Kysy (taktiikoista) - forum vastaa!

[marko_]

nyt ei jaksa alkaa enää näillä tunneilla syväanalyysiä kirjoitttamaan, mutta tarkentavana kysymyksenä voisin heittää että onko tarkoituksena pelata alue- vai miesvartiointipeliä? huomenna vastailen tarkemmin..

olisi kyllä hyvä että tämä osio foorumista heräisi paremmin henkiin, tiedon haluajia ja siihen vastaajia kyllä pitäisi löytyä enemmänkin???

[Dopeman]

Tarkoituksena siis pelata aluevartiointipeliä, unohdin sen mainita tuossa aiemmin. Miesvartioinnissa tulee helposti pelaajille ylimääräistä juoksua. Haluaisin nimenomaan pitää ottelun kontrollissa, jotta tulisi mahdollisimman vähän vastustajan perässä juoksentelemista ympäri kenttää. Helpottaisi kaikkien pelaamista. Voimakas prässi ja koko joukkue tiiviisti ylhäällä pakottaen vastustajan helppoihin virheisiin jne. Sitä kautta sitten peli hallintaan. Meillä on kuitenkin todennäköisesti tuolle tasolle melko taitava joukkue, mutta haluan ottaa silti varman päälle ja toimivilla taktiikoilla edesauttaa menestystä

[koera]

Periaatteessa taktiikka on muotoa "5-4-1" höystettynä liberolla. Puolustuslinjan edessä pelaisi rikkova keskikenttäpelaaja, keskikentällä kaksi laituria normaalisti ja heidän yläpuolella kärjen takana häärivä maaginen kymppipaita.

Liberon käyttöä joutuu usein puolustelemaan ja sanonkin nyt, että en tietenkään suosisi liberon käyttämistä itsekään korkeammalla tasolla pelatessa, mutta uskon, että näihin ns. mutasarjoihin libero sopii vallan mainiosti käytettäväksi. En halua, että puolustuslinjani makaa älyttömän alhaalla (jotta välit kentällä pelaajien välillä pysyisivät mahdollisimman lyhyinä), vaan haluan antaa toppareiden olla melko ylhäällä vastustajaa vastassa ja tästä syystä haluankin käyttää liberoa heidän "tukenaan".

Mietinkin, että olisiko kuitenkin mahdollista ehkä tiputtaa vastustajan hyökätessä laitapuolustajat hiukan toppareista alemmaksi, lähes liberon tasolle auttamaan liberoa mahdollisissa läpisyötöissä?

Jos joukkueessa on hyvin peliä lukeva libero ja tämän edessä melko ylhäällä pelaava linja, olisi linjan pelattava ihan kunnolla linjassa. Paitsiolinja kulkee liberon kohdalla ja kun vastustaja voi pelata pallon minne tahansa linjan taakse, on tontti auttamatta liian suuri yhdelle ukolle, oli tämä kuinka nopea tahansa. Peliä lukevan liberon olisi haisteltava linjan taakse pelattavat syötöt ja nousemalla jättää vastustajan hyökkääjät paitsioon. Jos linja on epätasainen, sen hahmottaminen ja mahdollisesti usean vastustajan hyökkääjän sekä pallollisen pelaajan tarkkailu samanaikaisesti on liian vaativaa. 

Jos pakit häärivät liberon tasalla tai vähän edessä, joukkueellasi on itseasiassa käsissään kolmen puolustuslinja ja sen edessä hiukan hämärästi roolitettuja pelaajia. Yleisesti ottaen ei kannata ehkä liikaa tuijotella taululle piirrettyjä palloja ja miettiä muodostelmia. Tärkeämpää tuolla tasolla olisi miettiä pelaajiston vahvuuksia, ja kuinka ne saadaan käyttöön. Onko porukassa isokokoisia jyriä vai vikkeliä ja taitavia pallonkäsittelijöitä?

Mainitsit, että joukkue on luultavasti kutosdivaritasolle taitava. Kannataa lähteä liikkeelle syöttöpelistä. Jos taitoa löytyy, lyhytsyöttöpelillä ja hyvällä pallottomien liikeellä pääsee jo pitkälle. Syöttely ja pallonhallinta säästää myös voimia. Näistä asioista on hyvä puhua yhdessä ja sopia mikä on ensisijainen vaihtoehto (esim. syöttelyn kohdalla: pitkää vai lyhyttä?).

Hyökkäyksessä kannattaa miettiä mikä olisi joukkueelle ominaisin tapa päästä maalipaikkoihin. Pystyvätkö laiturit haastamaan 1vs1 tilanteissa? Yhdellä kärjellä pelattaessa laitureiden rooli korostuu. Keskeltä hyökätessä tämän maaginen kymppi voisi jaella (mielellään maata pitkin) syöttöjä linjan taa. Kärki voi välillä tehdä linjan suuntaisia juoksuja ja järjestää näin tilaa laitureiden läpijuoksuille. Laidoilta hyökätessä peruskuvio olisi pakista ohi, päätyyn ja keskitys maalille.

[Sope]

Itse ainakin lähtisin siitä, että jos joukkueesta löytyy pelaaja, jonka ominaisuudet sopisi liberon pelaamiseen (nopea, lukee hyvin peliä, hyvä pääpelaaja), peluuttaisin häntä neljän linjassa toisena topparina. Hän voisi olla toppari, joka pudottaa alemmaksi, kun linja pelaa ylempänä ja selvästi näkee, kun vastustaja yrittää pelata pidempää linjan taakse. Tämä on vain ihan sovittava juttu "Hei A, kun tulee pitkää, sinä vartioit kärkeä ja B laskee nopeaa alemmaksi". Toinen vaihtoehto on, että pelaatte selkeästi kolmen linjalla ja ylösvedetyillä laitapakeilla. Tässä linjassa sitten tuo yksi hyvin peliä lukeva laskee aina sovitusti tietyissä tilanteissa "liberoksi".

Tuon sun ehdottaman systeemin selkein heikkous on se, että ohuen keskikentän on vaikea peittää syöttölinjoja, jolloin linjan taakse pelaaminen helpottuu. Etenkin, kun linjan takana on libero, jonka takia sinne pystyynjuoksut on vielä helppo tehdä ilman paitsioita.

[joks11]

Joukkueen taktiikka muotoutuu käytössä olevan pelaajamateriaalin mukaan. Jos sinulla ei ole käytössä montaa kärkipelaajaa niin et myöskään peluuta kerralla montaa jne.

Aladivareissa olen havainnut 3-5-2 muodostelman sopivan melko hyvin pelailuun. 2 vartioivaa puolustajaa sekä varmistava puolustaja, laidoille melko puolustusorientoituneet pelaajat, keskelle kolme keskikenttäpelaajaa ja kärkeen kaksikko tekemään maaleja. Tuossa taktiikassa on "jokaiselle jotakin", lisäksi 3 keskikentän keskustan pelaajaa auttavat keskustan välien tukkimisessa ja juoksumatkatkaan eivät kasva liian suuriksi keskellä(kutosdivarissa tuskin on kovin kovakuntoista sakkia).

Mutta noin yleisesti peluuta vahvuuksien mukaan. Siinä se.

[Dopeman]

Kiitoksia vastauksista (mihis vi**uun hymiöt ovat hävinneet?) :peukku: Hyviä ideoita.

Joukkueen lopullisesta iskukyvystä ja vahvuuksista on vielä vaikea lähteä mitään kovin tarkkaa kuvaa antamaan, sillä joukkue ei ole vielä täysin valmis. Mietin kuitenkin systeemiä nykyisen rungon mukaan ja jos tulevaisuudessa joukkueeseen saapuvat vahvistukset tuovat jotain selkeästi uutta aspektia peliimme, niin kaivan taktiikkavihkon jälleen esiin. Peruspelaajia tällä hetkellä joukkue täynnä, mutta jos jotain ns. vahvuuksia pitää nostaa esille, niin varmaan syöttelypeli, haltuunotot ja muutenkin pallollinen varmuus ovat kai lieviä vahvuuksia ja siksi haluankin pelata pallonhallintaan perustuvaa peliä.

Tässä on onneksi rutkasti aikaa vielä siihen, kun taktiikoita pääsee oikeasti käyttämään, joten ehdin hoonailla vielä monen näköistä taktiikkaa tässä edestakaisin. Normaalisti luottaisin ylhäältä prässäävään 4-5-1 muodostelmaan juuri keskikentän ylivoiman takia, mutta minua huolettaa se, että osaavatko pelaajat ilman sen kummempaa jalkapallotaktista älykkyyttä saada puolustuksessa paitsioansan toimimaan kunnolla, jottei meidän puolustusta revittäisi otteluissa aivan hajalle. Helpointa olisi varmasti puolustaa melko syvällä ja mahdollisimman monella pelaajalla, jottei tilaa synny pelaajien taakse, mutta tämäkin kyllä mietityttää. Toisaalta ehkä tuossa systeemissä 3 keskikentän keskustan pelaajaa kuitenkin varmistaisivat sen, etteivät välit karkaisi liian suuriksi.

Hmm... Mietin itsekin tuota Sopen mainitsemaa porrastettua topparisysteemiä aiemmin ja se kyllä vaikuttaa siltä, että sen voisi saada toimimaan pienellä harjoittelulla. Joksin mainitsemilta puolustusmielisiltä laitureilta vaadittaisiin aikamoista kuntopohjaa, sillä mielestäni olisi suotavaa, että keskikentällä pystyisi käyttämään koko kentän leveyttä pelinrakentelussa hyödyksi, joten he joutuisivat ravaamaan aika pitkiä matkoja keskikentältä puolustukseen. Tällä tasolla, kun sattuu paljon helppoja pallonmenetyksiä, niin voi olla muutenkin riskialtista lähteä pelaamaan ilman varsinaisia laitapakkeja. Tuossa systeemissä olisi kyllä selkeinä etuina kaksi kärkeä ja viisi keskikenttäpelaajaa.. Pitää pistää tämäkin systeemi mietintämyssyyn.

Ehkä kuitenkin lähden viiden keskikenttäpelaajan ryhmityksellä alustavasti liikkeelle, sillä se olisi varmaankin helpoin keino pitää ottelu hallinnassa, joka on isommassa kaavassa kuitenkin se asia, jota minä taktiikalta haluan. Tilkitsen keskikentän keskustan sitten ehkä yhdellä tai kahdella (riippuen siitä kuinka montaa puolustajaa päätän lopulta käyttää) pallonriistoihin kykenevällä, ulottuvalla pelaajalla, joiden tarkoituksena olisi varmistaa, ettei sieltä keskeltä pääse syöttöjä tulemaan linjan taakse.

Vielä kerran vastauksista :peukku:

[idänihme]

Joukkueen taktiikka muotoutuu käytössä olevan pelaajamateriaalin mukaan. Jos sinulla ei ole käytössä montaa kärkipelaajaa niin et myöskään peluuta kerralla montaa jne.

Aladivareissa olen havainnut 3-5-2 muodostelman sopivan melko hyvin pelailuun. 2 vartioivaa puolustajaa sekä varmistava puolustaja, laidoille melko puolustusorientoituneet pelaajat, keskelle kolme keskikenttäpelaajaa ja kärkeen kaksikko tekemään maaleja. Tuossa taktiikassa on "jokaiselle jotakin", lisäksi 3 keskikentän keskustan pelaajaa auttavat keskustan välien tukkimisessa ja juoksumatkatkaan eivät kasva liian suuriksi keskellä(kutosdivarissa tuskin on kovin kovakuntoista sakkia).

Mutta noin yleisesti peluuta vahvuuksien mukaan. Siinä se.

Jotain tuon tyylistä taktiikkaa olen itsekin alasarjoissa pelaavana joskus miettinyt aladivareissa soveltuvaksi. Miten tuossa kuitenkaan päästään hyökkäämään laitojen kautta? Vaihdetaanko laituria viiden minuutin välein, ettei väsymys käy painamaan, vai jättävätkö linkit nousut hieman vähemmänlle, jolloin esimerkiksi kärjet hakisivat ajoittain juoksutilaa laidoista? Sinäänsä alimmissa divareissa varsin toimivaa hyökkäyspelaamista on pallon pelaaminen topparienkin välissä pyörivälle kärjelle, jos hänellä on tukenaan toinen kärki ja allaan mahdollisesti useampikin keskikenttäpelaaja.

[joks11]

Aladivareissa pitää muistaa se, että mitään kovin järjestelmällistä taktiikkaa ei voida luoda, koska pelaajat eivät sitä pysty kuitenkaan kunnolla toteuttamaan. Sijoittumisvirheet, liikkumisen vähäisyys, taidon puute, huono fyysinen kunto kaikki vaikuttavat siihen, että kovin systemaattista peli ei ole.

Tuo 3-5-2 on ajateltu niin, että puolustuksessa on turha makuuttaa ylimääräisiä pelaajia. Vartioivia pelaajia yhtä paljon kuin vastustajalla yleensä on hyökkääjiä(2kpl) ja yksi varmistamaan. Laitapelaajat siksi mielellään jotain entisiä laitapakkeja tms, jotta ne eivät koko ajan roiku vastustajan puolustuslinjan tuntumassa vaan ovat oikeasti keskikenttäpelaajia. Harvemmin on ollut tuolla tasolla ongelmia vastustajan laitapelin kanssa. Laiturien ei tarvitse olla puolustustilanteessa puolustajina ja hyökkäystilanteessa hyökkääjinä, "normaali" keskikenttäpeli riittää.
Tietty pakit eivät tuossa saa hirveästi kaksinkamppailuja hävitä. Plussana se, että pystysyötöt saa tuossa tukittua kohtuullisen hyvin.
Mitä korkeampi sarjataso, sitä paremmat pelaajat ja sitä huonommin tällainen karkea taktiikka toimii. Kutosdivarissa kuitenkin on nähty toimivaksi ja helpoksi toteuttaa.

[Fernandez]

Viime kaudella eräs valmentani peluutti joukkuetta 3-3-1-3 taktiikalla, ei oikeastaan toiminut edes vähää alusta.
Muilla kokemuksia vai oltiinko aivan one of a kind?

[Kovis]

Viime kaudella eräs valmentani peluutti joukkuetta 3-3-1-3 taktiikalla, ei oikeastaan toiminut edes vähää alusta.
Muilla kokemuksia vai oltiinko aivan one of a kind?

Me pelattiin osa viime kaudesta 3-2-3-2 systeemillä, jossa siis keskikentällä kolmio ja lisäksi laitapelaajat. Tämäkään ei toiminut. Maaleja ropisi omaan päähän enemmän kuin tarpeeksi, mutta onneksi myös itse teimme maaleja voittoon yleensä riittävän määrän.

[Ricardo Leite]

Kaikki muu paitsi neljän linja on paitsi todellisuuden pakoilua, myös typerää.

[munblod]

Moro!

Ollaan osallistumassa hesacuppiin B17 ikäluokkaan. Joukkueesta suurin osa ei ole pelannut pitkään aikaan seurassa.
Kysynpä millä muodostelmalla tämän ikäiset jengit yleensä pelaavat? Onko 442 tavallisin?
Ja miten ryhmittäytyä itse kun olemme luultavasti altavastaajia. Keskikenttämiehet + hyökkääjät ovat kunnossa, mutta puolustus eikä laiturit ole vahvuuksia.

Kiitos vastauksista,
Jussi

[Tepsutus]

Suomalaisista suurin osa pelaa joko 442 tai 433, jossa kolmio keskikentällä.

[tupoleevi]

Suomalaisista suurin osa pelaa joko 442 tai 433, jossa kolmio keskikentällä.

Ja kolmioon voisi laittaa pelaajat, jotka

a) osaavat pitää palloa

b) ovat kaikin puolin taitavia pallon kanssa

c) jotka näkevät kentän laajalle, enemmän kuin varpaista 5 metriä

d) hallitsevat peruspotkut hyvin eli on potkutekniikkaa

e) ovat oikea-aikaisia jaellessaan palloja liikkuville kärjille

f) antavat syötöt heti eikä 2 sekuntia liian myöhään

Valmentajat! Nyt etsimään. Näitä ei ole paljon, mutta on kuitenkin.
Könkkösyöttelijöitä (kierteiset, pomppivat ym) ei yksikään joukkue tarvitse. Perusmalli on Litti. siitä, kun lähtee, niin  tulosta tulee.
Voisko joku asiantuntija "kritisoida" ja tutkia suurenuslasilla kohtia a)....f)

[muumi]

Niin no, kolmiotahan voi käyttää nimenomaan siksi, että löytyy pelipaikka niin kovasti työtätekeville puujaloille kuin myös laiskoille mutta taitaville diivoille. Kun on kolme pelaajaa, niin sinne voi laittaa hyvin erilaisilla vahvuuksilla ja heikkouksilla olevia, jotka sopivasti täydentävät toisiaan. Alasarjoissakaan ei saa unohtaa laatua, mutta kolmioon voi myös kätkeä niitä heikompia pelaajia, jos laitapakeiksi ei kaikki heikommat mahdu.

[Suurin]

Niin no, kolmiotahan voi käyttää nimenomaan siksi, että löytyy pelipaikka niin kovasti työtätekeville puujaloille kuin myös laiskoille mutta taitaville diivoille. Kun on kolme pelaajaa, niin sinne voi laittaa hyvin erilaisilla vahvuuksilla ja heikkouksilla olevia, jotka sopivasti täydentävät toisiaan. Alasarjoissakaan ei saa unohtaa laatua, mutta kolmioon voi myös kätkeä niitä heikompia pelaajia, jos laitapakeiksi ei kaikki heikommat mahdu.

Tähän osittain eri. Omastamielestäni keskikentälle nimenomaan EI saisi laittaa joukkueen heikoimpia. Riippuu tottakai minkä ikäisistä ja tasoisista on kyse, mutta keskikentällä ratkastaan peli jos toinenki.

[tupoleevi]

Niin no, kolmiotahan voi käyttää nimenomaan siksi, että löytyy pelipaikka niin kovasti työtätekeville puujaloille kuin myös laiskoille mutta taitaville diivoille. Kun on kolme pelaajaa, niin sinne voi laittaa hyvin erilaisilla vahvuuksilla ja heikkouksilla olevia, jotka sopivasti täydentävät toisiaan. Alasarjoissakaan ei saa unohtaa laatua, mutta kolmioon voi myös kätkeä niitä heikompia pelaajia, jos laitapakeiksi ei kaikki heikommat mahdu.

Vaikea kuvitella, että kolmioon voisi kätkeä heikompia pelaajia. Keskikenttä on moottori. Se ei kestä heikkoa lenkkiä ja puujalkaa ynnä joka ei näe varpaistaan edemmälle kentällä.
Miten muuten heikkouksilla varustettu pelaaja täydentää jotakuta toista? Vaikea ymmärtää.
Laitapakkeinakin täytyy olla pelaaja joka osaa avata terkoilla syötöillä. Vanha vähättely laitapakkien "tyhmyydestä" on aikaa, jolloin Suomessa pärjäsi mestaruussarjassa koheltamalla. Ja sitten kun tuli vaikkapa ruotsalainen Öster niin siinä Suomen mestari sai yleensä köniinsä 4 - 0 tai 5 -1. Että semmoista tietävät kertoa historian kirjat. Paluuta tuohon aikaan ei enää ole.

[joks11]

Eiköhän jokaisella pelaajalla ole heikkoutensa ja vahvuutensa.

[munblod]

Okei, mutta takaisin alkuperäiseen kysymykseen, miten pelata joukkuetta vastaan jolla on kolmio tai pelaa tavallista 442?

kuten sanoin meillä on 2 hyvää hyökkääjää, ja keskikentälle 3-5 osaavaa peluria. Puolustus on se ainoa joka ei ole kunnossa.

[Sope]

Mille paikoille nämä 3-5 osaavaa pelaajaa ovat keskikentällä? Keskelle? Laitoihin? Kumpaan suuntaan heillä on enemmän vahvuuksia? ylös vai alas?

[idänihme]

Vaikea kuvitella, että kolmioon voisi kätkeä heikompia pelaajia. Keskikenttä on moottori. Se ei kestä heikkoa lenkkiä ja puujalkaa ynnä joka ei näe varpaistaan edemmälle kentällä.
Miten muuten heikkouksilla varustettu pelaaja täydentää jotakuta toista? Vaikea ymmärtää.

Kyllähän kolmesta keskikentän pelaajasta yksi voi varsin hyvin olla pallollisilta taidoiltaan heikohko, kunhan hoitaa puolustussuuntaan leiviskänsä hyvin (tyyliin Heikkinen maajoukkueessa). Alemmilla sarjatasoilla tämä vain korostuu. Jos joukkueesta löytyy hyvin alaspäin pelaava keskikentän libero hänelle riittää hyökkäyssuuntaan kunha saa kohtuullisella varmuudella pallon jommankumman muun keskikenttäpelaajan tai topparin jalkaan. Tämän luulisi iteasiassa alasarjoissa riittävän myös oikealle liberolle, kunhan osaa lisäksi hätäpotkun ulos omalta kenttäpuoliskolta (tätä harva osaa/uskaltaa käyttää riittävän hyvin). Jos joukkueesta taas löytyy erittäin kovakuntoinen, kovasti työtä tekevä ja suhteellisen vahva pelaaja niin tällaisen kaverin kaiketi voisi keskikentälle laittaa vähän ylemmäs rikkovaan rooliin, vaikkei taidot ihan huippuluokkaa olisikaan (tyyliin Riihilahti Mursun maajoukkueessa). Kovalla prässillä saa paljon pahaa aikaiseksi alasarjojen usein pallollisina liian heikkoja puolustuksia vastaan. Tämä vain korostuu kun aiemmin mainitsema hätäpotku ei onnistukaan samalla varmuudella kuin ammattilaissarjoissa eikä varsinkaan mene edes vahingossa omille hyökkääjille asti.

Ylipäänsä huvittavaa miten varsin useilla joukkueilla on taitavimmat pelaajat tungettu varsin ylös ryhmityksessä. Silloinhan käy usein niin että jo alempana menetetään palloja eikä palloa usein saada niille taitavimille pelaajille asti. Toisin kuin kovissa sarjoissa joissa kaikilla pelaajilla on riittävä taito laittaa lyhyet syötöt omille 90% varmuudella, alasarjoissa ei ole varaa laittaa syöttötaidoiltaan huonoimpia toppareiksi. Kärkenä vähän taitamattomampikin henkilö voi olla joukkueelleen hyödyllinen jos hakee hyvin paikkaa ja voittaa pääpalloja. Topparina taas aiheuttaa helposti monta maalia omiin harhasyötöillä.

[OohAahCantona]

Kertokaas mielipiteenne millä eri tavoilla hoitaisitte keskikentän ryhmityksen 4-5-1-muodostelmassa. Vielä parempi jos jaksatte vääntää pientä anal yysia kussakin ryhmityksessä keskikenttäpelaajien ominaisuuksista/toivotuista vahvuuksista, samoin kunkin ryhmityksen vahvuudet ja heikkoudet.

[c0pa]

Tuohon kolmen keskikenttäpelaajan ryhmitykseen olen nähnyt erään todella toimivan taktiikan alasarjoissa. Jos joukkueestasi löytyy pari hyvän syöttötekniikan omaavaa pelaaja ja pari nopeaa hyökkääjää/laitahyökkääjää, niin suosittelen seuraavaa.

                          Hyökkääjä
Laitahyökkääjä                         Laitahyökkääjä

                         Keskikenttä

                Keskikenttä        Keskikenttä

Ryhmitys varmaan näyttääkin tutulta, mutta se mielestäni se kannattaa perustaa seuraavaan:
Keskikenttäpelaajien on yleensä vaikea antaa nopeita avaavia syöttöjä, sillä he ovat pallon saadessaan usein selkä hyökkäyssuuntaa kohti. Lähtötilanteessa optimaalista olisi siis, että avaavia syöttöjä jakavat pelaajat saavat palloja tilanteessa, jossa näkevät kentän laajasti ja kerkeävät miettiä syöttövaihtoehtoja jo ennen kuin pallo on jalassa. Jos joukkueesi kykenee edes auttavasti pitämään palloa, niin tämän homman pitäisi toimia.

Ylempi keskikenttäpelaaja pitäis olla mielellään kaveri joka pystyy hakemaan palloja tyhjästä tilasta. Jos keskikentälle ylemmälle pelaajalle saadaan pelattua pallo jalkaan, niin hänen tehtävänsä on pudottaa palloa jommalle kummalle alemmista keskikenttäpelaajista, jolloin he saavat pallon tilanteessa, jossa he näkevät kentän hyökkäysuuntaan ja ovat ehtineet nähdä kenttää jo  useamman sekunnin. Alempien keskikenttien työ on siis napautella pudotuksista avaavia syöttöjä linjan taakse tai linjaan juokseville hyökkääjille. Keskikenttäpelaajien välimatkat eivät saa kasvaa kovin suuriksi, sillä muuten avaavista syötöistä tulee usein liian pitkiä ja tällöin syöttötarkkuus laskee huomattavasti. Kahden alemman keskikenttäpelaajien täytyy myös osata lukea jonkin verran toistensa peliä. Toisen keskikenttäpelaajan tulee koko ajan olla lähtökohtaisesti puolustavampi, mutta jos heidän yhteispelinsä toimii, niin he pystyvät paikkaamaan toisiensa puolustusvelvoitteita(porrastus).

Sama pudotus->avaava syöttö -kuvia toimii ylempänäkin. Tällöin taas hyökkäävien pelaajien tiputuksista ylin keskikenttäpelaaja voi antaa avaavan syötön.  Sama kuvio ympäri kenttää, get it?

Lyhyet syötöt ja pallon hallinta on tämän ryhmityksen mukaan muutenkin edullista, sillä keskikentälle syntyy helposti omien pelaajien muodostamia kolmioita. Esim. ylempi keskinttä, laitahyökkääjä ja hyökkääjä tai ylempi ja toinen alemmista keskikentistä ja laitahyökkääjä. Kts. ylempi ryhmitys. Tällöin syöttösuuntia on usein tarjolla enemmän kuin yksi, eikä tämä edellytä esim. laitapelaajien älytöntä munaravia, kuten vaikka 4-4-2:ssa.

Tämä taktiikka toimii erityisen hyvin, jos joukkueesi häviää fyysisessä voimassa, mutta voittaa tekniikassa ja nopeudessa edes hieman.

Puolustuslinja on vanha neljän pelajaan linja, jossa laitapuolustajilta ei edellytetä suurta hyökkäysvastuuta. Laitapuolustajien tehtävä on kuitenkin nousta tarvittaessa pelattavaksi ja mukaan uuteen kolmioon (Esim. Ylempi ja alempi keskikenttä, sekä laitapuolustaja)

Tätä taktiikkaa voi helposti harjoituttaa esim. yksinkertaisilla hyökkäysharjoitteilla, joissa mallenetaan avaavaan syöttöön johtavaa tilannetta(Keskikenttäpelaaja syöttää taaksepäin lyhyen ja alempi keskikenttä napauttaa ykkösestä pallon laitaan juoksevalle laitahyökkääjälle. Samalla ylempi keskikenttäpelaaja juoksee maalintekoon laiturin keskityksestä)
Taktiikka vaatii myös pallon hallintaan tottuneita pelaajia, joten perus ylivoimahöntsät ja syöttömyllyt ovat harjoituksien rutiineja.

Vaikka taktiikka saattaa sinänsä näyttää utopistiselta alasarjoihin, niin vakuutan, että olen nähnyt sen toimivan enemmän kuin yhdessä alasarjajoukkueessa.

Pahoittelen, että vajavaisen kirjallisen ulosantini seurauksena tämän kirjoituksen sisäistäminen voi jäädä torsoksi, mutta yritän toki tarkentaa, jos kysyttävää on.

[tupoleevi]

Tuohon kolmen keskikenttäpelaajan ryhmitykseen olen nähnyt erään todella toimivan taktiikan alasarjoissa. Jos joukkueestasi löytyy pari hyvän syöttötekniikan omaavaa pelaaja ja pari nopeaa hyökkääjää/laitahyökkääjää, niin suosittelen seuraavaa.

                          Hyökkääjä
Laitahyökkääjä                         Laitahyökkääjä

                         Keskikenttä

                Keskikenttä        Keskikenttä

Ryhmitys varmaan näyttääkin tutulta, mutta se mielestäni se kannattaa perustaa seuraavaan:
Keskikenttäpelaajien on yleensä vaikea antaa nopeita avaavia syöttöjä, sillä he ovat pallon saadessaan usein selkä hyökkäyssuuntaa kohti. Lähtötilanteessa optimaalista olisi siis, että avaavia syöttöjä jakavat pelaajat saavat palloja tilanteessa, jossa näkevät kentän laajasti ja kerkeävät miettiä syöttövaihtoehtoja jo ennen kuin pallo on jalassa. Jos joukkueesi kykenee edes auttavasti pitämään palloa, niin tämän homman pitäisi toimia.

Ylempi keskikenttäpelaaja pitäis olla mielellään kaveri joka pystyy hakemaan palloja tyhjästä tilasta. Jos keskikentälle ylemmälle pelaajalle saadaan pelattua pallo jalkaan, niin hänen tehtävänsä on pudottaa palloa jommalle kummalle alemmista keskikenttäpelaajista, jolloin he saavat pallon tilanteessa, jossa he näkevät kentän hyökkäysuuntaan ja ovat ehtineet nähdä kenttää jo  useamman sekunnin. Alempien keskikenttien työ on siis napautella pudotuksista avaavia syöttöjä linjan taakse tai linjaan juokseville hyökkääjille. Keskikenttäpelaajien välimatkat eivät saa kasvaa kovin suuriksi, sillä muuten avaavista syötöistä tulee usein liian pitkiä ja tällöin syöttötarkkuus laskee huomattavasti. Kahden alemman keskikenttäpelaajien täytyy myös osata lukea jonkin verran toistensa peliä. Toisen keskikenttäpelaajan tulee koko ajan olla lähtökohtaisesti puolustavampi, mutta jos heidän yhteispelinsä toimii, niin he pystyvät paikkaamaan toisiensa puolustusvelvoitteita(porrastus).

Sama pudotus->avaava syöttö -kuvia toimii ylempänäkin. Tällöin taas hyökkäävien pelaajien tiputuksista ylin keskikenttäpelaaja voi antaa avaavan syötön.  Sama kuvio ympäri kenttää, get it?

Lyhyet syötöt ja pallon hallinta on tämän ryhmityksen mukaan muutenkin edullista, sillä keskikentälle syntyy helposti omien pelaajien muodostamia kolmioita. Esim. ylempi keskinttä, laitahyökkääjä ja hyökkääjä tai ylempi ja toinen alemmista keskikentistä ja laitahyökkääjä. Kts. ylempi ryhmitys. Tällöin syöttösuuntia on usein tarjolla enemmän kuin yksi, eikä tämä edellytä esim. laitapelaajien älytöntä munaravia, kuten vaikka 4-4-2:ssa.

Tämä taktiikka toimii erityisen hyvin, jos joukkueesi häviää fyysisessä voimassa, mutta voittaa tekniikassa ja nopeudessa edes hieman.

Puolustuslinja on vanha neljän pelajaan linja, jossa laitapuolustajilta ei edellytetä suurta hyökkäysvastuuta. Laitapuolustajien tehtävä on kuitenkin nousta tarvittaessa pelattavaksi ja mukaan uuteen kolmioon (Esim. Ylempi ja alempi keskikenttä, sekä laitapuolustaja)

Tätä taktiikkaa voi helposti harjoituttaa esim. yksinkertaisilla hyökkäysharjoitteilla, joissa mallenetaan avaavaan syöttöön johtavaa tilannetta(Keskikenttäpelaaja syöttää taaksepäin lyhyen ja alempi keskikenttä napauttaa ykkösestä pallon laitaan juoksevalle laitahyökkääjälle. Samalla ylempi keskikenttäpelaaja juoksee maalintekoon laiturin keskityksestä)
Taktiikka vaatii myös pallon hallintaan tottuneita pelaajia, joten perus ylivoimahöntsät ja syöttömyllyt ovat harjoituksien rutiineja.

Vaikka taktiikka saattaa sinänsä näyttää utopistiselta alasarjoihin, niin vakuutan, että olen nähnyt sen toimivan enemmän kuin yhdessä alasarjajoukkueessa.

Pahoittelen, että vajavaisen kirjallisen ulosantini seurauksena tämän kirjoituksen sisäistäminen voi jäädä torsoksi, mutta yritän toki tarkentaa, jos kysyttävää on.

Aivan hyvä ajatus. Tätä kannattaa kokeilla monenkin myös alasarjojen joukkueiden. Useasti tehtynä tuottaa lopulta tulosta. Asiaa voi harjoituksissa toistaa paljon.
Etenkin tiputuksen jälkeen kannattaa myös miettiä, voisko laiturit leikata keskelle, jos siellä on selkeää tyhjää tilaa. Tämä voi jo synnyttää tekopaikan suoralta kädeltä . Seinäsyöttöpaikkakin voi ilmaantua (on jo mutkikkaampi juttu). Puolustus "tottuu" äkkiä siihen tilanteeseen, jossa laituri koko ajan juoksee samaa laitarataa pitkin. Leikkaus keskelle tyhjään tilaan on usein yllätyksellinen. Ja vaikka puolustus sen aavistaisikin on se aina hankalaa puolustukselle. 
Siis vanhan kansan tyhjään tilaan juokseminen on edelleen hyvä lääke moneen "ahdinkohyökkäykseen" , josta ei tule muuta kuin sumppua. Ja laiturin leikatessa keskelle tyhjään tilaan, voi toinen keskareista leikata puolestaan laidalle, jonne on jäänyt tilaa. Saadaan ainakin keskitystilaa aikaiseksi.
Tyhjän tilan käyttöä kannattaa harjoitella. Silloin pärjätään fyysisesti vajavaisilla ja hitaimmillakin pelaajilla.
Tämä vain pikkupointti, jota voi kokeilla asian yksinkertaisuudessaan, mutta on yllättävän tehokas.

[c0pa]

Aivan hyvä ajatus. Tätä kannattaa kokeilla monenkin myös alasarjojen joukkueiden. Useasti tehtynä tuottaa lopulta tulosta. Asiaa voi harjoituksissa toistaa paljon.
Etenkin tiputuksen jälkeen kannattaa myös miettiä, voisko laiturit leikata keskelle, jos siellä on selkeää tyhjää tilaa. Tämä voi jo synnyttää tekopaikan suoralta kädeltä . Seinäsyöttöpaikkakin voi ilmaantua (on jo mutkikkaampi juttu). Puolustus "tottuu" äkkiä siihen tilanteeseen, jossa laituri koko ajan juoksee samaa laitarataa pitkin. Leikkaus keskelle tyhjään tilaan on usein yllätyksellinen. Ja vaikka puolustus sen aavistaisikin on se aina hankalaa puolustukselle. 
Siis vanhan kansan tyhjään tilaan juokseminen on edelleen hyvä lääke moneen "ahdinkohyökkäykseen" , josta ei tule muuta kuin sumppua. Ja laiturin leikatessa keskelle tyhjään tilaan, voi toinen keskareista leikata puolestaan laidalle, jonne on jäänyt tilaa. Saadaan ainakin keskitystilaa aikaiseksi.
Tyhjän tilan käyttöä kannattaa harjoitella. Silloin pärjätään fyysisesti vajavaisilla ja hitaimmillakin pelaajilla.
Tämä vain pikkupointti, jota voi kokeilla asian yksinkertaisuudessaan, mutta on yllättävän tehokas.

Tämän ryhmityksen käyttö luo kyllä helposti juuri seinäsyöttötilanteita, sillä ryhmitys perustuu keskikentän ylivoimaan pallollisena. Pidemmälle vietynä pelaajien roolitukseen voi antaa suuria vapauksia. Tämä toimii, jos pelaajat tajuavat paikata toisiaan.

Ryhmitys on sikälikin mielestäni toimiva, että se soveltuu useampaan tilanteeseen. Toimii pelissä, jossa pystytään pitämään palloa ja hallitsemaan peliä, mutta myös pelissä jossa vastuja luo painetta ja pyritään panostamaan vastahyökkäyksiin. Vastahyökkäyksissä kannattaa mielestäni peluuttaa laitahyökkääjiä melko leveällä ja jättää vapaa roolitus pois. Vastahyökkäyspelissä kannattaa ehkä panostaa pallon pelaamiseen ylimällä hyökkääjälle mahdollisimman nopeasti, joka taas sitten pudottaa/pelaa kolmion ylimmän keskikentän kanssa. Alemmat keskikentät keskittyvät tällöin pelin ohjaamiseen, puolustamiseen ja pelaamaan pallo nopeasti ylimälle hyökkääjälle. Makuasioita.