U-19 (-91 syntyneet)

[Furu]

Jaahas, tänään mennään

[Cinnamon]

Samaan matsiin ollaan menossa. Onkohan ruotsalaisilla ketään tarkkailemisen arvoisia?

11 augusti 18.30
Harju stadion, Jyväskylä
Finland-Sverige

Suomen aloituskokoonpano (11.8.) Ruotsia vastaan:
1 Aku-Teppo Kelo, HJK
2 Valtteri Moren, HJK
3 Atte Hoivala, KuPS
6 Juho Lähde, TPS
7 Kim Alonen, TPS
9 Alexander Ring, HJK
11 Juuso Simpanen, FC Honka
13 Roope Riski, TPS
14 Tero Mäntylä, Portsmouth FC
15 Patrick Poutiainen, JJK
17 Kalle Sotka, HJK

Vaihtopelaajat:
4 Mikael Liespuu, TPS
5 Santeri Mäkinen, TPS
8 Juuso Salonen, FC Haka
10 Johannes Westö, HJK
12 Pentti Pussinen, PP-70
18 Juho Lehtonen, PoPa

Sveriges startelva: 1 Dejan Garaca - 5 Johan Rundqvist, 2 Tim Björkström, 6 Erik Figueroa, 4 Per Gulda - 11 Nicklas Bärkroth, 16 Liridon Kalludra, 13 Philip Hellqvist, 15 Alexander Kacaniklic - 14 Pontus Jansson, 9 Robin Eriksson.
Ersättare: 12 David Nilsson - 3 Mikael Dyrestam, 7 Ludvig Öhman, 8 Muamet Asanovski, 10 Nahir Besara, 18 Kamal Mostafa, 17 Viktor Lundberg.

[Arpin Lusène]

Huomenna siis Harjun stadionilla viikon ensimmäinen Suomi-Ruotsi kohtaaminen. Ottelulippukin näyttää maksavan vain viisi euroa, joten taidan käyttää tilaisuuden hyväkseni ja seurata erityisesti Tero Mäntylän otteita.

Juho Lehtonen on myös erittäin mielenkiintoinen kaveri, 10 maalia tällä kaudella Ykkösessä ja ikää se 17-vee.

Aika jännä ettei mahdu avaukseen..

[rivers]

Juho Lehtonen on myös erittäin mielenkiintoinen kaveri, 10 maalia tällä kaudella Ykkösessä ja ikää se 17-vee.

Aika jännä ettei mahdu avaukseen..

Niin todella kova taso näyttäs olevan tässä ikäluokassa kun Lehtonen ei mahu avaukseen. Positiivista.

[Mutku]

Suotta olette huolissanne. Tokkopa se avauskokoonpano nyt on taidoista kiinni. Eiköhän se ole vielä aika vaihteleva riippumatta taidoista. Valmentaja kokeilee vain tällaisella ryhmittymällä tällä kertaa. Seuraavassa ottelussa löytynee jo avauksesta myös Lehtosen nimi samoin kuin Westön ja ehkä jonkun muunkin nyt vaihdosta aloittavan kaverin nimi.

[Tatsi]

Aijai, Poutiaisen kyykyttäminen jää oman pelin takia väliin.

[Hisingen]

Samaan matsiin ollaan menossa. Onkohan ruotsalaisilla ketään tarkkailemisen arvoisia?

Blåvittin Nicklas Bärkroth, joka toissakaudella debytoidessaan Allsvenskanissa oli 15 v. 7 kk. ja 14 pv. eli kaikkien aikojen nuorin sarjapelaaja. Tällä kaudella 11 ottelua (kaikki vaihdosta) ja kaksi maalia.

Melko pienikokoinen (174 cm), mutta hyvä etenemään pallollisena.

[Toivo K.]

Onpa taas hienosti alkanut. 4 min. 0-1.
Jatkui paremmin. 16. min. 1-1.
31. min. 1-2.
45. min. 2-2.
84. min. 2-3.

[Mágico Madrid]

Blåvittin Nicklas Bärkroth, joka toissakaudella debytoidessaan Allsvenskanissa oli 15 v. 7 kk. ja 14 pv. eli kaikkien aikojen nuorin sarjapelaaja. Tällä kaudella 11 ottelua (kaikki vaihdosta) ja kaksi maalia.

Melko pienikokoinen (174 cm), mutta hyvä etenemään pallollisena.

Helkkarin kova FM 08:ssa :angry:

[-Dante-]

Raporttia sitten joltain paikalta olleelta, kiitos!

[Johtaja Calu]

Helkkarin kova FM 08:ssa :angry:

Paska 09:ssa.

[Furu]

Peli päättyi 2-3. Melko tasaista vääntöä ja hyvä elementtejä peli kyllä tarjosi. Suomen maaleista vastasi Riski. Toinen tuli pilkusta ja toinen oli jäätävä viimeistely maalivahdin hassutuksen jälkeen.

[Keynes]

Löytyykö mistään (nuorten) maajoukkuepeaajien maalintekotilastoja? Kiinostaisi tietää eri pelaajien tehokkuus maajoukkueissa. Roope Riskillä lienee aika jäätävät tehot suhteessa otteluihin.

[Arpin Lusène]

Ruotsin hyökkäyspeli oli asteen tai kaksi terävämpää kuin Suomen isojen ja hyvin liikkuvien kärkimiestensä ansiosta. Kohuttu Mäntylä hävisi kierrettiin pariin otteeseen helponoloisesti eikä mies nyt pääpelissäkään mikään dominoiva ollut. Helvetin pitkät rajaheitot sillä kyllä oli. Hoivala oli alussa aika pihalla mutta paransi. Moren oli varsin näkymätön. Suomen keskikentällä Juho Lähde haki hyvin vapaata paikkaa toppareiden edestä ja pisti hyvällä prosentilla pallot omille. Ylempänä Alexandre Ringillä oli muutamia hyviä erikoistilanteita, mutta vastapainoksi monta huonoa ratkaisua pallollisena. Poutiainen väläytteli pariin otteeseen hyvillä syötöillä. Simpanen hankki rankkarin röyhkeällä ajolla boxiin, muuten oli vähän hiljaisempaa. Hyökkääjistä Riski oli huomattavasti terävämpi, Sotka ei saanut oikein mitään aikaan ja Lehtonen ei myöskään 30 minuutin aikana päässyt peliin sisään.

Kelo torjui Ruotsin toisen pilkun, muille maaleille ei voinut mitään. Ruotsin kassari otti lopussa hyvän kopin alakulmasta.

[Elmo]

Oli melkoista pojat vastaan miehet fiilistä, kun joukkueet astelivat kentälle - ainakin 6 isokokoisinta kaveria pelasi sinikeltaisissa, mikä siinä on, että suomalaiset on kääpiöitä?

Pojat vastaan miehet fiilis jatkui myös ottelun alussa, kun Ruotsi tuntui vähintään luokkaa kahta laadukkaammalta ryhmältä ja menivätkin nopeasti johtoon, kun ensin Hoivalaa (selkeästi maineikasta Hoivalan palloilija sukua, isä varmaan se lentisguru, ulkonäöstä ei voi erehtyä) vietiin laidallaan ja sitä seuranneesta tilanteesta sieltä laidalta tuli keskitys ja ruotsalainen sai aivan vapaasti topparien välistä puskea pallon maaliin jostain 6 metristä, 0-1. Tuossa vaiheessa näytti tosiaan pahalta ja mielessä kävi, että taitaa olla teurastus tulossa.

Suomen saama rangaistuspotkumaali kuitenkin tasoitti peliä kummasta. Tuo tilanne tuli, kun vasempaan laitaan Juuso Simpaselle tuli korkea puolenvaihto, hän otti palloa kertakaikkiaan upeasti ensimmäisestä kosketuksesta mukaan eteenpäin ja ohitti samalla laitapuolustajan, ajoi röyhkeästi alueelle ja ruotsalainen ajoi hänen selkäänsä, josta pilkku, jonka Riski iski sisään, 1-1.

Ruotsi meni kuitenkin uudestaan johtoon, kun Mäntylää vietiin kuin Hyypiää Klosen toimesta eli ruotsalaiskärki sai keskialueelta aika keskeltä korkean pallon, otti sen rinnallaan sivulle ja mäntylä jäi ratkaisevasti jälkeen, ruotsalaisen tarkka veto takatolpan juureen ja 1-2.

Suomi tuli kuitenkin uudestaan tasoihin, kun ruotsin toinen toppari oli jostain syystä jäänyt uunoilemaan 5 metriä muun linjan taakse, tämä antoi aivan vapaan läpisyöttöpaikan Riskille, jolle pallo pelattiinkin, tämä otti hyvin ekalla kosketuksella pallon alas, maalivahti oli lähtenyt vastaan, mutta hänet Riski ohitti ja pisti rangaistusalueen oikealta laidalta pallon tyhjään maaliin, 2-2.

Ruotsi otti kuitenkin lopulta voiton, kun lopussa peliin tullut ja aika pihalla ollut Suomen numero 8 ensin muutaman kerran toilailtuaan otti selkeästi jalat ruotsalaisen alta, pilkku keskelle maalia, 2-3.

Ruotsi sai vielä toisenkin pilkun, kun Suomen maalivahti kaatoi läpiajossa olleen ruotsalaishyökkääjän, mutta sen Suomen veskari torjui komeasta maalinsa vasemmasta nurkasta.

Pelaajista jotain niin Mäntylä oli aika pettymys puolustussuuntaan, mutta mahtavat pitkät rajaheitot hänellä. Hoivala oli ottelun alussa ihan pujottelukeppinä, mutta paransi pelin edetessä ja hänen tilalleen tullut numero 8 oli aika katastrofi. Ring puuhasi paljon, mutta sai aikaan melkoisen vähän. Simpanen ihastutti muutaman kerran pehmeällä kosketuksellaan ja rangaistupotkuun johtanut pelaaminen oli upea. Poutiainen pelasi epätasaisen pelin, välillä hyvää pelaamista välillä huonompaa. Riski teki 2 maalia, muttei muuten ollut mitenkään erityisen hyvä. Popan Lehtonen ei ehtinyt esittää juuri mitään kentällä oloaikanaan ja sama pätee Westöön.

Suomi tuntui pelaavan 4-4-2, mutta keskikentän timantilla, jossa Poutiainen pelasi oikealla, Simpanen vasemmalla, Ring kärjessä ja Lähde pohjalla.

Ruotsi oli parempi ja ansaitsi kyllä täysin voittonsa.

edit: Tosiaan meinasi unohtua maininta Kim "mitä vittua" Alosesta. Mies tuntui olevan melkoisen aktiivinen suunsoittaja eikä keltaisen kortin nouseminen ottelun tiimellyksessä hänelle suun soitosta todellakaan tullut puun takaa.

[Jool the Fool]

Ruotsin hyökkäyspeli oli asteen tai kaksi terävämpää kuin Suomen isojen ja hyvin liikkuvien kärkimiestensä ansiosta. Kohuttu Mäntylä hävisi kierrettiin pariin otteeseen helponoloisesti eikä mies nyt pääpelissäkään mikään dominoiva ollut. Helvetin pitkät rajaheitot sillä kyllä oli. Hoivala oli alussa aika pihalla mutta paransi. Moren oli varsin näkymätön. Suomen keskikentällä Juho Lähde haki hyvin vapaata paikkaa toppareiden edestä ja pisti hyvällä prosentilla pallot omille. Ylempänä Alexandre Ringillä oli muutamia hyviä erikoistilanteita, mutta vastapainoksi monta huonoa ratkaisua pallollisena. Poutiainen väläytteli pariin otteeseen hyvillä syötöillä. Simpanen hankki rankkarin röyhkeällä ajolla boxiin, muuten oli vähän hiljaisempaa. Hyökkääjistä Riski oli huomattavasti terävämpi, Sotka ei saanut oikein mitään aikaan ja Lehtonen ei myöskään 30 minuutin aikana päässyt peliin sisään.

Kelo torjui Ruotsin toisen pilkun, muille maaleille ei voinut mitään. Ruotsin kassari otti lopussa hyvän kopin alakulmasta.

Hyvin pitkälle olen samaa mieltä.

Ruotsin eka maali lähti vasemman laidan keskityksestä (Kacaniklic?) ja pallon pukkasi sisään jompikumpi isoista kärkimiehistä (Eriksson/Jansson). Suomen tasoitus tuli tosiaan pilkusta, jonka hankki Simpanen todella hyvän pallonhaltuunoton jälkeisellä ajolla boxiin. Mainion vapauttavan puolen vaihdon maaliin taisi tarjoilla Lähde. Riski laukoi pilkun oikean tolpan kautta maaliin.

Ruotsin 1-2 maalissa mielestäni kentän paras pelaaja Robin Eriksson otti pallon loistavasti boxissa rinnalla haltuun harhauttaen Mäntylän ulos tilanteesta ja laukomalla pallon maalin vasempaan alanurkkaan. Mainittakoon, että Tero liukastui tilanteessa ja jäi siten tarvittavat (sentti)metrit Erikssonista jälkeen. 2-2 tasoitus oli osoitus Riskin kylmähermoisuudesta, malttoi harhauttaa maalivahdin ja laittaa pallon tyhjään maaliin. Toisella jaksolla Ruotsi sai kaksi rankkaria, joista jälkimmäisen Kelo torjui hienosti.

Muutamia huomiota:
- Kaiken kaikkiaan varsin kelvollista peliä suomalaisilta. Ruotsi oli hienokseltaan hallitsevampi, mutta ei Suomen tarvitse esitystään hävetä. Suomen juniorijoukkueissa viime vuosina on alkanut näkyä kehitystä lyhytsyöttöpelissä, jota tämäkin ikäluokka varsin hyvin ilmensi. Aivan ei tässä(kään) oltu Ruotsin tasolle, mutta hei eteenpäin on menty!
- Ruotsin pojat tuntuivat lähes järjestään olevan suomalaisia isompia ja vahvempia.
- Mäntylä taisteli pääpalloista minkä pystyi, mutta jäi valitettavan usein kakkoseksi isompien ruotsalaisten (Eriksson/Jansson) kanssa vääntäessä. Muuten ihan kelpo esitys, jalalla varsin hyvä. Ja tosiaan ne rajaheitot lensivät sivurajalta kevyesti maalille aiheuttaen etenkin ottelun lopussa vaaratilanteen Ruotsin maalille.
- Lähde oli pallon kanssa varma. Erottui edukseen.
- Simpanen oli alussa hyvä, mutta hyytyi.
- Poutiaiselta välillä hyviä ratkaisuja, mutta mitä pidemmälle ottelu eteni niin sitä enemmän Patrickilta pääsi sellaisia aivopieruja että oksat pois. Näytti siltä ettei ollut ihan terävimmillään, koska on pelannut JJK:ssa paremmin.
- Pidin erityisesti Ringin kosketuksesta palloon, joka oli mielestäni joukkueen ehdotonta parhaimmistoa. Muutamia huonoja ratkaisuja, mutta pelkkä pallonkosketus riittää nostamaan hänet mielestäni mielenkiintoisimpien tulevaisuuden lupausten joukkoon.
- Westö pelasi vähän, mutta vaikutti pelimieheltä.

AM 571.

[tamman siika]

Yllättävän tasaiseksi kamppailuksi ottelu lopulta kääntyi, vaikka alkuminuuttien perusteella Ruotsi näytti jyräävän helppoon voittoon. Kun kokonaisuutena vertaa molempien joukkueiden pelaamista, niin länsinaapurin erotti suomalaisista pojista hasardisyöttöjen minimointi, sekä valtavan FYYSISEN PREESENSIN omaavat kärkipelaajat, joita kotijoukkueen puolustuslinja ei saanut esteltyä oikein millään keinolla. Erikoismaininta Pontus Janssonille, jolla oli kroppa kuin jenkkifutaajalla sekä silkinpehmeä ensikosketus palloon. Ja toisella kosketuksella kaikki syötöt omille. Ihme, ettei vetänyt itse viimeistä rankkaria, niin olisi kruunannut iltansa hattutempulla. Näistä target-pelaajista Real Wolf kirjoittaa rakkausrunoja.

Ei toki Suomen pelistäkään mitään pois, erittäin toimivaa lyhytsyöttöpeliä keskikentällä ja pallonhallintaprosentitkin varmasti paremman puolelle kallistuivat, mutta kyllähän tuo kaksi tehtyä maalia oli aika maksimaalinen saavutus hyökkäyspäässä, kun viimeisistä ratkaisuista noin 9/10 oli tuhannen tussua. Puolustuslinja oli nimenomaan puolustaessa melkoista reikäjuustoa, ja oikeana laitapuolustajana pelannutta Atte Hoivalaa katsellessa tuli mieleen, että nyt on väärä poika väärässä pelissä. No, ei tilalle tullut numero 8 sen vakuuttavampi ollut.

Ranskalaiset viivat:
- Mäntylä, no joo. Avasi mallikaasti peliä ja pitkät sivurajaheitot, mutta kaikissa kaksinkamppailuissa näytti vähän siltä, että Jansson tai Aziz syö Teron iltapalaksi.
- Joukkueiden alkulämmöissä oli ero kuin yöllä ja päivällä, kuten myös valmentajien työskentelyssä. Ulf Svensson seisoi koko ottelun sivurajalla ja huusi toistuvasti ohjeita pelaajille, kun taas viereisellä teknisellä alueella istuttiin hiljaa kuin pyhäkoulussa. Voitte kuvitella kummasta tavasta välittyy katsojalle intohimo työtä kohtaan.
- Juuso Simpanen jäi positiivisella tavalla mieleen. Haki aktiivisesti palloa, ja pystyi syöttelemään tarkasti prässinkin alla. Sama pätee myös Alexander Ringiin.
- Kolme rangaispotkua oli päivän erikoisuus. Muuten päätuomari veti mielestäni aikalailla kotiinpäin, mutta kyllähän se näissä matseissa vähän pitääkin.

edit. Saatoin sekoittaa Samuel Azizin Robin Erikssoniin. Erikssonia ei mainita käsiohjelmassa, mutta muistaakseni numero 9 sen toisen kärkipelaajan selässä luki.

[Hisingen]

- Joukkueiden alkulämmöissä oli ero kuin yöllä ja päivällä, kuten myös valmentajien työskentelyssä. Ulf Svensson seisoi koko ottelun sivurajalla ja huusi toistuvasti ohjeita pelaajille, kun taas viereisellä teknisellä alueella istuttiin hiljaa kuin pyhäkoulussa. Voitte kuvitella kummasta tavasta välittyy katsojalle intohimo työtä kohtaan.

Kesällä seurasin Suomen ja Espanjan U21-joukkueiden alkulämmittelyjä ja melkoinen ero oli nähtävissä. Suomella lähes pihapelimeinkiä ja Espanjalla liikettä sekä kosketuksia liikkuvaan palloon mahdollisimman paljon hyvällä temmolla.

Samoin vaikka verrattuna ruotsalaiseen tapaan laukaisuharjoitukset tehtiin oman pienen kuljetuksen päätteeksi, kun olisi voinut käyttää yhtä pelaajaa jakamaan syöttöjä ja nostamaan vaikeusastetta. Maalivahtivalmentaja Laukkanenkin lähinnä seisoskeli passiivisena, kun itse olen tottunut näkemään mv-valmentajia hanskat käsissä tekemässä heille kuuluvaa tehtävää.

Ruotsissa panostetaan jo junnuiässä varmaan paljon Suomea enemmän myös fysiikan harjoitteluun ja pärjääminen tiukoissa kaksinkamppailuissa ei edellytä syntymälahjana saatuja ominaisuuksia.

Pelin aktiivinen ohjaaminen kentän laidalta junioreiden ollessa kyseessä pitäisi olla selvää myös suomalaisvalmentajille.

e. Ruotsin valmentaja ei ollut kuitenkaan tyytyväinen joukkueensa pelisuoritukseen vaan näki paljon parannettavaa.

P18/91: Svensk seger i Jyväskylä

Det blev svensk 3-2-seger i det första av två möten med Finland i Jyväskylä på tisdagskvällen. Den svenska prestationen nådde dock inte upp till samma nivå som i junimötena med Bulgarien.

Förbundskapten Ulf Svensson tyckte att den svenska prestationen, segern till trots, lämnade övrigt att önska.

- Nej, helhetsmässigt kan vi inte vara nöjda. Det finns några stycken som är riktigt bra men också några stycken som har alldeles för låg lägstanivå. Det är det vi måste göra nu, förbättra lägstanivån, vi vet att vi har en bra högstanivå. Idag är det för många individuella misstag, säger Svensson och blickar fram mot det stundande EM-kvalet.

- Ska man kunna avancera från ett EM-kval så håller det inte. Det är därför man måste gå in till varje landskamp med en hundraprocentig inställning. Det är självfallet bra att vinna trots att passningsspelet inte stämmer och vi även bränner en straff. Och vi gör en fin arbetsinsats men vi kan mycket bättre och det hoppas jag vi kan få se redan på torsdag.

Sverige inledde dock alldeles förträffligt och redan efter tre minuter nickade Pontus Jansson in Per Guldas inlägg till svensk ledning.

- Vi började lysande, den första kvarten, men sedan slappnade vi av och bjöd in finländarna i matchen, säger Ulf Svensson.

Efter dryga kvarten kom den finländska kvitteringen, på straff. Sverige återtog ledningen efter halvtimmen spelad och det var ett mycket snyggt mål. Det var Johan Rundqvist som spelade fram Robin Eriksson. Robin tog emot på bröstet, vände om och tryckte in bollen i bortre gaveln med vristen.

Precis före halvtidsvilan kunde sedan Finland utjämna sedan Roope Riski rundat Garaca i svenska målet. Det svenska segermålet kom dryga fem minuter före slutsignalen. Pontus Jansson blev fälld i straffområdet och förvaltade själv straffen till svenskt 3-2. På sluttampen missade sedan Sverige ytterligare en straff.

Det andra mötet spelas 18.30 på torsdag, då i Vaajakoski.

För Sverige är finlandsmatcherna det första steget av två i de återstående förberedelserna inför höstens EM-kval på hemmaplan (Bohuslän). Innan dess kommer även två matcher spelas mot Danmark i september (i Eksjö och Hultsfred).

11 augusti 18.30
Harju stadion, Jyväskylä
Finland-Sverige 2-3 (2-2)
0-1 (3) Pontus Jansson, 1-1 (16) Roope Riski, straff, 1-2 (31) Robin Eriksson, 2-2 (45) Riski, 2-3 (84) Jansson, straff.
Sverige: 1 Dejan Garaca - 5 Johan Rundqvist (3 Mikael Dyrestam, 68), 2 Tim Björkström (17 Viktor Lundberg, 85), 6 Erik Figueroa (7 Ludvig Öhman, 73), 4 Per Gulda - 11 Nicklas Bärkroth (8 Muamet Asanovski, 73), 16 Liridon Kalludra, 13 Philip Hellqvist (10 Nahir Besara, 68), 15 Alexander Kacaniklic (18 Kamal Mostafa, 85) - 14 Pontus Jansson, 9 Robin Eriksson.
Ersättare, ej inbytt: 12 David Nilsson (mv).
Svenska varningar: Gulda, Bärkroth, Jansson. Publik: 521.


http://svenskfotboll.se/arkiv/landslag/2009/08/p1891-startelvan-i-jyvaskyla/

 

[Enstex]

Varsin tasainen peli. Ensimmäinen jakso oli ihan viihdyttävää palloilua, toisella puolikkaalla taso sitten laski eikä maalipaikkoja juuri nähty. Tason lasku johtui varmaan osittain kummankin joukkueen tekemistä monista vaihdoista. Ruotsilla oli tosiaan fyysinen ja tekninen kärkipari, joka oli luokkaa Suomen vastaavaa parempi, muuten joukkueet olivat varsin tasavahvoja.

Kentän paras oli Ruotsin kärki nro 14 Jansson, jolle Suomen puolustus ei oikein mahtanut mitään koko pelin aikana. Suomen joukkueesta erottui Juho Lähde keskikentän keskustassa. Rauhallisuutta, pallovarmuutta ja hyvää työmoraalia. Lähteeltä nähtiin myös muutama viiltavän tarkka pystysyöttö, joista yksi vapautti Riskin maalintekoon. Riskiltä muutenkin ihan pirteitä otteita läpi ottelun. Poutiainen ei ollut tänään parhaimmillaan mutta eipä Patu ole JJK:n paidassakaan laidalle joutussaan loistanut. Poutiaisen paikka olisi ollut keskikentän keskellä, jossa olisi varmasti onnistunut paremmin kuin moniin virheisiin sortunut Alexander Ring.

Jos Ruotsin nro 11 Bärkroth on jonkin sortin nouseva tähti niin tänään sitä ei kyllä mistään huomannut. Oli kaveri täysin yössä niin kauan kuin kentällä hölkkäsi. Noh, eihän se futaaminen aina nappaa.

[Hong Song]

Ulf Svensson seisoi koko ottelun sivurajalla ja huusi toistuvasti ohjeita pelaajille, kun taas viereisellä teknisellä alueella istuttiin hiljaa kuin pyhäkoulussa. Voitte kuvitella kummasta tavasta välittyy katsojalle intohimo työtä kohtaan.

Uuh. Pelin aikana kentälle karjuminen ainoa mittari valmentajan intohimolle?

95% valmentajan työstä tehdään harjoituskentällä ja muulla ottelujen ulkopuolisella ajalla (pelipalaverit jne.), eli silloin kun "asiantunteva" yleisö ei ole sitä todistamassa. Monet valmentajista ovat sen tyylisiä, että katselevat peliä suurimmaksi osaksi rauhallisen analyyttisesti ja antavat jotain lyhyitä ja ytimekkäitä, yksilökohtaisia neuvoja jossain välissä (kuten Lipponen tekikin toisella puoliajalla). Kaikki ammattitaitoiset valmentajat elävät pelissä suurella tunteella, toiset vaan näyttävät sen ulospäin toisia selvemmin. Tämä perinteinen näkemys on juuri tuo, että jos valmentaja ei jatkuvasti huuda kentälle ohjeita, ei häntä silloin kiinnosta homma eikä hän elä tunteella mukana.

Erityisesti junnumaajoukkueiden kohdalla valmentajan tulee saada ottelusta mahdollisimman paljon irti itselleen ja joukkueelleen tulevaa varten. Kummalle jää ottelusta enemmän mieleen ns. tulevaisuudelle elintärkeässä analysointimielessä: koutsille, joka huutaa pelaajille jokaisen tilanteen ja reagoi kaikkiin mahdollisiin juttuihin suunnilleen roskista potkimalla, vai koutsille joka kykenee seuraamaan peliä rauhallisesti ja antamaan silloin tällöin harvoja, mutta ytimekkäitä ohjeita yksittäisille pelaajille?

Monet huippuvalmentajat ovat todenneet, että pelipäivän osalta heidän suurin hommansa on pulkassa, kun tuomari viheltää pilliinsä ALKUvihellyksen merkiksi.

[Hisingen]

Jos Ruotsin nro 11 Bärkroth on jonkin sortin nouseva tähti niin tänään sitä ei kyllä mistään huomannut. Oli kaveri täysin yössä niin kauan kuin kentällä hölkkäsi. Noh, eihän se futaaminen aina nappaa.

En laske häntä miksikään tulevaksi suurpelaajaksi, mutta tällä kaudella hyviä suorituksia vaihdosta tullessaan. Tasaisuus puuttuu kuten monella nuorella pelaajalla ja siksi seurajoukkueessa avauspaikka on tiukassa.

Hong Songin kanssa samaa mieltä siinä, että ohjeiden esittämistavalla on merkitystä. Tämäntyylisissä valmistavissa harjoitusotteluissa kuitenkin sallin normaalia enemmän (asiallisesti esitettyä) ohjaamista.

[tamman siika]

Uuh. Pelin aikana kentälle karjuminen ainoa mittari valmentajan intohimolle?
...

Kukin toki tyylillään. Kerroin vain katsomosta saamani vaikutelman, enkä kirjoittanut mikä on muka oikea tapa tehdä asioita.

[Hong Song]

Kukin toki tyylillään. Kerroin vain katsomosta saamani vaikutelman, enkä kirjoittanut mikä on muka oikea tapa tehdä asioita.

Joo. Ei mullakaan ollut tarkoitus ilmoittaa "oikeaa tapaa" koska eihän yhtä sellaista ole. Siihen oli vaan pakko tarttua, kun viestistäsi sai kuvan, että valmentaja joka ei jatkuvasti ohjeista pelitapahtumia, on vailla intohimoa.

[Hyypiä3]

Mites Salosen Juuso pelaili?

[Toivo K.]

Mites Salosen Juuso pelaili?

En ole itse peliä nähnyt, mutta tässä pari kommenttia:

8 Juuso Salonen, FC Haka

Hoivala oli ottelun alussa ihan pujottelukeppinä, mutta paransi pelin edetessä ja hänen tilalleen tullut numero 8 oli aika katastrofi.

Puolustuslinja oli nimenomaan puolustaessa melkoista reikäjuustoa, ja oikeana laitapuolustajana pelannutta Atte Hoivalaa katsellessa tuli mieleen, että nyt on väärä poika väärässä pelissä. No, ei tilalle tullut numero 8 sen vakuuttavampi ollut.