikkaamaamassa. Ei ainakaan kukaan hyökkääjistä.

Sen sijaan tulevaisuudessa "älykkäät" puolustavat hyökkääjät saattavat olla arvossaan, kun puolustuspelaajia yhä enemmän nähdään hyökkäyksessä. Jos valmentaja ymmärtää tämäntyyppisen pelaajan potentiaalin, uskoisin, että hyökkäysvariaatioiden lisäämiseksi "korvausmenetelmä" saattaisi jopa tulla yhdeksi aseeksi. Varsinkin huippufudiksessa tuntuu olevan voimakkaan roolittamisen trendi hyökkääjien ja puolustajien välillä. Vaikea kuvitella Berbatovia tai Ibraa paikkaamassa tuli persauksissa...

Olkoon kuka tahansa mitä tahansa mieltä pelaajasta, mutta ilolla katselin aikoinaan FC Lahden paidassa Konsta Hietasen puolustuslukutaitoa ja monipuolisuutta. Pääosin mies pelasi laiturina ja joskus hyökkäjänä niiden puttuessa, mutta välillä häntä "lepuutettiin" myös laitapakkina. Nämä kaikki paikat nähtiin yhden ottelun aikana.

Huipputasolla tämäntyyppiset pelaajat olisivat kai Yuri Zhirkoveja ja Gareth Baleja. Näitä kaikkia ukkoja tosin yhdistää se, että ne juoksevat pirusti, joten tuskin se juoksentelu vähenee tuollaisilla pelaajilla.

Totaal Futballismissa tilanne on tietenkin eri. Siellä hyvä porukka voisi vaikka vaihdellakin paikkoja.

Alasarjafudiksessa edestakaisten vaihtojen niin salliessa on ollut välillä kiva laittaa toppari target-hyökkääjäksi hämmentämään. Toppari saa uutta eritempoista vibaa ja vastustaja joutuu vähän hämmästelemään.
idänihme

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: suurseura


Vastaus #255 : 10.11.2010 klo 13:20:05

Alasarjafudiksessa edestakaisten vaihtojen niin salliessa on ollut välillä kiva laittaa toppari target-hyökkääjäksi hämmentämään. Toppari saa uutta eritempoista vibaa ja vastustaja joutuu vähän hämmästelemään.
Toisaalta alasarjafutiksessa liian vähillä pelaajilla pelatessa (ei vaihtoja tai jopa alivoima) juuri aiemmin mainitty lepuutuskuvio tukee pelipaikan vaihtelua. Joskus on tullut pelattua jopa niin että maalivahti vaihdetaan väsyneen kenttäpelaajan tilalle tauolla. Taktiikasta riippuen esim linkit voi olla aika pahassa hapessa pelin loppupuolella siinä missä toisilla pelipaikoilla ei tule edes hiki. Koska pelin tempo kasvaa koko ajan ja yli kolmea vaihtoa ei ihan heti olla sallimassa luulisi pelipaikan vaihdosta olevan tietty hyöty myös ylemmillä tasoilla, mutta sen hyödyntämisessä kieltämättä on paljon hankaluuksia. Rooleja voi toki muuttaa enemmän/vähemmän rasittaviksi myös vaihtamalla ryhmitystä kesken pelin.
winnie

Paikalla Paikalla


Vastaus #256 : 13.11.2011 klo 20:45:08

Selasin Tukeemin vanhoja kirjoituksia ja törmäsin sellaiseen termiin kuin kolmiopartiopuolustaminen. Mitä tarkoittaa? Plus esimerkkejä.
defcon1

Poissa Poissa


Vastaus #257 : 13.11.2011 klo 21:45:31

TAJ:n ikioma termi..? (Eikä varmana kannata ottaa yleiseen käyttöön.)
Veikkaus: yks kiinni pallollisessa, kaks varmistamassa läheltä -> puolustavien muodostelma = kolmio. Ei harmainta aavistustakaan miksi nimessä on vielä tuo "partio", ehkä TAJlla on poiskottitaustaa...
Ricardo Leite

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ylimieliset


Vastaus #258 : 14.11.2011 klo 17:43:34

Luulisin, että kolmiopartiopuolustaminen tarkoittaaa tukeemista suomeksi käännettynä ihan kolmiopuolustamista. Joko ohjaavaa tai prässäävää sellaista. "Partio"-osuus kuulostaa hieman enemmän prässäävältä kolmiolta. Laitas linkki siihen tekstiin, voipi selvitä paremmin kun asiayhteys on tiedossa.
winnie

Paikalla Paikalla


Vastaus #259 : 14.11.2011 klo 18:49:56

Luulisin, että kolmiopartiopuolustaminen tarkoittaaa tukeemista suomeksi käännettynä ihan kolmiopuolustamista. Joko ohjaavaa tai prässäävää sellaista. "Partio"-osuus kuulostaa hieman enemmän prässäävältä kolmiolta. Laitas linkki siihen tekstiin, voipi selvitä paremmin kun asiayhteys on tiedossa.

http://futisforum2.org/index.php?topic=775.msg492732#msg492732

Tuskin eri peleistä on kyse, mutta tulkinnassa on selvä ero. Onhan aivan luonnollista, että silloin kun pallollista vastaan on onnistuttu luomaan ylivoima, yritetään riistoa. Liverpoolin pelaamisessa näytti olevan viitteitä ns. kolmiopartiopuolustamisesta, jolloin riistoon voidaan ylivoimatilanteessa pyrkiä jopa riskillä. Tällöin ei ole virhe, vaikka riistoa yrittävästä pelaajasta mentäisiinkin heittämällä ohi.
Ricardo Leite

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ylimieliset


Vastaus #260 : 14.11.2011 klo 23:21:25

Prässäävästä kolmiosta Tukeem kai tuossa puhuu. En tiedä selittääkö se yhtään tarkemmin, mutta piirtämään en taida käydä. Mikäli pallollinen pelaaja on vaikkapa laidalla, ottaa prässäävä pelaaja samalla pois mahdollisuuden syöttää pallon rajaa pitkin, tuki tulee keskustan puolelta ja kolmas pelaaja varmistaa alueen kahden ylemmän pelaajan välissä pari metriä lähempänä omaa maalia. Kun Tukeem puhuu "partiosta" uskoisin sen samalla tarkoittavan sitä, että prässissä on mukana oikeastaan vain kolme pelaajaa ja välimatkat muihin puolustaviin pelaajiin ovat suuremmat kuin kollektiivisessa alueprässissä.

Jotain tuollaista luulisin, mutta voin toki olla enemmän tai vähemmän väärässäkin.
winnie

Paikalla Paikalla


Vastaus #261 : 24.12.2011 klo 22:04:52

Ei ehkä oikea topic, mutta kuitenkin aika lähellä. Eli onko tutkimustietoa tai muuta varmempaa tietoa siitä, miten ja kuinka paljon syötön pituus ja kentän alue vaikuttaa siihen annetaanko maasyöttö jalkaan vai juoksuun. Luonnolliselle ainakin itselleni tuntuu se että lyhyet syötöt ovat useimmiten jalkaan ja omalla alueella en lähtisi kauheasti tyhjään tilaan syöttämään. Mutta onko asiaa tutkittu?

Tuli mieleen kun olen suunnittelemassa kuinka opetan pelattavaksi liikkumista. Milloin kannattaa hakea jalkaan ja milloin juoksuun, mitkä asiat vaikuttavat tähän. Sen verran pienistä kyse (01-02) etten alkaisi puhumaan siitä kuinka korkealla vastustajan puolustuslinja on jne...
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #262 : 25.12.2011 klo 13:12:55

Lainaus
Tuli mieleen kun olen suunnittelemassa kuinka opetan pelattavaksi liikkumista. Milloin kannattaa hakea jalkaan ja milloin juoksuun, mitkä asiat vaikuttavat tähän. Sen verran pienistä kyse (01-02) etten alkaisi puhumaan siitä kuinka korkealla vastustajan puolustuslinja on jne...

Hyvä treeni kartoittamaan mikä pojilla on lähtökohtana on seuraavanlainen ikivanha ja toimivaksi todettu. Kysehän on siitä, että pallottomien täytyy älytä liikkua syöttövarjosta pelattavaksi...

Neljä pelaajaa per ryhmä. Alueeksi 4 metriä sivuiltaan oleva neliö. Yksipelaaja keskelle puolustajaksi (vaikka se ei harjoituksessa palloon ikinä koskea saakaan) ja puolustaja ei saa poistua neliön  sisältä.

Pallolliset eivät saa syöttää, kuin sivuja pitkin ja merkityn alueen ulkopuolelta. Eli  ulkopuolelle jää kolme pelaajaa, syötöt neliön läpi on kielletty ja tarkoituksena on luoda pallolliselle kaksi syöttösuuntaa. Eli kun A syöttää B:lle, pitää C pelaajan ymmärtää liikkua tyhjälle tötsälle. Peli on yksinkertainen ja helppo valvoa ja kertoo ymmärtävätkö pelaajat liikkua seläntakaa pelattavaksi.  Säännössä on kielletty neliön läpi syöttö jota keskellä liikkuva pelaajaP korostaa. Sivuilla on pakko liikkua pelattavaksi. Edestakaiset syötöt on sallittu, mutta ne kannattaa rajoittaa esim. neljään, jotta kaikki pelille pääsee ja nopeasti pistää peli pyörimään kahdella kosketuksella. Tämä on hyvä treeni, koska se pakottaa sen kolmannen pelaajan aktiivisuuteen, syöttäjän ja vastaanottajan lisäksi.


Ao.         .B      A .            . Bo
    P             =               P
                   =
C  .         . -     - .            . C

Tossa on nyt treeni, missä tulee juju milloin kova jalkaan, milloin hitaampi juoksulinjalle. Edestakaisessa syötössä vastaanottaja on valmiina tilassa, johon syöttö annetaan ja se voi olla napakka. Jos pallo lähtee kiertämään reunoja pitkin, on annettava hiljaisempi syöttö, koska kulma johon syöttö annetaan on vasta täyttymässä pelaajasta. Toivottavasti tämä on ymmärrettävissä, mitä yritin tässä selvittää...
Oikea laitapuolustaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Stadin suurin, stadin kaunein


Vastaus #263 : 29.07.2013 klo 21:22:34

Voi olla vähän tyhmä kysymys, mutta milloin laitapakin kannattaa lähteä nousuun. Esim. missä pallo on, vastajoukkueen pelaajien sijoittuminen jne.
rukkanen

Poissa Poissa


Vastaus #264 : 29.07.2013 klo 21:59:05

Voi olla vähän tyhmä kysymys, mutta milloin laitapakin kannattaa lähteä nousuun. Esim. missä pallo on, vastajoukkueen pelaajien sijoittuminen jne.

Kysymys ei ole tyhmä, mutta yhtään rajaamatta tyhjentävä vastaus edellyttäisi useampisataasivuisen teoksen laatimista (no ainakin yhden luvun sellaisesta) :)

Klassisin (tai ainakin nykyfutiksessa useimmin toistuva) esimerkki laitapakin noususta lienee tilanne, jossa saman laidan laitahyökkääjä (tai -linkki, joka tapauksessa muodostelmassa ylempänä oleva) leikkaa pallon kanssa keskikaistalle ja laidalle jäänyt tyhjä tila "kutsuu" pakin nousemaan sinne pelattavaksi. Kuten jo kysymyksessäsi esitit, tällöinkin nousun kannattavuuteen vaikuttaa vielä moni asia – esimerkiksi se, minkä riskitason nousut joukkueen pelisuunnitelma sallii. Riskitaso taas vaihtelee paitsi vastustajien sijoittumisen, myös sen mukaan, kuinka suurella todennäköisyydellä se pallon kanssa huseeraava laituri onnistuu pelivälineen omilla pitämään mahdollisen pakin nousun ajan jne jne...

Lyhyesti: tarkenna kysymystä jotenkin, niin ehkä joku asiasta oikeasti tietävä (en tällaiseksi itseäni laske) voi antaa täsmällisemmän vastauksen.
Holmgård

Poissa Poissa


Vastaus #265 : 29.07.2013 klo 22:42:38

Nykyajan "dynaamisessa" 4-5-1 futiksessa laiturin yleensä palloton liike aktivoi pakin nousemaan tyhjentyneeseen tilaan. 4-4-2:ssa laitaduo muodosti usein junan jolla pyrittiin luomaan alueellinen ylivoima ja täten saamaan keskitystä luukulle.

Voihan tuosta kirjan kirjoittaa tai saivarrella vaikka maailman tappiin jos lystää ja toki painopisteenvaihdospeli vastustajan väsyttämistarkoituksineen tuo sävynsä hommaan, mutta kun laitapakki ei ole vastuutontti niin homma on pitkälti vaistosta ja pelinkuvasta kiinni.

Kunhan muistaa ettei kentällä ole kaistoja, muutaman metriä kalkista sisään ylös alas ei tarvitse ravata, vaan siellä missä sinusta on hyötyä.
Ricardo Leite

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ylimieliset


Vastaus #266 : 30.07.2013 klo 00:28:06

Nykyajan "dynaamisessa" 4-5-1 futiksessa laiturin yleensä palloton liike aktivoi pakin nousemaan tyhjentyneeseen tilaan. 4-4-2:ssa laitaduo muodosti usein junan jolla pyrittiin luomaan alueellinen ylivoima ja täten saamaan keskitystä luukulle.

Voihan tuosta kirjan kirjoittaa tai saivarrella vaikka maailman tappiin jos lystää...

Ei oikeastaan tarvitse saivarrella, sillä annoit vastauksen edellisessä kappaleessa. Ja 4-4-2:ssa homma toimii nykyään samalla tavalla kuin missä muussa neljän miehen puolustuslinjan järjestelmässä tahansa. Painottoman laidan pakki täyttää kaventaneen painottoman laiturin jättämän tyhjän tilan.

Laitapuolustajan taustanousut, usein virheellisesti takakierroiksi kutsutut manööverit alkavat sen sijaan olla historiaa ja nykyaikana lähinnä kuriositeetti.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #267 : 30.07.2013 klo 10:23:16

Laitapuolustajan taustanousut, usein virheellisesti takakierroiksi kutsutut manööverit alkavat sen sijaan olla historiaa ja nykyaikana lähinnä kuriositeetti.

Siis hetkinen. Kyllähän taustanousuja tapahtuu nykyisinkin todella paljon. Sen sijaan takaakiertoja ei juurikaan. Kaksi täysin eri asiaa ja ensimmäinen on hyvin yleinen tilanne nykyfudiksessa, jälkimmäinen taas tilanne josta valmentajat eivät tykkää jo sen takia että jos vastustaja riistää pallon niin oma pelisysteemi on aivan päin persettä.

Ainakin virallisen termistön mukaan näin. Toki ehkä tarkoitat jotain eri asiaa kuin sitä ns. virallista takaakiertoa, mikä tapahtuu lähinnä jossain lyhyessä kulmassa ehkä nykyisin enää. Entisaikaan taas hyvin yleinen jossain keskellä keskikenttääkin kun pari pelaajaa leikkaili siellä miten sattui.
« Viimeksi muokattu: 30.07.2013 klo 10:27:19 kirjoittanut Jortsukka »
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #268 : 30.07.2013 klo 10:38:53

Suomifitiksesta kierrot ja taustanousut ovat jääneet vähiin. Edes keskikentän ylimmät eivät aktiivisesti pyri puhkomaan linjaa pystyjuoksuilla ja se tekee puolustamisesta äärimmäisen helppoa. Mutta väite, etteikö kovimmat seurat eli barca, bayer, manu ja kumppanit moista käytä, on potaskaa. Joku Gerrald poolissa ei juuri muuhun pyrikkään, kuin tekemään isoilla juoksuilla 1 vs. 1 tilanteista 2 vs. 1 tilanteita. Ei kierroilla ja taustanousuilla ole mitään taktista estettä tai sen kummempaa riskiä, jos pelaajat osaavat hetken pelata eri paikkoja ja rooleja. Miksi meillä ei osata, onkin kummallinen juttu.

Edit: Mitäs 4, 6, 0 systeemi itseasiassa muuten edes on, ellei juuri aktiivisia taustanousuja, kiertoja ja jatkuvaa paikanvaihtoa?
« Viimeksi muokattu: 30.07.2013 klo 10:46:39 kirjoittanut Pussikalja »
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #269 : 30.07.2013 klo 10:51:02

Suomifitiksesta kierrot ja taustanousut ovat jääneet vähiin. Edes keskikentän ylimmät eivät aktiivisesti pyri puhkomaan linjaa pystyjuoksuilla ja se tekee puolustamisesta äärimmäisen helppoa. Mutta väite, etteikö kovimmat seurat eli barca, bayer, manu ja kumppanit moista käytä, on potaskaa. Joku Gerrald poolissa ei juuri muuhun pyrikkään, kuin tekemään isoilla juoksuilla 1 vs. 1 tilanteista 2 vs. 1 tilanteita. Ei kierroilla ja taustanousuilla ole mitään taktista estettä tai sen kummempaa riskiä, jos pelaajat osaavat hetken pelata eri paikkoja ja rooleja. Miksi meillä ei osata, onkin kummallinen juttu.

Edit: Mitäs 4, 6, 0 systeemi itseasiassa muuten edes on, ellei juuri aktiivisia taustanousuja, kiertoja ja jatkuvaa paikanvaihtoa?

Takaakierto terminä siis tarkoittaa tilanetta missä yleensä 2vs1 tilanne ratkaistaan niin että pelaaja x syöttää pelaajalle y, jonka jälkeen lähtee leikkaamaan tämän takaa pelaajan y leikatessa taas toiseensuuntaan. Näitä tilanteita ei oikeasti juurikaan tapahdu, varsinkaan keskellä kenttää. Paikanvaihto, taustanousu ja muunlaiset "kierrot"kin ovat yleensä sellaisia että kuitenkin pelaajien asema kentällä pysyy enemmän tai vähemmän suht. vakiona. Eli jos menetetään pallo niin on helppo puolustaa sitä omaa puolustettavaa aluetta, ainakin jos se lähin puolustaja iskee prässin tarpeeksi terävästi kiinni.

Muutenkin on mielestäni aina arveluttavaa jos pelaamista peilataan vain ja ainoastaan Barcelonaan/Espanjan maajoukkueeseen. Tapoja on monia, eikä vain yhtä.
Jsn

Poissa Poissa


Vastaus #270 : 30.07.2013 klo 11:55:59

Kyllähän Zeneli-Sumusalo-kaksikko harrasti varsinkin alkukaudesta hyvin paljon takaakiertoja, myös Jortsukan kirjoittaman kriteerien mukaisesti. Useimmiten kuitenkin niin, että Sumusalo nousee laitaa pitkin, jolloin keskelle leikannut/leikkaamassa oleva Zeneli jatkaa pystyyn. Välillä Sumusalolle on kuitenkin pelattu pallo jalkaan, jolloin hän on ryhtynyt leikkaamaan keskelle, jolloin Zenelille on jäänyt tilaa kiertää takaisin laitaan.

Erotuksena muihin jo käytyihin skenaarioihin, nämä tilanteet ovat tapahtuneet pääsääntöisesti 1 vs. 2 -tilanteissa, joissa Sumusalo on nostaa tukemaan, jolloin tilanteesta muodostuu 2 vs. 2 -tilanne. Miltei kaikissa joukkueissa pakki ja ylempi laitapelaaja tuplaavat Zenelin joka kerta kun se on vain mahdollista.
Ricardo Leite

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ylimieliset


Vastaus #271 : 30.07.2013 klo 15:29:10

Siis hetkinen. Kyllähän taustanousuja tapahtuu nykyisinkin todella paljon. Sen sijaan takaakiertoja ei juurikaan. Kaksi täysin eri asiaa ja ensimmäinen on hyvin yleinen tilanne nykyfudiksessa, jälkimmäinen taas tilanne josta valmentajat eivät tykkää jo sen takia että jos vastustaja riistää pallon niin oma pelisysteemi on aivan päin persettä.

Juu muokkailin tekstiä vähän pätkä kerrallaan ja täysin päätönhän siitä näemmä tuli. Oikea korjaus.
roberto carlos

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Brasilia, Suomi, Mäntän Valo


Vastaus #272 : 30.09.2013 klo 20:51:51

Kaverini oli jotain kämppää tyhjentänyt ja toi sieltä minulle Urheilun pikkujättiläisen vuodelta 1951. Siellä oli varsin mielenkiintoisia taktisia ohjeita kuten "säännöissä ei määrätä kuinka joukkueen 10 miestä on sijoitettava pelikentälle. Vakioksi on käytäntö kuitenkin tehnyt seuraavan järjestyksen: 2 puolustajaa, 3 tukimiestä ja 5 hyökkääjää". Puolustajiakin neuvottiin " puolustajan ei aina tarvitse potkaista palloa niin kovaa ja kauaksi kuin suinkin voi vaan mikäli mahdollista syöttää sopivasti omille tukimiehille tai hyökkääjille". Monet muutkin taktiset neuvot pistävät kyllä hieman hymyilyttämään.
futisjätkä

Poissa Poissa


Vastaus #273 : 19.10.2020 klo 10:26:29

Mitkä ovat 4-4-2 pelijärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet?
ps... herätellään tätä foorumia...
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #274 : 19.10.2020 klo 11:50:10

Mitkä ovat 4-4-2 pelijärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet?
ps... herätellään tätä foorumia...

Nykyisinhän huipputasolla kaikki alkavat olla hyvinkin liukuvia nämä numero-yhdistelmät, mutta jos nyt lähdetään "perus 4-4-2" niin jotenkin näin:

Vahvuudet :
- Helppo organisoida kolme linjaa joissa kaikissa on vähintään 2 pelaajaa
- Helppo puolustaa tämän ylemmän asian takia ns. joukkuetasolla organisoidusti
- Koska kärjessä on kaksi pelaajaa ja muutenkin kaikkialla on ns. pareja niin missäänpäin kenttä pelaajat eivät jää yksin vaan tuki pitäisi löytyä alhaalta/sivulta/ylhäältä useimmiten suht helposti
- liittyen tähän on mahdollista luoda 2vs1 tilanteita eri puolille kenttää hyökätessä
- laidoille on suht. helppo luoda tilanteita missä laitapuolustaja pääsee nousemaan tyhjään tilaan jonka laituri/laitakeskikenttä luo
- Kenttä on täytetty aika hyvin syvyydessä ja leveydessä luontaisesti ja linjojen väliset etäisyydet on helpohko pitää tiiviinä

Heikkoudet :
- Keskikentälle voi tulla usein alivoima, jos vastustaja pelaa esim. 4-3-3 tai 4-2-3-1, jne.
- Muutenkin ylivoiman luominen muuten kuin hetkittäisinä 2vs1 tilanteina on vaikeampaa, koska pelaajat ovat suht. tasaisesti jaettu koko kentälle
- Jos laitapelaajat eivät osaa pelata hyvin yhteen voi tulla tilanteita helposti missä ollaan samassa linjassa
- Muutenkin vaatii pelaajilta havainnointi, ennakointi ja pelikäsitys taitoja etteivät pelaajat ole liian helposti vain vierekkäin
- Jos kärjet vain seisovat ylhäällä niin miten heille saadaan pallo ja miten pystyvät pelaamaan yhteen?

 
Sivuja: 1 ... 10 [11] 12
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines