Urheileva nuori ei liiku riittävästi

[Udi]

Teksti-tv pleikkarisukupolvesta:

Olympiakomitean, Nuoren Suomen ja     
 Suomen Valmentajat ry:n teettämän     
 selvityksen mukaan urheilevien nuorten
 kokonaisliikuntamäärä laskee iän myötä
 jopa huolestuttavan paljon.           
                                       
 Joka kolmas urheiluseurassa urheileva 
 lapsi ei liiku edes terveytensä       
 kannalta riittävästi.                 
                                       
 Selvitystyön kohteiksi seuloutuivat 8-
 18-vuotiaat urheilevat lapset ja       
 nuoret, jotka edustivat 14 eri lajia. 
                                       
 Selvitystyö toteutettiin harjoitus-   
 päiväkirjojen pitämisellä. Selvitykseen
 osallistui 2646 harrastajaa. Poikia oli
 1320, tyttöjä 1329.   

 Selvityksen mukaan 8-11-vuotiailla     
 lapsilla arkiliikunnan määrä on vielä 
 kohtuullinen, mutta siitä eteenpäin   
 liikuntamäärä vähenee iän myötä.       
                                       
 Vanhimmassa selvityksen ikäluokassa,   
 16-18-vuotiaissa, viikoittainen       
 kokonaisliikuntamäärä on pienimmillään.
 Omaan lajiin liittyvien harjoitusten   
 määrä on suurimmillaan, mutta muun     
 liikunnan osuus vähenee entisestään.   
                                       
 Jos selvityksen antamia tuloksia       
 tarkastellaan huippu-urheilun kannalta,
 niin erittäin pieni joukko (15 %)     
 tutkimukseen osallistuneista urheilee 
 huippu-urheilun vaatimusten           
 näkökulmasta riittävästi. 

 Kilpaurheilusta innostuneille lapsille
 ja nuorille sopiva liikunnan ja       
 harjoittelun määrä on vähintään 18     
 tuntia viikossa. Tässä selvityksessä   
 keskiarvoksi saatiin 13,4 tuntia.     
                                       
 8-16-vuotiaana nuoren urheilijan       
 keskimäärin viisi puuttuvaa viikko-   
 tuntia tuo vuosien aikana noin 2000   
 liikunta- ja harjoitustunnin vajeen.   
 Tämä on merkittävä lovi huippu-       
 urheiluun tähtäävässä harjoittelussa ja
 sitä on vaikea myöhemmin kuroa kiinni.
                                       
 Urheilulukioiden mukaan 16-vuotiaana   
 aloitettu tehostettu harjoittelu ei   
 tuota toivottuja tuloksia ja usein se 
 johtaa jopa rasitusvammoihin.

[sven]

Urheilevien lasten kokonaisliikuntamäärä on liian vähäinen

Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ry ovat tehneet laajan selvityksen 8-18-vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. "Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu" -selvitystyön julkistamistilaisuudessa 26.11. 2008 Vantaan Heurekassa todettiin, että urheilevien nuorten kokonaisliikuntamäärä laskee iän myötä jopa huolestuttavan paljon.

Selvitys perustuu vuosina 2007-2008 täytettyihin 2700 harjoitusviikon analyysiin. Selvityksessä mukana olleet lajit olivat jalkapallo, jääkiekko, salibandy, lentopallo, telinevoimistelu, taitoluistelu, yleisurheilu, judo, paini, ratsastus, ampumaurheilu, suunnistus ja hiihto.


Viisi tuntia viikossa tuo 20000 tunnin harjoitusvajeen


Suomalaisten lasten ja nuorten fyysisesti passiivinen arki on tiedetty jo pitkään suureksi ongelmaksi kansanterveyden kannalta. Tämän selvityksen perusteella fyysisesti passiivinen arki on kasvava ongelma myös kilpaurheilua harrastaville lapsille ja nuorille. Ohjattujen tai omatoimisesti toteutettujen lajiharjoitusten määrän lisäys ei näytä riittävän korvaamaan niitä menetettyjä arkiliikunnan tunteja, joita ennen saatiin polkupyörän selässä, kävellen ja kodin lähiympäristössä liikkumalla. 8-11 -vuotiailla lapsilla tilanne on vielä kohtuullinen, mutta 12-18-vuotiailla päälajin ulkopuolisen liikunnan määrät ovat todella pienet.

Harjoitustuntien lisäystä suunniteltaessa kannattaa etsiä joustavia ja perheiden arkea kunnioittavia ratkaisuja. Taitavasti arkielämään sijoitettu perusliikunta ja harjoittelun "kotiläksyt" ovat helpompia toteuttaa, kuin ohjattujen harjoitusten lisääminen. Yksittäisten ohjattujen harjoitusten lisäämistä viikkoon tarkoituksenmukaisempaa voi olla yksittäisten harjoitusten pidentäminen esim. 30 - 45 minuutilla


Monipuolisuus on edelleen tärkeä tavoite


Selvityksen laadulliset ja määrälliset havainnot antavat aihetta painottaa monipuolisuuden käsitettä koskemaan entistä vahvemmin fyysisten ominaisuuksien monipuolisuutta. Lasten urheilun monipuolisuus ymmärretään pääosin motoristen perustaitojen ja eri lajitaitojen monipuolisuutena.

Nykyisessä tilanteessa fyysisten ominaisuuksien monipuolisuus harjoittelussa on entistä tärkeämpää. Selvityksessä tehtyihin havaintoihin etenkin aerobisen peruskestävyyden ja lihaskunnon puutteista, mutta osittain myös nopeusharjoitteiden ja voimaharjoittelun puutteisiin tulee tarttua entistä voimakkaammin.

Harjoittelun ja liikunnan tulisi varsinkin alle 15-vuotiailla olla niin motorisesti kuin kaikkien fyysisten perusominaisuuksien osalta monipuolista. Hermo-lihasjärjestelmää, luustoa, hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä eri aineenvaihduntajärjestelmiä tulisi kuormittaa lapsuuden ja nuoruuden liikunnan ja urheilun yhteydessä monipuolisesti. Yksipuolinen lajiominaisuuksiin panostaminen voi aiheuttaa jopa negatiivisia terveysvaikutuksia ja rajoittaa myöhempää kehittymistä urheilijana.


Suurin muutostarve 12-15-vuotiaiden harjoitteluun


Ikäryhmänä eniten muutostarvetta on murrosikäisten harjoittelussa. Tässä ikäryhmässä useimmat lapset luopuvat rinnakkaislajeista ja muu fyysinen aktiivisuus vähenee olennaisesti. Päälajin lisääntyvät ohjatut harjoitukset ja lajiin liittyvä omatoiminen harjoittelu eivät riitä paikkaamaan kokonaisliikunnan määrän vähenemisestä ja laadun muutoksia.

Viimeisten vuosikymmenien aikana urheilua on pääosin kehitetty alle 12-vuotiaiden ryhmäohjauksen, sekä yli 16-vuotiaiden lahjakkuuksien yksilöllisen valmennuksen kannalta. Murrosikäisten urheilu tulee nostaa omaksi kehittämisen kohteeksi ja siinä tulee sovittaa yhteen ryhmävalmennuksen ja yksilövalmennuksen vahvuudet, sekä pohtia järkeviä ratkaisuja harjoittelun eriyttämiseksi.

Kuvassa: LL, Litm ja valmentaja Harri Hakkarainen kertoi urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorisen harjoittelun selvitystyön tuloksia Vantaan Heurekassa pidetyssä Hyvä harjoittelu -seminaarissa 26.11.2008.

lähde: nuorisuomi.fi


"Kilpaurheilusta innostuneille lapsille ja nuorille sopiva liikunnan ja       
 harjoittelun määrä on vähintään 18 tuntia viikossa."

Superjunnujen koutsit huomio. Seuratkaapa tätä.

[jykke]

Ja suurin osa tuosta 18 tunnista tulee tietenkin muualla kuin ohjatuissa harjoituksissa. Taitaa vaan monilla superjunnuilla mennä se ohjattujen harjoitusten ulkopuolinen aika tietokoneen kanssa näpräilyyn.

[Kansio]

Vanhan kertausta tämäkin. Toki se on hyvä ottaa taas näitä asioita esiin ja perustella niitä tutkimuksen ja Harri Hakkaraisen kera. 

[rokelvis]

Ja suurin osa tuosta 18 tunnista tulee tietenkin muualla kuin ohjatuissa harjoituksissa. Taitaa vaan monilla superjunnuilla mennä se ohjattujen harjoitusten ulkopuolinen aika tietokoneen kanssa näpräilyyn.

Kyllä ainakin omilla pennuilla loppuisi lajin maksullinen harrastaminen, jos ei vapaa-ajalla kävisi höntsäilemässä ollenkaan.

Ja kyllähän se vähentää liikuntamääriä, kun lapset kuskataan reeneihin ja haetaan sieltä. Eikä osata itte tehä niin yhtään mitään.

[Conderos]

Kaiken maailman videopelit sun muut perseeseen ja lapset pelaamaan pallopelejä yms.

[Iskender]

Kaiken maailman videopelit sun muut perseeseen ja lapset pelaamaan pallopelejä yms.

Sanoppa mitä voi pelata talvella, kun on pakkasta? Omatoiminen harjoittelu on tällöin mahdotonta jalkapallossa ja salilajeissa. Tai ainakin Raumalla on : :keskari:

[Shefki Wilson]

ini ini kiti kiti

 :keskari:

[Savon keisari]

Sanoppa mitä voi pelata talvella, kun on pakkasta? Omatoiminen harjoittelu on tällöin mahdotonta jalkapallossa ja salilajeissa. Tai ainakin Raumalla on : :keskari:

Hiihtää.

[Hincha en cancha]

Sanoppa mitä voi pelata talvella, kun on pakkasta? Omatoiminen harjoittelu on tällöin mahdotonta jalkapallossa ja salilajeissa. Tai ainakin Raumalla on : :keskari:

 

Jos pakkanen on kriteeri ulkoliikunnan harrastamiselle, en voi muuta kuin ottaa osaa. En ole ikäloppu, mutta minun nuoruudessani futistakin pelattiin junnutasolla talvisin säännöllisesti lumihangessa ja kerran tai pari viikossa koulun liikuntasalissa.

[Savon keisari]

Juoksu- ja hiihtolenkit ovat näitä "happihyppelyitä" jotka pitäisi olla urheilevalla nuorella itsestäänselvyyksiä ilman että niitä edes tarvitsisi erikseen laskea harjoitteluksi.

[Zippendaali]

Sanoppa mitä voi pelata talvella, kun on pakkasta? Omatoiminen harjoittelu on tällöin mahdotonta jalkapallossa ja salilajeissa. Tai ainakin Raumalla on : :keskari:

Jos pakkanen tarkoittaa sitä, ettei ulkona voi liikkua tai urheilla niin on jotain jossakin mennyt väärin. Jos todellakaan et pakkasen takia mene ulos pelaamaan jalkapalloa, ala vaikka sohvaperunaksi.

[Conderos]

Sanoppa mitä voi pelata talvella, kun on pakkasta? Omatoiminen harjoittelu on tällöin mahdotonta jalkapallossa ja salilajeissa. Tai ainakin Raumalla on : :keskari:

Eipä näinä talvina nyt hirmu pakkasia ole ollut ja aina voi vaatetta pukea. Kyllähän talvella on hyvä pelata esim. jääkiekkoa, Raumasta en tiedä.