Ei lisää Shefkejä, kuinka treenata salilla oikein?

[Messi]

Kiitos vastauksesta. Uskon jopa tulokseen, jos arvoja on hyvin harjoitelleilta pelaajilta mitattu. Mitatut pelaajat tosin tuskin ovat voimaharjoittelusta perusvoimaa ja kestävyyttä laiminlyöneet.

Tuossa nyt jotain tutkimustietoa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9240/janeva.pdf?sequence=

[Sportacus]

Sitä kutsutaan lihaskestävyydeksi, kestovoiman osa-alueeksi. Sillä parannetaan yleistä harjoituskestävyyttä ja lihaksiston paikallista aerobista energianmuodostustehoa, eli kapillaariverenkiertoa. Lihaskestävyydellä parannetaan myös asentoa tukevien pienten lihasten voimaa sekä hitaiden ns. punaisten lihassolujen työtehoa eli lihastyön taloudellisuutta. Joten on sille looginen perustelu mitä 50 toistoa sarjassa tarkoittaa.

Jalkapalloilijan ei vaan ole mitään järkeä alkaa tekemään tuollaisia 50 toiston sarjoja kuntosalilla. Kuntosalilla treenataan voimaa ja lihaskestävyys harjoittuu lajinomaisissa harjoitteissa.

[Pussikalja]

Jalkapalloilijan ei vaan ole mitään järkeä alkaa tekemään tuollaisia 50 toiston sarjoja kuntosalilla. Kuntosalilla treenataan voimaa ja lihaskestävyys harjoittuu lajinomaisissa harjoitteissa.

Tosin ihan sama ilmiö kuin muussakin kuntosaliharjoittelussa, eli mahdollisuus keskittää harjoittelu tietylle lihasryhmälle, toteutuu myös lihaskestävyyden osalta. Lisäksi on muistettava, että koko voiman selkäranka, eli tukilihaksisto ei edes aktivoidu, kun harjoitellaan vain isoilla painoilla lyhyttä sarjaa. Silloin aktivoituu vain ne suuret lihakset, joista tytöt tykkää. Voima tulee rakennetuksi ikäänkuin tyhjän päälle, josta sitten selkä, nivus, polvi ja olkapäävammoina hinta maksetaan, kun muutaman vahvistetun lihasryhmän voima välittyy liikkeeksi, heikkojen nivelten ja rangan tukilihasten ja jänteiden kautta. Lihastasapaino on oleellisempaa, kuin maksimivoima kyykyssä.

Massa ei ole jalkapallossa tavoite, vaan voima ja räjähtävyys liikkuvuutta menettämättä.

[Sportacus]

Tosin ihan sama ilmiö kuin muussakin kuntosaliharjoittelussa, eli mahdollisuus keskittää harjoittelu tietylle lihasryhmälle, toteutuu myös lihaskestävyyden osalta. Lisäksi on muistettava, että koko voiman selkäranka, eli tukilihaksisto ei edes aktivoidu, kun harjoitellaan vain isoilla painoilla lyhyttä sarjaa. Silloin aktivoituu vain ne suuret lihakset, joista tytöt tykkää. Voima tulee rakennetuksi ikäänkuin tyhjän päälle, josta sitten selkä, nivus, polvi ja olkapäävammoina hinta maksetaan, kun muutaman vahvistetun lihasryhmän voima välittyy liikkeeksi, heikkojen nivelten ja rangan tukilihasten ja jänteiden kautta. Lihastasapaino on oleellisempaa, kuin maksimivoima kyykyssä.

Massa ei ole jalkapallossa tavoite, vaan voima ja räjähtävyys liikkuvuutta menettämättä.

No nyt tulee kyllä jo aika erikoisia teorioita, eipä ole vastaavaa tullut aiemmin luettua. Voitko selittää miksi ne tukilihakset eivät aktivoituisi isoilla painoilla treenatessa, mutta pienillä painoilla aktivoituvat? Tukilihasten aktivoituminen riippuu käytetyistä liikkeistä, eli siitä tekeekö koneella, vai vapailla painoilla, yhdellä vai kahdella jalalla, jne. Ja tuki lihakset aktivoituvat sitä enemmän mitä suuremmat painot on käytössä, aivan kuten ne isommatkin lihakset.

Lihastasapaino ja tukilihasten hyvä kunto toki on hyvinkin oleellisia asioita, siinä olet ihan oikeassa. Mutta pitkien sarjojen tekeminen pienillä painoilla ei auta noiden suhteen yhtään, ennemminkin päinvastoin.

Ei millään pahalla, mutta sinulla ei nyt kyllä ole yhtään käsitystä siitä mistä puhut.

[Mason]

Lisäksi on muistettava, että koko voiman selkäranka, eli tukilihaksisto ei edes aktivoidu, kun harjoitellaan vain isoilla painoilla lyhyttä sarjaa.

Hä? Eikös se tukilihaksiston aktivoituminen riipu ihan siitä, että mitä liikettä tekee, eikä kuinka monta toistoa?

[Kakaa]

Hä? Eikös se tukilihaksiston aktivoituminen riipu ihan siitä, että mitä liikettä tekee, eikä kuinka monta toistoa?

ja edellisiin lisättyny tärkeintä on miten kunkin liikkeen tekee?

[The Real Wolf]

Ei kannata huolehtia. Ei ole tulossa lisää Shefkejä, sillä hän on jäämässä viimeiseksi suomalaiseksi Valioliigakenttäpelaajaksi pitkään aikaan.

Vetäkää te vaan niitä penkkipunneruksianne oikein.

Sillä aikaa Shefki ratkaisee otteluita ammattilasliigassa.

[Pussikalja]

Ei millään pahalla, mutta sinulla ei nyt kyllä ole yhtään käsitystä siitä mistä puhut.

Suosittelen ottamaan yhteyttä lähimpään jalkapalloilijoiden kanssa työtä tekevään fysioterapeuttiin, niin saat tietoa mikä on jalkapalloilijoiden yleisimmät syyt lihaskunnossa, joiden vuoksi fysioterapeutin pakeille päädytään. Veikkaisin että listalla on todella heikot pakara/lantio, syvät selkälihakset ja etu ja takareisien paha lihasvoiman epätasapaino. Jalkapalloilija harvoin edes seistessä on ryhdikäs, kun osa lihaksista on treenattu ja osaa lihaksista ei tahdo kaverilta edes löytyä. Kokemusta on itselläkin siitä, kun puntit vaihtuu kuminauhaan muutamaksi kuukautta, että edes teoriasa puntista mitään positiivista hyötyä kropalle olisi.

Ongelma on isoilla painoilla treenatessa siinä, että ne liikkeet lähes poikkeuksetta jäävät vajaiksi. Lisäksi liian isoilla painoilla, kun lihaskunto muuten on huonolla tolalla, suoritus korvaantuu "väärän" lihasryhmän työllä, kun painot ovat liian suuret, suhteessa harjoitettavaan lihasryhmään. Esimerkiksi jokaisen puntilla käviän lempiliike penkkipunnerrus, tyssää yleensä ennemmin tai myöhemmin siihen, että olkapää tai kyynärpää hajoaa. Kyseessä on kuitenkin rintalihasliike. Olkapään vahvistaminen tapahtuu nivelen tukemiseksi vain ja ainoastaan pienellä vastuksella ja pitkillä sarjoilla sekä ennen kaikkea hitailla liikenopeuksilla. Kun liikenopeutta ja vastusta lisätään, suoritus siirtyy isojen lihasten työksi, jolloin tukilihakset eivät tee työtä vaan pahimmassa tapauksessa aiheuttavat jopa vastustusta liikkeessä, jolloin koko nivelen liikerata muuttuu epäergonomiseksi. Sama pätee kaikkiin niveliin.

Lisäksi kun ottaa huomioon pelin erikoisen yhditelmän kympin lenkkiä, siihen sekaan 50-60 spurttia samalla ja valitettavasti myös iskut, mitä lihaksiin tulee, niin lihasten rakenne saisi mieluummin olla sellaista potkunyrkkeilijän tiukkaa massaa, kuin bodarin massivista mutta hieman hauraampaa höttöä. Sitä voi sitten esim. nyrkkeilijöiltä kysellä, miten lihakset valmistetaan kestämään iskuja. Varmaan isoilla painoilla lyhyttä sarjaa...

Jalkapallossa on aina erittäin heikosti huolehdittu lihaskestävyyden ja perusvoiman rakentamisesta. Aiemmin niitä kuitenkin nyt puolihuolimattomasti vähän edes yritettiin mukana pitää. Huonosta harjoittelusta sitten loukkantumisina ja revähdyksinä hintaa maksettiin. Paraneeko tilanne sitten sillä, että ne jätetään kokonaan pois niin aika näyttää. Jokainen voi treenata ihan niinkuin parhaaksi näkee. Itsehän omasta terveydestään kuitenkin sitten loppuelämänsä maksaa.

[Sportacus]

Suosittelen ottamaan yhteyttä lähimpään jalkapalloilijoiden kanssa työtä tekevään fysioterapeuttiin, niin saat tietoa mikä on jalkapalloilijoiden yleisimmät syyt lihaskunnossa, joiden vuoksi fysioterapeutin pakeille päädytään. Veikkaisin että listalla on todella heikot pakara/lantio, syvät selkälihakset ja etu ja takareisien paha lihasvoiman epätasapaino. Jalkapalloilija harvoin edes seistessä on ryhdikäs, kun osa lihaksista on treenattu ja osaa lihaksista ei tahdo kaverilta edes löytyä. Kokemusta on itselläkin siitä, kun puntit vaihtuu kuminauhaan muutamaksi kuukautta, että edes teoriasa puntista mitään positiivista hyötyä kropalle olisi.

Nämä ovat varmaankin aika yleisiä ongelmia, totta. Tuolla ei vaan ole mitään tekemistä sen kanssa tekeekö salilla isommilla vai pienemmillä sarjoilla.

Ongelma on isoilla painoilla treenatessa siinä, että ne liikkeet lähes poikkeuksetta jäävät vajaiksi. Lisäksi liian isoilla painoilla, kun lihaskunto muuten on huonolla tolalla, suoritus korvaantuu "väärän" lihasryhmän työllä, kun painot ovat liian suuret, suhteessa harjoitettavaan lihasryhmään. Esimerkiksi jokaisen puntilla käviän lempiliike penkkipunnerrus, tyssää yleensä ennemmin tai myöhemmin siihen, että olkapää tai kyynärpää hajoaa. Kyseessä on kuitenkin rintalihasliike. Olkapään vahvistaminen tapahtuu nivelen tukemiseksi vain ja ainoastaan pienellä vastuksella ja pitkillä sarjoilla sekä ennen kaikkea hitailla liikenopeuksilla. Kun liikenopeutta ja vastusta lisätään, suoritus siirtyy isojen lihasten työksi, jolloin tukilihakset eivät tee työtä vaan pahimmassa tapauksessa aiheuttavat jopa vastustusta liikkeessä, jolloin koko nivelen liikerata muuttuu epäergonomiseksi. Sama pätee kaikkiin niveliin.

Jos liikkeet tekee väärin, niin se on ongelma sekä isoilla että pienillä painoilla. Tokihan se isommilla painoilla voi aiheuttaa helpommin vammoja. Ratkaisu ei kuitenkaan ole treenata pikku painoilla tehottomasti, vaan treenata isoilla painoilla ja oikeilla suoritustekniikoilla.

Jos tarvitsee treenata erityisesti tukilihaksia, pakaroita, takareisiä, tms., niin sitten treenataan niitä. Mutta kyllä se voimaharjoittelu silti pitää tehdä riittävän suurilla painoilla, jos siitä halutaan saada hyötyä.

Lisäksi kun ottaa huomioon pelin erikoisen yhditelmän kympin lenkkiä, siihen sekaan 50-60 spurttia samalla ja valitettavasti myös iskut, mitä lihaksiin tulee, niin lihasten rakenne saisi mieluummin olla sellaista potkunyrkkeilijän tiukkaa massaa, kuin bodarin massivista mutta hieman hauraampaa höttöä. Sitä voi sitten esim. nyrkkeilijöiltä kysellä, miten lihakset valmistetaan kestämään iskuja. Varmaan isoilla painoilla lyhyttä sarjaa...

Aika villiksi menee jo... Tiedoksi annettakoon, että nimenomaan pitkiä sarjoja tekemällä saadaan aikaan sarkoplasmista hypertrofiaa, eli niitä höttölihaksia. Bodarit tekevät nimenomaan pitkiä pumppailusarjoja. Voimalajien harrastajat taas tekevät lyhyitä sarjoja suurilla painoilla, jotta saadaan aikaan myöfibrillaarista hypertrofiaa, eli varsinaisten lihassolujen kasvamista.

Miten muuten kuvittelet kamppailulajien harrastajien harjoittelevan punttisalilla?

Löytyisikö muuten jotain lähdettä näille väitteille, että pitkillä sarjoilla saadaan parannettua lihaksen iskunkestävyyttä? jalkapallon kannalta tuolla nyt ei taida olla mitään merkitystä, mutta ihan mielenkiintoinen väite toki muuten.

Jalkapallossa on aina erittäin heikosti huolehdittu lihaskestävyyden ja perusvoiman rakentamisesta. Aiemmin niitä kuitenkin nyt puolihuolimattomasti vähän edes yritettiin mukana pitää. Huonosta harjoittelusta sitten loukkantumisina ja revähdyksinä hintaa maksettiin. Paraneeko tilanne sitten sillä, että ne jätetään kokonaan pois niin aika näyttää. Jokainen voi treenata ihan niinkuin parhaaksi näkee. Itsehän omasta terveydestään kuitenkin sitten loppuelämänsä maksaa.

Jälleen olen samaa mieltä perusvoiman rakentamisen merkityksestä. Mutta sitä nyt vaan ei tehdä millään pienillä painoilla pitkiä sarjoja jumppailemalla.


Olisi mielenkiintoista kuulla mihin perustat nämä väitteesi, jotka ovat ristiriidassa suunnilleen kaikkien uskottavien voima- ja nopeusvalmentajien näkemysten kanssa. Onko nämä jotain omaan maalaisjärkeen perustuvaa mutuilua?

[Pussikalja]

Kyllä sinä Sportacus olet varmasti aivan oikeassa. Ei löydy lähdettä toistojen ja iskunkestävyydenkään yhteydelle.

Nyky jalkapalloilijat ovat selkeästi vahvempia, nopeampia ja kestävämpiä, kuin me 70-luvun pelaajat konsanaan. Peruskuntolenkkien poisjättäminen, treeneissä koskaan maitohapporajalla käymisen lopettaminen ja ennenkaikkea voimaharjoittelussa suoraan räjähtävyyteen hyppääminen, on kaikkien testien ja pelitulosten mukaan nostanut suomalaisfutarit aivan uudelle tasolle. Eihän cooperissa nyt 3000 tarvitse juosta, kun urkkaruudussakin maalit tehdään 10 metrin juoksuilla.

Tulevaisuudessa suomalaiset tulevat tunnetuiksi pikajuoksijamaisesta nopeudesta ja voimannostajan vartalosta.

Ja nousihan Ringkin vuodessa parissa saksalaisen humppaamisen vaihduttua suomalaiseen osaamiseen välittömästi bundeksen huipulle.

[murdock]

Mikä on "maitohapporaja"?

[Pussikalja]

Mikä on "maitohapporaja"?

Se oli sillon 80-luvulla, kun piti juosta peleissä yli 30 metrin juoksuja täysillä. Se näkyy telkkarissa, kun 400 metrin juoksija alkaa kangistua ja vauhti hiljenee, vaikka yritys kasvaa. Se ei ole tajunnut, että jos treeneissä juoksis vähän lyhempiä vetoja, ettei lihakset oppis tietämään mitä haitohapot on, niin se jaksaisi juosta kovaa koko 400 metriä.

Ei koske 2000-luvun jalkapalloa, joka on pikajuoksulaji.

[murdock]

Kysyin sitä maitohapporajaa, koska helpottaa keskustelua huomattavasti kun ymmärtää mitä toinen termeillään tarkoittaa. Esimerkiksi en tiedä vieläkään mitä tarkoitit edellisellä sivulla "hapoille vetämisellä".

Kestävyysurheilijat pyrkivät nostamaan anaerobista kynnystään eli tasoa, jossa maitohappoa syntyy energiantuotannon oheistuotteena enemmän kuin elimistö pystyy poistamaan. Tällä tavalla saadaan mahdollisimman paljon tehoja pitkäkestoiseen suoritukseen. Jalkapalloilija joutuu taas ylittämään anaerobisen kynnyksen useita kertoja ottelun aikana, mutta vastapainona on sitten lepovaiheet. Jalkapalloilijan harjoittelun tulisi tähdä ensisijaisesti siihen, että hän pystyy tekemään intensiivisiä suorituksia mahdollisimman kovalla teholla, eikä siihen, että hän pystyy tekemään intensiivisiä suorituksia mahdollisimman paljon.

[Pussikalja]

Kestävyysurheilijat pyrkivät nostamaan anaerobista kynnystään eli tasoa, jossa maitohappoa syntyy energiantuotannon oheistuotteena enemmän kuin elimistö pystyy poistamaan. Tällä tavalla saadaan mahdollisimman paljon tehoja pitkäkestoiseen suoritukseen. Jalkapalloilija joutuu taas ylittämään anaerobisen kynnyksen useita kertoja ottelun aikana, mutta vastapainona on sitten lepovaiheet. Jalkapalloilijan harjoittelun tulisi tähdä ensisijaisesti siihen, että hän pystyy tekemään intensiivisiä suorituksia mahdollisimman kovalla teholla, eikä siihen, että hän pystyy tekemään intensiivisiä suorituksia mahdollisimman paljon.

Tässä on onnistuttu erittäin hyvin. 90-luvun maju hyytyi vasta viimeisellä vartilla, nyt hyydytään jo ekan puoliajan lopussa. Eikun vain lyhempiä vetoja ja lyhempiä sarjoja, niin kyllä se siitä.

[murdock]

Tässä on onnistuttu erittäin hyvin. 90-luvun maju hyytyi vasta viimeisellä vartilla, nyt hyydytään jo ekan puoliajan lopussa. Eikun vain lyhempiä vetoja ja lyhempiä sarjoja, niin kyllä se siitä.

En ymmärrä miten tämä liittyy asiaan.

[Sportacus]

Tässä on onnistuttu erittäin hyvin. 90-luvun maju hyytyi vasta viimeisellä vartilla, nyt hyydytään jo ekan puoliajan lopussa. Eikun vain lyhempiä vetoja ja lyhempiä sarjoja, niin kyllä se siitä.

Mitä nyt oikein yrität sanoa? Tässä topikissa on esitetty, että futaajien kannattaa tehdä voimaharjoittelussa suurilla painoilla lyhyitä sarjoja. Onko tässä asiassa mielestäsi tapahtunut muutosta sitten 90-luvun, tehdäänkö nykyään lyhyempiä sarjoja? Löytyykö sinulta jotain tutkimustietoa asiasta, vai vain mutuilua? Vai meneekö sinulla nyt jotenkin sekaisin tässä ketjussa ehdotetut treenimetodit ja se miten tällä hetkellä harjoitellaan? Minun käsitykseni mukaan suomalaiset futaajat eivät treenaa ihan niin kuin mitä olen esittänyt optimaaliseksi treenitavaksi.

Vielä kerran: kuntosalilla kannattaa voimaharjoittelu tehdä suurilla painoilla ja melko lyhyillä sarjoilla jos tavoitteena on voimatasojen parantaminen. Tukilihakset kehittyvät vapailla painoilla ja kovalla intensiteetillä treenatessa. Jos on tarvetta tukilihasten lisätreenille tai lihastasapainon korjaamiselle, niin sitä varten ohjelmaan voidaan ottaa mukaan tarvittavia liikkeitä. Pitkillä sarjoilla ei ole tässäkään mielessä mitään erityistä annettavaa. Pitkillä sarjoilla (yli kymmenen toistoa) ei voimatasot juurikaan kehity, joten sellaisten tekeminen voimaharjoitteluna on varsin turhaa.

Jos halutaan maitohapon kestoa, niin sitä taas kannattaa harjoitella pelikentällä juoksemalla, ei kuntosalilla pitkiä sarjoja pumppailemalla. Mutta kuten todettua, maitohapon sieto ei ole se olennaisin asia jalkapallossa, koska laji onintervallityyppinen, eikä maitohappotasot tyypillisesti ole kovinkaan korkeat. Kun futismatsissa pelaajan tyypillisesti pitää pystyä tekemään monta pientä nopeaa spurttia, niin miksi harjoittelussa painopiste pitäisi laittaa pitkäkestoiseen tasavauhtiseen treeniin? Kyky tehdä monta spurttia peräjälkeen kehittyy parhaiten tekemällä treeneissä monta spurttia peräjälkeen, ei tasaisella nylkyttämisellä. Toki peruskuntoharjoittelullakin on paikkansa, mutta ei sen merkitystä pidä ylikorostaa.

[Pussikalja]

Olet varmasti Sportacus täysin oikeassa.

Mutta sen verran pelejä on tullut pelattua, että ne kaverit jotka ehtivät joka palloon ja ovat jalkapallopelissä huomattavasti muita nopeampia, olivat ne samat tyypit jotka piippi testeissä ja cooperissa juoksevat kauimmin tai pisimmän matkan.

Ja silloin kun jalkapalloon vielä kuului ne 2-3 x minuutin tai 45 sekunnin kestävyysvoima sarjat, nämä kaverit kykenivät suurimpiin toistomääriin. Maksimivoimassa, he taas eivät kärkipäätä olleet. Mutta silloin jalkapalloa pidettiinkin kamppailu/nopeus ja kestävyyslajina.

[Sportacus]

Olet varmasti Sportacus täysin oikeassa.

Mutta sen verran pelejä on tullut pelattua, että ne kaverit jotka ehtivät joka palloon ja ovat jalkapallopelissä huomattavasti muita nopeampia, olivat ne samat tyypit jotka piippi testeissä ja cooperissa juoksevat kauimmin tai pisimmän matkan.

Ja silloin kun jalkapalloon vielä kuului ne 2-3 x minuutin tai 45 sekunnin kestävyysvoima sarjat, nämä kaverit kykenivät suurimpiin toistomääriin. Maksimivoimassa, he taas eivät kärkipäätä olleet. Mutta silloin jalkapalloa pidettiinkin kamppailu/nopeus ja kestävyyslajina.

Tällaisiin anekdootteihin on vaikea kommentoida oikein mitään, kun et esitä edes minkäänlaisia mittaustuloksia tai harjoitusohjelmia.

Milloin "jalkapalloon on kuuluneet" 2-3 x 45-60 sek kestävyysvoimasarjat ja kuinka laajasti ne ovat olleet käytössä? Minkälaisia liikkeitä käytettiin ja millaisia tuloksia tuli voima- ja nopeustesteissä? Löytyisikö mitään konkreettista?

[Ricardo Leite]

Milloin "jalkapalloon on kuuluneet" 2-3 x 45-60 sek kestävyysvoimasarjat ja kuinka laajasti ne ovat olleet käytössä?

Silloin kun mitään käyttökelpoista dataa lajille ominaisista ja oleellisista suorituksista ei muka ollut olemassa. Olen itsekin noita vääntänyt käskettynä, mutta hämmentyneenä.

Jälkeenpäin olen kuullut, että nuo sarjat tulivat futispiireihin kiekosta, jossa kuviteltiin, että tuollainen simuloisi hyvin yhden vaihdon aiheuttamaa rasitusta ja olisi siksi kehittävä harjoitus jääkiekkoilijalle. Ja samat sarjat olisi omaksuttu futikseen sen kummemmin miettimättä miksi. Tiedä sitten onko kyseessä urbaanilegenda vai silkka surullinen totuus.

[Jau]

Omalla kohdalla ehkä parhaiten toimi todella lyhyet sarjat sekä kyykyssä että rinnallevedossa. Tähän yhdistin vielä 1-2 kertaa viikossa tehdyt "nopeusharjoitukset", jotka taisivat koostua 5x30 metrin juoksuista pitkillä palautuksilla ja tähän vielä päälle viisi sarjaa 10-loikkia. Tätä harrastin ennen a-junnujen ensimmäistä kautta, eli 17-vuotiaana. Talvella vedin testeissä 10 metriä alle 1,70 sekunnin ja 30 metriä alle 4,10 sekunnin. Lähtö oli siis paikaltaan. Cooperissa 3000 metriä taisi muistikuvan mukaan myös paukkua, mutta liikkuvuus ei varmasti ollut paras mahdollinen.

Mutta kyllä itse huomasin jo tuon syksyllä tehdyn treenin avulla, että selkeästi tuo nopeus myös heijastui pelikentälle asti.

[Pussikalja]

Tämä on mielenkiintoinen keskustelu ihan jalkapallon rajat ylittäenkin.

Kaikkien vanhojen starojen viesti niin keihäänheitossa, uinnissa, kestävyysjuoksussa, kuin kiekossa on, että huipulle vaaditaan kovasti töitä. Kaikkien viesti nykyisille urheilijoille on, että niitä kilometrejä altaassa, kilometrejä lenkillä jne täytyy vain tehdä enemmän, jos haluaa pärjätä. No, nykyjään testataan ja tutkitaan...

Suomessa kaikki pyörii urheiluopistojen ja testien sekä tutkimusten ympärillä ja ainakin jalkapallossa kaikki rasittava ja ikävä on riisuttu pois. Omassa ikäluokassa oli tasan kaksi vaihtoehtoa, jos homma ei ollut rahasta kiinni. Kiekko tai futis ja suurin osa piti futista kivempana, mutta kiekossa pääsi niin paljon helpommalla, kun ei tarvinnut juosta, että laiskimmat sen valitsivat. Jokainen joka on lihaskestävyyttä puntilla tehnyt tai sitä v....n maitohapporajaa pitkillä vedoilla juossut, niin tietää, ettei se hirveän kivaa ole, mutta se palkinto on siellä pelissä, kun jaksaa niitä taitoja mitä on harjoitellut käyttää ja kun ehtii ja jaksaa liikkua pelattavaksi. Puntti on kivaa, en kai sitä itsekkään yli 20 vuotta olisi hieronut muuten, mutta kun ei tarvitse enää pelata, niin nostelen juuri Sportacuksen tyylisesti, koska a) se on kivaa b) ei tule hiki. Silti on vaikea uskoa, että jättämällä kaiken ikävän tekemättä ja treenamalla vain ne helpot kivat jutut, niin olisin ollut parempi pelaaja. Tosin kun kerran näin tutkimukset sanoo, niin niinhän se on. Sikanfluenssakin ois tappanut joka toisen, jos ei olisi väkeä rokotettu...

Suurin ero on siinä, että ennen ajateltiin, että lapset ovat lapsia ja se työmäärä mitä tehdään nuorina ja nuorina aikuisina vie urheilijan sille tasolle, mihin kyvyt riittävät ja työmäärä oikeuttaa. Nyt ohjataan tekemään kaikki työ ennen 12 vuotta ja kasvuikää, jonka jälkeen kevennellään ettei herkkyys häviä. Onko sitten ihme, että suomalaiset pelaa kuin d-junnut ja niitä liikkuvia laitureita ja laitapakkeja ei tule?

[murdock]

Se, että tehdään töitä ja treenataan tosissaan on itsestäänselvyys. Ei siitä tarvitse käydä edes keskustelua. Toinen juttu on sitten se, että MITÄ pitäisi treenata ja MISSÄ harjoituksissa pitäisi tehdä töitä. Painoharjoittelussa tehtävät lyhyet sarjat ja intervalliharjoittelu ei harjoitteena rasita yhtään sen vähempää kuin kestovoimapumppailut tai tasa- ja kovavauhtiset lenkit. Rasitus on vaan erilaista ja kehittää eri ominaisuuksia/samoja ominaisuuksia eri suhteessa. Jos taas treenaamiseen ei panosteta kunnolla ja harjoitteet tehdään puolella perseellä, niin se ei ole kiinni harjoitteesta vaan harjoittelijasta.

mutta kun ei tarvitse enää pelata, niin nostelen juuri Sportacuksen tyylisesti, koska a) se on kivaa b) ei tule hiki.

Jos treenaat oikein ja teet tiukan vitosen esimerkiksi syväkyykyssä tai maastavedossa, niin aivan varmasti tulee hiki ja takuulla ei ole kivaa.

[Pussikalja]

Jos treenaat oikein ja teet tiukan vitosen esimerkiksi syväkyykyssä tai maastavedossa, niin aivan varmasti tulee hiki ja takuulla ei ole kivaa.

No kiitos, eihän tässä olekkaan, kuin parikymmentä vuotta nosteltu käskystä, mitä pyydetään. Sinänsä aika hauska idea, kun 5 on aika pirun vähän edes 80 prosentilla ja kuitenkin pikkasen liikaa, kun lähestytään maksimipainoja. Tämähän on kellosepän hommaa, tämä oikein treenaaminen. Mitä jos lipsahtaa 7 tai 10, niin häviääkö etureidestä useitakin nopeita soluja?

[murdock]

Mitä jos lipsahtaa 7 tai 10

Sitten laitetaan enemmän rautaa tankoon seuraavaan sarjaan.

[tuuma]

Mistä tällainen vastakkainasettelu?
Eikö nuorta pelaajaa ole nimenomaan järkevää harjoittaa monipuolisesti läpi ominaisuusskaalan? Oli kyseessä sitten voimaa, kestävyyttä, nopeutta tms. Sitä ominaisuuden osa-aluetta vain painotetaan enemmän missä halutaan kehittyvän enemmän.
Lihaskestävyysharjoittelu on itsessään myös loistavaa aktiivista huoltavaa harjoittelua, se pistää erityisesti kapillaariverenkierron toimimaan.