La 31.1.2009 Hertha BSC - Eintracht Frankfurt"Nur nach Hause gehn wa nich"Yleisnäkymää yläpäätykatsomon keskikorkeudelta:
http://img149.imageshack.us/img149/8578/kuva124ea8.jpghttp://img149.imageshack.us/img149/3263/kuva125if5.jpgOlipa Berliinissäkin jäätävän kylmä istua katsomossa 90 peliminuuttia. Kolmen hengen iskuryhmämme karautti 45 minuuttia ennen peliä U-Bahnilla Olympia-Stadionille. Stadionin pysäkiltä maan tasalle noustessa oli monta tosiedullista makkara- ja olutkioskia, mutta kolmen päivän ränni oli ottanut allekirjoittaneen voimat enkä koskenut juurikaan alkoholiin. Litran muki Carlsbergiä maksoi stadionilla 6 e ja puoli litraa 3,5 e. Mukin pantti euron. Kaverit maistelivat kumpaakin kokoa, ja minä ilmaisin pari bratwurstisämpylää.
Liput yläkatsomoon päätyyn Herthan kannattajakatsomon ylle maksoivat 16 euroa kappaleelta. Ensimmäiset n. 15 riviä olivat melko täynnä, joten pysyttelimme oikeilla paikoillamme n. rivillä 21. En tiedä, oliko syynä kylmä sää vai yleisön meteli, mutta korvat tulivat pelin alusta alkaen kipeiksi. Laulu raikasi käytännössä pelin alusta loppuun. Toisessa päädyssä oli massiivinen Eintrachtin kannattajajoukko, jonka meteliä ei kuulunut alakatsomon melun yli kuin vierasjoukkueen ainoan maalin synnyttyä.
Sitten itse peliin, josta tosin on varmaan Saksa-otteluketjussakin innokkaimmille analyysit. Seuraavassa kuitenkin omani. Ei tainnut olla mikään elämää suurempi taisto. Hertha iski melko alussa johtomaalin maalinedushässäkästä, jota ei toiseen päätyyn erottanut selvästi millään - ellei olisi ollut kiikareita. Toinenkin maali oli lähellä, kun Eintrachtin maalivahti(?) ajoi Hertha-hyökkääjän maahan rankkarialueella. Tuomitusta rangaistuspotkusta ei kuitenkaan verkko heilunut. Kotijoukkueen hallussa oli ensimmäinen jakso.
Toinen jakso alkoi Herthan painostuksella ja maalihan siitä syntyi - rankkarialueen takaa veto alakulmaan. Frankfurt tuli kuitenkin pian peliin mukaan, kun hyökkääjä viimeisteli komeasti ilmasyötöstä 2-1 -kavennuksen. Hertha vei pisteet näillä lukemilla, vaikka vierasjoukkue pari kertaa hieman pelonpoikasta kotikannattajissa herättikin - toiseen päätyyn nähdyn perusteella.
Ainoa Mittari oli n. 39 000 katsojaa eli Herthan keskiarvon mukainen lukema. Stadionille mahtuu n. 74 000 katsojaa, joten varsinkin yläkatsomoiden yläosat olivat melko tyhjinä.
Stadionilta pois päin lompsiessa stadionilta kuului komeasti kotikannattajien äänekkäällä säestyksellä Rod Stewartin "I Am Sailingin" sävelellä "Nur nach Hause (gehen wir nicht)", josta esimerkki
täällä.
* * *
Berliini oli viiden päivän perusteella asiallinen mesta.
Julkinen liikenne oli melko edullinen: 2,10 e yksittäislippu ja n. 6 e päivälippu.
Checkpoint Charlie ja sen ylihintainen museo tuli turistikohteista tsekattua. Eurooppalaiseen makuun oli lisäksi aikas isoja ja korkeita konttoreita oli joillakin lafkoilla...
Ranskalaisten perunoiden tunkeminen ravintola-annoksiin ärsytti. Vähän hienommassa mestassa saimme sentään perunakroketteja, mutta ruokailun hinta ei päätä huimannut: alkukeitto, salaatti, pääruoka (pihvi) ja jälkiruoka maksoi yhteensä 12,90 e.
Kannattaa puhua saksaa, jos vaan jokseenkin osaa, sillä englannilla vastapuolen ystävällisyys jää helposti hämmennyksen ja arkuuden alle. Aika mukavasti saksalaiset osaavat mitottaa puheen vaikeustason vieraan tasolle. Esim. Ruotsissa olen huomannut sitä, että siellä vaihdetaan ruotsista englantiin, kun paljastuu ulkomaalaiseksi. Mutta tämähän on tapauskohtaista, esim. kaverini joutui kevään Interrail-matkalla erinomaisesta saksastaan huolimatta vaatimaan, että jatketaan saksan puhumista.
