U-19 (-91 syntyneet)

[-Dante-]

http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=133867 Lipposen mietteitä Saksa pelistä ja turnauksesta yleensä.

[Rikkiviisas]

Eli suomalaiset hyökkääjät aloittavat hyvissä ajoissa tehottomuuden ja maalipaikkojen hukkaamisen.
Kannattaisikohan Palloliitossa koota yhteen junnuvalmentajat ja miettiä, että miksi hitossa Suomessa hyökkääjien valmentaminen tuntuu olevan lähtökohtaisesti täysin viturallaan.

[Callit]

Kannattaisikohan Palloliitossa koota yhteen junnuvalmentajat ja miettiä, että miksi hitossa Suomessa hyökkääjien valmentaminen tuntuu olevan lähtökohtaisesti täysin viturallaan.

Ehdottomasti kannattaisi. Mukaan kustannuksia jakamaan voisi kutsua kendoliiton ihmiset kustannuksia jakamaan.Suomalaisista ei kasva virtuoosimaisia maalintekijöitä sen paremmin futiksessa kuin kendossa. Futiksessa meidän tämän hetken paras(=eniten euroliigoissa maaleja tekevä) maalintekijämme on yli 30-v antijalkapalloilija ja maahanmuuttaja.

Itse uskon tietäväni syyn tähän kansalliseen köyhyyteen, ja se on päätänsä kentän laidalla aukovat vanhemmat, joista osa on valmentajia. SYÖTÄÄÄÄ!, MIKSET SYÖTTÄNYT! , AJOISSA! jne. Noita kun pikkupojat kuulee viikosta ja vuodesta toiseen, niin korkeintaan yksi 10000 tuhannesta kykenee kasvattamaan itselleen sen kärkimiehelle välttämättömän kusipääluonteen, jossa kaikki lähtee omasta itsestä ja halusta tehdä maali juuri itse.

[Callit]

http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=133867 Lipposen mietteitä Saksa pelistä ja turnauksesta yleensä.

Lipposella on suuri tulevaisuus Suomi-futiksen parissa. Sutjakasta selittelyä ja parhain päin näkemistä. Kolme tappiota kolmesta pelistä, mutta suu kertoo positiivista ilosanomaa. Ja voitettu on vain Viro, niinkö?

[Viinioksa]

Ehdottomasti kannattaisi. Mukaan kustannuksia jakamaan voisi kutsua kendoliiton ihmiset kustannuksia jakamaan.Suomalaisista ei kasva virtuoosimaisia maalintekijöitä sen paremmin futiksessa kuin kendossa. Futiksessa meidän tämän hetken paras(=eniten euroliigoissa maaleja tekevä) maalintekijämme on yli 30-v antijalkapalloilija ja maahanmuuttaja.

Jari Kurri on NHL:n historian kaikkien aikojen toiseksi paras eurooppalainen maalintekijä, Teemu Selänne neljänneksi paras.

Mitä jalkapalloon taas tulee, hyvin paljon selittynee sillä, että maalintekijä-ässä on harvinaisin, halutuin, kilpaillun ja  eniten erikoislahjakkuutta vaativa pelaajatyyppi. Suomen pienistä harrastajamassoista sellaisia nousee vähän.

[futis pera]

Tämä joukkue ei ole voittanut kuin Viron.Toisella kokoonpanolla voittivat Puolan ja peli kulki mallikkaasti.
Siinä taisi olla liian lupaavia pelaajia kentällä, niin piti äkkiä muuttaa kokoonpano ettei tämä vaki porukka (10 peliä hävinneet)vaan menetä pelipaikkja. Olisiko aika hakea nälkäisempiä pelaajia mukaan.Lipponen  tee töitä avaa silmät!!!!

[Rikkiviisas]

Jari Kurri on NHL:n historian kaikkien aikojen toiseksi paras eurooppalainen maalintekijä, Teemu Selänne neljänneksi paras.

Jari Kurri on 48-vuotias ja Teemu Selänne 38-vuotias, joten valmennus niin junioreissa ja aikuisissa on saattanut pikkaisen muuttua kyseisten herrojen päivistä.

Mitä jalkapalloon taas tulee, hyvin paljon selittynee sillä, että maalintekijä-ässä on harvinaisin, halutuin, kilpaillun ja  eniten erikoislahjakkuutta vaativa pelaajatyyppi. Suomen pienistä harrastajamassoista sellaisia nousee vähän.

Paska selitys.
Kukaan ei ole puhunut mistään maalintekijä-ässistä vaan siitä, että suomalaiset hyökkääjät ovat järjestään paskoja. Ruud van Nistelroyt, huippupäivien Ronaldot, jopa Owenit ja vastaavat ovat harvinaisuuksia. Kuvittelisi kuitenkin, että Suomestakin nousisi hyvä tai edes kansainvälisellä tasolla keskinkertaisia maalintekijöitä, mutta aika hiljaista on. Etenkin kun Teemu Selännettä vuoden nuorempi Jari Litmanen on sentään voittanut palkintoja maalintekijänä vaikka on keskikenttäpelaaja. Samaten Mikael Forssell oli tehokas, Mixu Paatelainen ja niin edespäin, joten aikanaan nykyistä pienimmillä harrastajamäärillä ja varmasti huonommalla valmennuksella saatiin edes yksi hyvä kv.-luokan maalintekijä per sukupolvi kun nykyään ei tule edes kohtalaisia. Dalla Valle ja Pukkikin nousivat heti uudelle tasolle päästyään erilaiseen valmennusympäristöön.

Onhan tätä Veikkausliigassakin kummasteltu ja mm. Marco Manso aika kovin sanoin kritisoi suomalaista hyökkääjävalmennusta perusasioiden sekä yksinkertaisesti toiston unohtamisesta.

[tamman siika]

- Pääsimme mittaamaan jälleen tasoamme huippumaita vastaan. Taustat huomioon ottaen pystyimme esittämään läpi turnauksen hyvää pallollista pelaamista. Varsinkin Saksaa vastaan, joka oli ylivoimaisesti paras joukkue, pelaaminen oli hyvää.  Saimme myös mahdollisuuden katsastaa uusia pelaajia, jotka onnistuivat myös maajoukkuetasolla kelvollisesti, summasi Lipponen turnauksen antia.

Kolmesta ottelusta kolme tappiota maalisuhteella 2-9 ja tämä on päävalmentajan analyysi? Ei todellakaan kannata tuskailla yhden osa-alueen kanssa, jos itsekritiikki kokonaisuutta kohtaan on näin puusilmäistä.

[Viinioksa]

Paska selitys.
Kukaan ei ole puhunut mistään maalintekijä-ässistä vaan siitä, että suomalaiset hyökkääjät ovat järjestään paskoja. Ruud van Nistelroyt, huippupäivien Ronaldot, jopa Owenit ja vastaavat ovat harvinaisuuksia. Kuvittelisi kuitenkin, että Suomestakin nousisi hyvä tai edes kansainvälisellä tasolla keskinkertaisia maalintekijöitä, mutta aika hiljaista on. Etenkin kun Teemu Selännettä vuoden nuorempi Jari Litmanen on sentään voittanut palkintoja maalintekijänä vaikka on keskikenttäpelaaja. Samaten Mikael Forssell oli tehokas, Mixu Paatelainen ja niin edespäin, joten aikanaan nykyistä pienimmillä harrastajamäärillä ja varmasti huonommalla valmennuksella saatiin edes yksi hyvä kv.-luokan maalintekijä per sukupolvi kun nykyään ei tule edes kohtalaisia. Dalla Valle ja Pukkikin nousivat heti uudelle tasolle päästyään erilaiseen valmennusympäristöön.

Forssell ei ole millään mittarilla absoluuttisesti sen paskempi pelaaja kuin vaikka Mako Heikkinen. Kyllä Suomella tusinakärkiä on siinä missä muitakin pelaajia: todellisuudessa kärkitilanteen surkuttelussa on kyse siitä, että toivotaan kansainvälisen luokan pyssyä.

[Pilluharja]

Kolmesta ottelusta kolme tappiota maalisuhteella 2-9 ja tämä on päävalmentajan analyysi? Ei todellakaan kannata tuskailla yhden osa-alueen kanssa, jos itsekritiikki kokonaisuutta kohtaan on näin puusilmäistä.

Hyvä huomio. Tässä tehdään karhunpalvelus nuorille pelaajille. Joukkueessa ei varmasti ole yhtään pelaajaa joka ei tähtää ammattilaisuuteen. Ammattilaisjalkapallon maailma on kova ja vaatimustaso hirvittävä. Palaute on raakaa ja tulee välittömästi

Nuoria pelaajia ei valmistella KOVAAN ammattilaismaailmaan päätä silittelemällä ja väkisin niitä vähäisiä hyviä puolia etsimällä. Tästä turnauksesta ei löydy mitään hyvää vaikka Lipponen kuinka yrittää positiivisia puolia löytää, ja se pitää saattaa myös pelaajien tietoon. Sillä heidän on turha haaveilla ammattilaisuudesta jos taso kentällä on tämä. Nuorilla pelaajilla on oikeus tietää tämä, ja tietää että ammattimaisuuteen vaaditaan aivan eri tavalla työntekoa kuin tähän asti. Se on reilua niitä pelaajia kohtaan jotka haluavat unelmansa saavuttaa. Totuus on kova mutta välttämätön tietää, jotta pelaajat voivat asennoitua tilanteeseen oikealla tavalla ja vaatia itseltään enemmän

Hyvähyvä-tsemppauksella ja vaatimustasoa matalalla pitämällä nämä pojat eivät koskaan valmistu ammattilaispelaajiksi, ja se on vääryys heitä kohtaan

[Fatpapa]

Poikien U-18 joukkueen häviö Saksalle johtui Lipposen mukaan poikamaisista virheistä, onneksi ei tyttömäisistä .
Mutta ei hätää, pojista kasvaa miehiä ja poikamaiset virheet häipyvät. Pääasia ettei tilalle tule lapsellisia virheitä :

[Callit]

Hyvä huomio. Tässä tehdään karhunpalvelus nuorille pelaajille. Joukkueessa ei varmasti ole yhtään pelaajaa joka ei tähtää ammattilaisuuteen. Ammattilaisjalkapallon maailma on kova ja vaatimustaso hirvittävä. Palaute on raakaa ja tulee välittömästi

Nuoria pelaajia ei valmistella KOVAAN ammattilaismaailmaan päätä silittelemällä ja väkisin niitä vähäisiä hyviä puolia etsimällä. Tästä turnauksesta ei löydy mitään hyvää vaikka Lipponen kuinka yrittää positiivisia puolia löytää, ja se pitää saattaa myös pelaajien tietoon. Sillä heidän on turha haaveilla ammattilaisuudesta jos taso kentällä on tämä.

Juuri näin. Jos näistä kavereista joku vielä kuroo eron umpeen, niin se on todella kovan työn takana. Melkein olisin taipuvainen sanomaan, että tämä porukka on kokonaisuuden kannalta menetetty mahdollisuus. Poikkeusyksilö tietenkin voi vahvistaa säännön.

Mutta ennen kaikkea noilla Lippospuheilla tehdään karhunpalvelus maamme futikselle, kun rakennetaan formula kolmosta, vaikka ollaan menossa F1-kisoihin. Ja sitten selitellään, että kun oli parissa mutkassa öljyä. Lipposen kuuluisi huutaa joka suuntaan, että menestys ei tästä kummene, jos satsaukset eivät radikaalisti muutu. Mitä ne satsaukset ovat, ja kuka tai ketkä ne rahoittavat, onkin sitten ihan oma topicinsa.

[tamman siika]

Nuoria pelaajia ei valmistella KOVAAN ammattilaismaailmaan päätä silittelemällä ja väkisin niitä vähäisiä hyviä puolia etsimällä.

Aion nyt esittää kritiikkiä Palloliiton juniorimaajoukkuetoimintaa kohtaan, joten anteeksi etukäteen jos "sisäpiiristä" satutaan lukemaan, ei mitään henkilökohtaista.

Katsotaanpa hieman historiaa taaksepäin ja nuorten mj-kuvioissa päävalmentajina toimineita henkilöitä, esimerkiksi kosket Helis- ja Lie- (muut Kanerva, Ukkonen, Lipponen...). Ovatko nämä pedagogisesti, auktoriteetiltaan ja valmennuskyvyiltään sen luokan koutseja, jotka ovat omalla osaamisellaan taanneet itselleen pitkät pestit Palloliitossa, vai ovatko samaiset miehet valmentajina juuri sellaisia, joille pelaajat pyörittelevät silmiä selän takana ja naureskelevat keskenään? Onko liitossa mietitty osaavatko ko. valmentajat vaatia tason edellyttämällä tavalla, ja läksyttää yksittäisiä pelaajia virheistä, huolimattomuudesta jne. Onko valmentajilla juniorimaajoukkueissa tulosvastuuta, ja jos on, niin miten tämä näkyy? Jotenkin en ymmärrä sitä ajatusmaailmaa, että joukkueen yhteispeliä, "omaa peliä", toitotetaan ja kehutaan jokaisen pelin jälkeen, vaikka tappioita olisi kymmenenkin putkeen.

Asioita, joita ainakin itse haluaisin kuulla sanottavan julkisesti, edes joskus:

- Nämä ovat ikäluokkansa parhaat pelaajat, ja tämän parempaan emme pystyneet.
- Virheellinen taktiikkamme suhteessa pelaajamateriaaliin kostautui nyt, mutta reagoimme tulevaisuudessa asiaan.
- Olen scoutannut tarkkaan koko ikäluokan, ja parempia pelaajia joukkueeseen ei löydy. Edellisestä ikäluokasta tulleet mj-pelaajat olivat vain suuntaa antava otos pelaajamassasta.

Tämä scouttaaminenkin on oma lukunsa. 90-luvulla oli vielä täysin yleistä, ettei ainakaan Tampereella kukaan liitosta käynyt katsomassa pelejä, ja jos Tampereen piiristä joku sattui pääsemään mj-leirille, niin se johtui hyvistä otteista piirijoukkueturnauksessa (siis 4-6 pelaajan koko kauden otteluista). Ja kun niitä otteita ei nähnyt välttämättä kertaakaan edes maajoukkueen päävalmentaja, vaan liiton tarkkailija. Toki olen tietoinen, että nykyisin sieltä Helsingin toimistolta raahautuu joku kentän laidalle muutaman kerran kaudessa, mutta jos homman nimi on tämä välimatkalla pääkaupunki-pirkanmaa, niin entäpä mennessä reilusti pohjoisemmaksi? Kritisoidessa täytyy jakaa myös kehuja, ja uuden Akatemia-systeemin kautta saadaan varmasti entistä paremmin tietoa liikkumaan lahjakkaista pelaajista.

Monesti olen myös ymmärtänyt, että se "oma peli" on aktiivista hyökkäyspeliä välittämättä vastustajan taktiikasta, vahvuuksista tai pelaajamateriaalien välisistä voimasuhteista. Mitä osapuolta se sitten tyydyttää, jos tällä tavalla kuitenkin tulee pelistä toiseen takkiin? Pelaajia? Valmentajia? Liittoa? Enemmän arvostaisin, jos päävalmentajalla olisi munaa edes joskus tehdä realistisia johtopäätöksiä ja peluuttaa sitä ääripuolustavaa pelityyliäkin. Se yksittäinen ottelu kun ei vaikuta pelaajien kehityskaareen pätkääkään, sen lupaan.

[Pilluharja]

Erinomainen kirjoitus Tamman Siikalta. Esittämiisi kysymyksiin olisi mielenkiintoista saada vastauksia. Kiinnitän erityisesti huomioni allaolevaan lainaukseen

Onko valmentajilla juniorimaajoukkueissa tulosvastuuta, ja jos on, niin miten tämä näkyy?

Jos emme laske Muurista mukaan, niin muistatteko yhtään ihan minkä tahansa ikäportaan maajoukkuevalmentajaa joka olisi erotettu huonojen tulosten vuoksi? Tai vielä parempaa, muistatteko yhtään valmentajaa joka olisi itse vetänyt johtopäätökset aikaansaamistaan tuloksista ja eronnut?

Tarkoittaako tämä sitä että Palloliitto on tyytyväinen kaikkien maajoukkueidensa saavuttamiin tuloksiin? Onko tämä se taso jonka Palloliitto haluaa saavuttaa ja on siihen tyytyväinen? Luoja jalkapalloamme varjelkoon mikäli emme ala vaatimaan itseltämme enemmän, koska niin muut tekevät ja kirivät pian ohitsemme

[timothy]

mä en edes ymmärrä minkä takia nämä maajoukkue pelaajat tulevat aina jostain suurista jengeistä etelästä.Maalintekijöitä tarvitaan,nykyiset eivät sitä näytä hallitsevan,uusia kehiin koittamaan! mitä siinä hävitään..ei mitään.eteenpäin on menty ku kemiläisiä oli jo pari mukana,mutta maalinteko ongelmiinkin siitä joukkueesta löytyisi yksi kaveri..aina tätä kaveria on kuitenki jostain syystä väheksytty vaikka maaleja joka kausi syntyy montakymmentä..muttamutta eipähän tämä maailman loppu ole vaikka näitä pelejä hävitäänkin,kehitystä kuitenkin varmasti koko ajan tapahtuu ja tulevaisuutta rakennetaan..mielestäni kuitenkin liian suppealla ringillä.

[Bond]

 

[Ipi]

Itseäni myös syvästi ihmetyttänyt tämä scouttailu Suomessa. Täytyy myöntää, että ei ole hajuakaan millä näytöillä pelaajia valitaan joukkueeseen. Olen pelannut paria tämän ikäluokan kaveria vastaan ja käynyt katsomassa heidän pelejään, enkä kertaakaan ole nähnyt Palloliiton tarkkailijoita, saati sitten valmentajia! Ehkä joudutaan turvautumaan tilastollisiin tietoihin, koska ei ole resursseja lähettää tarkkailijoita ympäri Suomea. Joka taas johtaa siihen, että nämä nykyiset valmentajat saavat lässyttää ja pupeltaa kuinka haluavat, koska ei ole kilpailevia valmentajia, korkeintaan vaihtavat keskenään joukkueita. Aikoinaan kun olin piirinjoukkue iässä, niin suurin osa joukkueen pelaajista tuli siitä seurasta, mistä valmentajakin oli. Loput tulivat saman kaupungin seuroista ja niistä seuroista, joiden valmentajat kävivät piirin saunailloissa. Pari paikkaa jäi yleensä auki vähän kauempaa tuleville. Eli kysyisin, käyttääkö Palloliitto resurssejaan tarpeeksi juniorityöhön, vai onko niitä edes?

[Callit]

Katsotaanpa hieman historiaa taaksepäin ja nuorten mj-kuvioissa päävalmentajina toimineita henkilöitä, esimerkiksi kosket Helis- ja Lie- (muut Kanerva, Ukkonen, Lipponen...). Ovatko nämä pedagogisesti, auktoriteetiltaan ja valmennuskyvyiltään sen luokan koutseja, jotka ovat omalla osaamisellaan taanneet itselleen pitkät pestit Palloliitossa
Asioita, joita ainakin itse haluaisin kuulla sanottavan julkisesti, edes joskus:

Oikein asiasta, mutta realiteettien valossa joutuu toteamaan, että tähän lienee tyydyttävä. Ei ole kauhheasti littejä ja pasirautiaisia tarjolla. Sitä paitsi junnujen maajengicoach voi parhaimmillaankin olla vain innoittaja ja suunnannäyttäjä. Taito ja muut ominaisuudet ovat iskostuneet pelaajan kehoon muualla.

Tämä scouttaaminenkin on oma lukunsa. 90-luvulla oli vielä täysin yleistä, ettei ainakaan Tampereella kukaan liitosta käynyt katsomassa pelejä, ja jos Tampereen piiristä joku sattui pääsemään mj-leirille, niin se johtui hyvistä otteista piirijoukkueturnauksessa (siis 4-6 pelaajan koko kauden otteluista).

Jos ihan karkeasti asian ilmaisisin, niin siten, että menestyksellinen junnutyö on yhtä kuin scouttaus ja harjoittelutunnit. Ja tuo scouttaus ontuu meillä ihan käsittämättömästi. Suorastaan itketti aikanaan, kun seurasin pienehkön kaupungin 92-ikäluokan touhuja. Yhdellekään talentille ei ikinä tultu ehdottamaan mitään ns. sinivalkoista tietä kuljettavaksi. Kiinnostusta ei ollut sen paremmin seurojen kuin piirin taholta. Vanhemmat maksoivat vähistä varoista Eerikkilän viikonloppuleirejä, turnausmenestystä tuli, mutta 12-13 vuotiaana alkoi selkeästi näkyä, ettei futista taitamattoman valmentajan eväät riitä poikien kehittämiseen. Myös treenimäärien olisi pitänyt olla toisenlaiset.  Lopputulos lyhyesti: Kaikki parhaat lopettivat 6 kk sisällä n. 14 vuoden iässä. Väitän, että ilmiö on erittäin yleinen ja olisi vältettävissä sillä, että lahjakkaimmille oltaisiin esittämässä jonkinlaista järkevää reittiä/ohjelmaa. Seuraavasta ikäluokasta nousi muuten kaksi junnumaajoukueessa pelaavaa, jotka eivät mitenkään ns. kansakouluiässä erottuneet tämän 92-ikäluokan parhaista. Syykin on ollut selvä, yksi lähes yli-innokas isä on koko ajan ollut huolehtimassa siitä, että pojilla on ollut selkeä tie kuljettavana ja asinatunteva valmennus neuvomassa. Siirto korkeatasoisempaan jengiin tuli joskus 12-vuotiaana nimenomaan vanhempien aloitteesta.

[tamman siika]

Sitä paitsi junnujen maajengicoach voi parhaimmillaankin olla vain innoittaja ja suunnannäyttäjä. Taito ja muut ominaisuudet ovat iskostuneet pelaajan kehoon muualla.

No periaatteessa näinkin, mutta esimerkiksi taktisena opettajana mj-valmentajalla on halutessaan ideaalitilanne, koska tällä on jengissään motivoituneet ikäluokkansa valiot. Toisaalta jos otetaan esimerkkinä käyttämäni valmentajat, niin ihan ensimmäisenä en näitä kuvailisi sanoilla "innoittaja, suunnannäyttäjä".

Jos liitolla olisi aitoa halua saada innovatiivisia, osaavia, työhönsä omistautuneita ja kunnianhimoisia valmentajia junnumaajoukkueisiin, niin kysehän on taloudellisesta priorisoinnista. Kilpailukykyinen palkka voi olla jostain muualta pois, mutta halutaanko aidosti panostaa edes johonkin osa-alueeseen, vai pitää kaikki tyytyväisenä? Toisaalta en usko, että Jyräkään hommissa pyörii millään makkarapalkalla.

En ole todellakaan mikään Miiga Juntunen-fani, mutta vuosia sitten tämä kritisoi haastattelussa liiton panostuksia junioritasolla jotenkin näin: "Latva ei kuki, kun kukaan ei kastele juuria". Häränkulleja, shampanjaa ja juhlatilaisuuksia, kertakaikkiaan...

[Savon keisari]

Puhdas maalintekijä on tyyppinä enemmänkin yksilöurheilija, taiteilija, oman tien kulkija (Shefki, Atik jne.), kusipäisyyskään ei ole pahitteeksi, jollaiselle suomalainen tekemisen tapa ei anna riittäviä kasvumahdollisuuksia.

[Callit]

En ole todellakaan mikään Miiga Juntunen-fani, mutta vuosia sitten tämä kritisoi haastattelussa liiton panostuksia junioritasolla jotenkin näin: "Latva ei kuki, kun kukaan ei kastele juuria". Häränkulleja, shampanjaa ja juhlatilaisuuksia, kertakaikkiaan...

Täsmälleen sama. Taisi olla siinä ajankohtaisohjelmassa, jossa kritisoitiin mm. liiton Englanti-Suomi -peliin tekemää kallista matkaa. OT: Nauratti kun Jukka Gustafsson ko. ohjelmassa perusteli lähes koko henkilökunnan lennättämistä sillä, että osalle se oli palkintomatka vuosikymmenten työstä. Ei sopisi oikein laukoa tuollaisia, kun verottaja on kovin kiinnostunut henkilökunnan matkusteluista...

Topicin aiheesta totean taas jälleen ja kerran, että Pekka Hämäläisen aika Palloliitossa tulee itselleni aina edustamaan aikaa, kun vedettiin kunnon nokkaunet siinä tärkeimmässä menestystekijässä eli pelaajakasvatuksessa. Ilmeisesti Bosman-päätöksen aiheuttama eteenpäin-on-nytkähdetty-ilmiö tuuditti herrat kohtalokkaaseen uneen. Jalka nousi kaasulta, kun olisi pitänyt vaihtaa isompaan, ja painaa uudestaan.

[Viinioksa]

Oikein asiasta, mutta realiteettien valossa joutuu toteamaan, että tähän lienee tyydyttävä. Ei ole kauhheasti littejä ja pasirautiaisia tarjolla. Sitä paitsi junnujen maajengicoach voi parhaimmillaankin olla vain innoittaja ja suunnannäyttäjä. Taito ja muut ominaisuudet ovat iskostuneet pelaajan kehoon muualla.
Jos ihan karkeasti asian ilmaisisin, niin siten, että menestyksellinen junnutyö on yhtä kuin scouttaus ja harjoittelutunnit. Ja tuo scouttaus ontuu meillä ihan käsittämättömästi. Suorastaan itketti aikanaan, kun seurasin pienehkön kaupungin 92-ikäluokan touhuja. Yhdellekään talentille ei ikinä tultu ehdottamaan mitään ns. sinivalkoista tietä kuljettavaksi. Kiinnostusta ei ollut sen paremmin seurojen kuin piirin taholta. Vanhemmat maksoivat vähistä varoista Eerikkilän viikonloppuleirejä, turnausmenestystä tuli, mutta 12-13 vuotiaana alkoi selkeästi näkyä, ettei futista taitamattoman valmentajan eväät riitä poikien kehittämiseen. Myös treenimäärien olisi pitänyt olla toisenlaiset.  Lopputulos lyhyesti: Kaikki parhaat lopettivat 6 kk sisällä n. 14 vuoden iässä.

Duoda duoda.. Epäilisin, että jos joku lopettaa futiksen 14-vuotiaana koska liitto tms. ylempi taho ei tarjonnut hänelle "sinivalkoista tietä", niin motivaatio ei muutenkaan olisi ollut riittävä ammattilaisfutariksi asti.

Suomen erona johonkin Kroatiaan, Hollantiin tms. huippupelaajia solkenaan tuottaviin pikkumaihin verrattuna on ilman muuta se, että futikseen tosissaan panostavia junnuja on vähän. Jokin liitto ei voi sitä motivaatiota kuitenkaan antaa, vaan kyllä sen täytyy tulla joltain läheisemmältä taholta, lähinnä omalta isältä. :

[tamman siika]

Suomen erona johonkin Kroatiaan, Hollantiin tms. huippupelaajia solkenaan tuottaviin pikkumaihin verrattuna on ilman muuta se, että futikseen tosissaan panostavia junnuja on vähän.

Tämä väite perustuu ilmeisesti empiiriseen tutkimukseen, vai?

Omien kokemuksieni perusteella väitän pelaajamateriaalien eron johtuvan pääasiassa täysi-ikäisyyttä lähentelevien futareiden kadottamisesta opiskelu-, tai työmaailmaan, kun divariseurat eivät tarjoa taloudellista mahdollisuutta panostaa harjoitteluun ja pelaamiseen täyspäiväisesti.

Samalla periaatteella nuoremmat juniorit hukataan kriittisen lajivalinnan hetkellä kiekkoilun pariin, koska jopa nämä tiedostavat kummassa lajissa voit tehdä todennäköisemmin harrastuksestasi ammatin.

[BlueSky]

Samaa mieltä Viinioksan kanssa, ei se todellakaan voi olla liitosta kiinni 14-vuotiaan lopettaminen. Haiskahtaa näiden viikonloppuleirien ja turnausmenestysten suhteen taas siltä, että sekä valmentajat JA VANHEMMAT ovat langenneeet näiden junnujen peluuttamisessa taas pikavoittojen hakemiseen eikä pitkäjännitteiseen perusasioiden ja pelikäsityllisten asioiden kehittämiseen. Ja noita "miksi meidän joukkueesta ei valittu ketään maajoukkueeseen, vaikka voitettiin piirisarja" -tarinoita riittää Suomen joka kolkkaan.

Koomista on, että suurin osa forumisteja olisi ***a pysty hehkuttamassa juniorimaajoukkueen menestystä, jos tässä turnauksessa olisi Saksa voitettu 1-0 kunnon sumppupuolustuksella ja yhdellä vastahyökkäyksellä.

Vaikuttaa siltä, että luulo "vanhan "liiton" miehistä ja kabinettipaikoista maajoukkuevalmennusjohdossa elää syvällä vieläkin. Toisaalta liitto vaatii nykyisin niin paljon junnumaajoukkuekoutseilta osallistumista koulutustoimintaankin, johon epäilisin näiden forumistien tietämien "huippukoutsien" halukkuutta.

Suosittelen tutustumista esim. näiden nykyisten junnumaajoukkuekoutsien toimintaan ja persoonaan ennenkuin ruvetaan yleistämään. Tiedän, että heidän keskuudessaan esim. Heliskosken ja Liekosken toimintaa maajoukkueiden valitsijoina ja valmentajina ei kovin suuressa arvossa pidetä suhteututtuna nykyaikaan.

[BlueSky]

edit..