Ei lisää Shefkejä, kuinka treenata salilla oikein?

[ilssi]

Mahd.monta toistoa max.painoilla 

[natiainen]

Maastaveto on hyvä liike, mutta teknisesti vaikea hallita varsinkin isoilla kuormilla. Toiseksi se ei sovellu ominaisuusharjoitteluun, koska sitä ei tehdä räjähtävästi. Syväkyykkyäkin taisi joku suositella futareille. Ylimenokaudella ja sopivilla kuormilla ihan jees, mutta lajianalyysin pohjalta ei. Kyykyt 90 asteen kulmasta, jolloin se palvelee peliä parhaiten.

[pohjolan pyssy]

nää 90 asteen kyykyt ja muut melkein kyykyt kannattaa unohtaa, tekniikka kuntoon syväkyykkyyn ja maltillisia rautoja tankoon
täyden liikeradan suoritukset hyvällä tekniikalla on kuiteski parempia, ku puolittaiset liikkeet jotka tehdään aivan paskalla tekniikalla..

tierän jo täsä vaiheesa että joku tullee vinkuun siitä, että lährekkö juokseen tai hyppääkkö ihan syväkyykystä.. en, mutta silti kokonaiset liikkeet palvelee paremmin roppaa..

en oo minkään alan ammattilainen, mutta itte koittamalla ja tyhjentäviä vastauksia/perusteluita ammattilaisilta saaneina, ainaski ittellä hommat toimii eikä paikat oo prakannu.. olin itte aika epäileväinen tosta syväkyykystä ja hiukan pienemmistä kuormista, mutta lämmöllä suasittelen..

mukavia reenejä

[Speed King]

Tosiaan noi 90 asteen kulmat yms lajinomaisuus vaatimukset kannattaa unohtaa. Kun treenataan voimaa, silloin keskitytään voiman kehittämiseen.
Syvissä kyykyissä ei tarvitse ottaa läheskään niin paljon painoja hartioille (tekniikka parempi, pienemmät riskit) ja liikkuvuuskin paranee kuin itsestään. Jos voimaharjoitteluun halutaan sotkea jotain pelinomaisuuksia mukaan, niin laitetaan sitten myös futiskengät jalkaan ja pallo mukaan.

[Sportacus]

Samaa mieltä. Syväkyykkyä ainakin perusvoimakaudella, perustelut on esitetty jo aiemmin tässä ketjussa. Jos halutaan tehdä nopeusvoimakaudella räjähtävää kyykkyä, niin sitä voi tehdä vajailla liikeradoilla. Rinnalleveto ja tempaus on kyllä monessa mielessä parempia liikkeitä räjähtävän voiman treenaamiseen.

Maastaveto ei mielestäni ole ollenkaan vaikea liike. Tartuaan tangosta kiinni ja noustaan seisomaan, eihän tuon yksinkertaisemmaksi paljon voi mennä. Selän kun pitää suorana, niin ei siinä kauheasti voi mitään vikaa mennä. Kyykky on huomattavasti teknisempi ja vaikeampi liike suorittaa. Ja kuten sanottua, maastaveto kuormittaa nimenomaan niitä juoksussa tärkeitä lihaksia, eli pakaroita ja takareisiä.

Syväkyykky ja maastaveto on loistavia ja monipuolisia liikkeitä, paljon muuta ei välttämättä edes tarvita alavartalon voimanhankintaan.

[natiainen]

Syväkyykyt ja maastavedot ihan loistavia liikkeitä. Kuten jo mainitsin, niin ne ei kuitenkaan sovi hermostolliseen treeniin, jossa liikkeen täytyy tapahtua 110% terävyydellä. Maksimi ja nopeusvoimatreeni vaikkapa kyykäten on kuitenkin jokseen oleellista myös futarille. Ihan perusvoimaa voi kyl treenata melkein millä liikkeillä tahansa.

[Sportacus]

Syväkyykky ja maastaveto sopii kyllä erittäin hyvin maksimivoimatreeniin. Räjähtävää voimaa treenatessa sitten painonnostoliikkeet on toimivimpia.

[natiainen]

Polvet vaarassa syväkyykyssä ja selkä maastavedossa, jos maksimivoimaa vääntää. Ei tietysti kaikilla, mutta peruspalloilijalla helposti.

[Sportacus]

Polvet vaarassa syväkyykyssä ja selkä maastavedossa, jos maksimivoimaa vääntää. Ei tietysti kaikilla, mutta peruspalloilijalla helposti.

Eri.

Syväkyykky on polville turvallisempi kuin vajaa kyykky. Sekä liikettä tehdessä, että pidemmän päälle polvivammoja miettiessä. Syväkyykyssä painot ovat pienemmät, suunnanmuutos tapahtuu polven kannalta stabiilimmassa asennossa ja lihastasapaino ja liikkuvuus kehittyvät paremmin.

Maastaveto ei ole selälle vaarallinen liike, päinvastoin. Maastavedolla selän saa erittäin hyvään kuntoon.


Toki kaikissa liikkeissä pitää olla oikea suoritustekniikka. Jos tekniikka ei ole kunnossa, niin itsensä saa rikki liikkeellä kuin liikkeellä. Ei sitä maksimivoimaa pidä alkaakaan treenaamaan kylmiltään, vaan ensin opetellaan tekniikka ja treenataan perustat kuntoon.

[Isopää]

Eri.

Syväkyykky on polville turvallisempi kuin vajaa kyykky. Sekä liikettä tehdessä, että pidemmän päälle polvivammoja miettiessä. Syväkyykyssä painot ovat pienemmät, suunnanmuutos tapahtuu polven kannalta stabiilimmassa asennossa ja lihastasapaino ja liikkuvuus kehittyvät paremmin.

^Näin juuri. Lisäksi syväkyykky lisää liikkuvuutta, joka taas korreloi sekä nopeuden lisääntymisen sekä loukkaantumisherkkyyden vähenemisen kanssa. Jostain kumman syystä näkee yhä sitä järjenvastaista taikauskoa, että syväkyykky jotenkin jäykistää.

Syväkyykkyä ei tarvitse myöskään heti osata täydellisesti, vaan se kehittyy sitä mukaa, kun sitä tekee. Alussa menee niin puhtaalla tekniikalla niin alas, kuin selkä ja nivelet antavat periksi, tarpeeksi pienellä kuormalla. Harjoittelun myötä huomaakin kohta poimivansa samoilla panoilla kolikoita persreiällä ja ennen kaikkea puhtaalla tekniikalla.

Näkisin oman kokemuksen perusteella että syväkyykky (takakyykky helppoutensa vuoksi ehkä etukyykkyä parempi) ja rinnalleveto ovat jalkapalloilijan kannalta ne tärkeimmät painoilla tehtävät liikkeet. Mielelläni lisäisin tuohon vielä penkin, dipin, leuat sekä pystypunnerruksen. Maastaveto on myös erinomainen liike, mutta takareisiä varten on myös muita hyviä treenejä (pyöritykset levyjen kanssa, joustovaihtohyppely, voimistelijoiden käyttämät 'kaatumisliikket' jne.), joten en pidä sitä korvaamattomana jalkapalloilijalle.

Joka tapauksessa komppaan Sportacuksen ja muutaman muun kirjoittajan esittämää ajatusta siitä, että perus- ja jopa maksimivoimaharjoittelu pidetään tavallaan erossa lajiharjoittelusta. Tarkoitushan on nimenomaan kehittää urheilijan voimatasoja, ja on hieman kyseenalaista, miten tällaista harjoittelua voidaan edes tehdä niin sanotusti lajinomaisesti. Toki esimerkiksi telinevoimistelu on lähtökohtaisesti sellainen laji, että kilpailusuoritukset ovat lähtökohtaisesti näytteitä äärimmäisestä kehon hallinnasta ja voimasta. Tällöin lajiharjoittelu on samalla lajinomaista voimaharjoittelua, mutta toisaalta ei liene ihme, että monia telinevoimistelussa tehtäviä harjoitteita käytetään muissa lajeissa voimaharjoittelussa. Suomalaisessa jalkapallossa tosin harmittavan vähän.

[jami1982]

Hesarissa tais kyllä joku urheilulääkäri sanoa että syväkyykky pitäisi kieltää lailla, koska hajottaa polvet.
Yksilöllistä tottakai, mutta itse jätin pois varmuuden vuoksi ja keskityn normikyykkyyn, samalla kovasti persettä jännittäen, joka kätevästi tukee alaselkää ja ottaa perseen kunnolla mukaan vaikka syvälle ei mennä.

Noista painoista maastavedosta on pakko kyllä sanoa omasta kokemuksesta, että vaikka jyystää aina aika isoilla painoilla ja hitaasti niin kyllä se räjähtävyyskin ja nopeusvoima on kehittynyt. Isoja painoja ei vaan voi kovin nopeasti liikutella.
Maastaveto on yleisesti ottaen paras saliliike mitä on, ja jos tekisin vain yhtä liikettä, olisi se mave. Liikkeessä työskentelee melkein koko kroppa, se kehittää koordinaatiota ja keskittymistä, parantaa tukilihaksistoa, korkein (en varma) hormonaalinen taso, kohentaa hapenottokykyä ja omalla kokemuksella myös helvetisti vastustuskykyä.

[member of global family]

Näkisin oman kokemuksen perusteella että syväkyykky (takakyykky helppoutensa vuoksi ehkä etukyykkyä parempi) ja rinnalleveto ovat jalkapalloilijan kannalta ne tärkeimmät painoilla tehtävät liikkeet. Mielelläni lisäisin tuohon vielä penkin, dipin, leuat sekä pystypunnerruksen. Maastaveto on myös erinomainen liike, mutta takareisiä varten on myös muita hyviä treenejä (pyöritykset levyjen kanssa, joustovaihtohyppely, voimistelijoiden käyttämät 'kaatumisliikket' jne.), joten en pidä sitä korvaamattomana jalkapalloilijalle.

Vitun fiksua jättää mave pois ja vääntää kolmea liikettä olkapäille ja ojentajille(penkki, pystäri, dipit).
Kaikki on yksilöllistä, mutta itselläni kyykkyreenin(suht kovia 3-4 toiston sarjoja) jälkeen juoksemisesta ei tullut vittuakaan 2 päivään, mutta mavea tehdessä ei vastaavaa ongelmaa ole.

[Sportacus]

Hesarissa tais kyllä joku urheilulääkäri sanoa että syväkyykky pitäisi kieltää lailla, koska hajottaa polvet.

Joo, tuo oli aika surullisenkuuluisa lausunto, jolle ei löydy oikein mitään perustetta.

[jami1982]

Joo, tuo oli aika surullisenkuuluisa lausunto, jolle ei löydy oikein mitään perustetta.

En tiedä miten pitää paikkansa, kun en ole asiantuntija, mutta itsellä on turvallisempi olo kun tekee normikyykkyä. Eipä itsellänikään syväkyykyssä mitään ikinä ole käynyt, mitä nyt pari kertaa oon jääny alas ihmettelemään että mitäs nyt tekis, kun teki vielä "sen yhden toiston" isoilla painoilla.

 Mutulla voisi ajatella, että pitkille ihmisille (tai tyypeille joilla raajojen suhde kokonaispituuten on iso, siis tietynlainen ruumiinrakenne) syväkyykky on paljon haastavampi ja polviin tulee kovempi paine ala-asennossa. Kyseinen lääkäri taisi olla tutkinut juuri lentopalloa, missä urheilijat ovat lähtökohtaisesti pitempiä kuin normaaliväestö.
Luulen että perusharrastajan kannattaa tehdä sitä versiota liikkeestä mikä tuntuu luonnollisemmalta. Itse en tee esim. normaalia penkkiä, koska se menee nopeasti kivuliaaksi etuolkapäille. Käsipainot toimii paremmin itselle.

[Isopää]

Vitun fiksua jättää mave pois ja vääntää kolmea liikettä olkapäille ja ojentajille(penkki, pystäri, dipit).
Kaikki on yksilöllistä, mutta itselläni kyykkyreenin(suht kovia 3-4 toiston sarjoja) jälkeen juoksemisesta ei tullut vittuakaan 2 päivään, mutta mavea tehdessä ei vastaavaa ongelmaa ole.

Joo, en tarkoittanut ujuttaa noita yläkropan liikkeitä samaan treeniin tai edes samaan ohjelmaan. Minulla on neljä ohjelmaa, joita teen vuorotellen kuuden viikon kierrolla, ja parhaimmillaan noista kolmesta liikkeestä (penkki, pystypunnerrus, dippi) on vain kaksi mukana saman viikon aikana, eli toisin sanoen monipuolisuus kunniaan, varsinkin, kun pystypunnerrus ei korvaa penkkiä jne.

Pidän rinnallevetoa mavea tärkeämpänä, ja ne ovat kuitenkin sen verran samanlaisia liikkeitä, että samaan treeniin niitä ei kannata tunkea. Toki maastaveto on takareisille ja selälle kovempi liike. Molemmat ovat kuitenkin myös niin raskaita, että en tekisi niitä samassa treenissä. Jalkapalloilijan aika voimatreeniin on kuitenkin rajallinen, ja priorisointeja on tehtävä. Meikäläinen laittaa rinnallevedon maven edelle. Molemmat olemme toki yhtä mieltä siitä, että mave on erinomainen liike.

[TheSlave]

En tiedä miten pitää paikkansa, kun en ole asiantuntija, mutta itsellä on turvallisempi olo kun tekee normikyykkyä. Eipä itsellänikään syväkyykyssä mitään ikinä ole käynyt, mitä nyt pari kertaa oon jääny alas ihmettelemään että mitäs nyt tekis, kun teki vielä "sen yhden toiston" isoilla painoilla.

 Mutulla voisi ajatella, että pitkille ihmisille (tai tyypeille joilla raajojen suhde kokonaispituuten on iso, siis tietynlainen ruumiinrakenne) syväkyykky on paljon haastavampi ja polviin tulee kovempi paine ala-asennossa. Kyseinen lääkäri taisi olla tutkinut juuri lentopalloa, missä urheilijat ovat lähtökohtaisesti pitempiä kuin normaaliväestö.
Luulen että perusharrastajan kannattaa tehdä sitä versiota liikkeestä mikä tuntuu luonnollisemmalta. Itse en tee esim. normaalia penkkiä, koska se menee nopeasti kivuliaaksi etuolkapäille. Käsipainot toimii paremmin itselle.

Syväkyykky = normikyykky, puolikyykyt ja hokiniiaukset on sitten erikseen.

Tästä Hesarin syväkyykkyscheissesta on jauhettu eri puolilla aika paljonkin. Joku joka hallitsee oikeat termit voisi selittää miksi syväkyykky on turvallisempi kuin puolikyykky, tärkein pointti on kuitenkin se että syväkyykyssä ja suorana seistessä polvi on suojatuimpana. Puolikyykky on vaarallisempi. Lentopalloilijoiden kohdalla kannattaa muistaa että suurin osa heistä on 1. todennäköisesti hinkannut puolikyykkyä yms "lajinomaisia" juttuja aivan liikaa ja 2. lentopalloilijoilla voi lajista johtuen olla muutenkin polvet koville ja kyykkääminen on vain viimeistellyt tuhon.

Itse pitkänä ihmisenä harrastan puolikyykkyjä mutta olen pikkuhiljaa pääsemässä syvemmälle. Kyllä se ass-to-grass -kyykky on pidemmillekin ihmisille ihan mahdollinen mutta eihän se luonnolliselta tunnu.


Edit: tässä HS:n keskusteluista:

Biomekaaniset perustelut ovat selvät. Kun tehdään niin sanottua puolikyykkyä, pääasisassa nelipäinen reisilihas on aktivoitunut. Nelipäinen reisilihas kiinnittyy sääriluuhun polvinivelen alapuolella ja näin ollen sääriluuhun kohdistuu sivusta päin katsottuna eteenpäin vetävä voima. Tällöin polven ristisiteet joutuvat koetukselle mikäli painot ovat suuret. Tunnetusti puolikyykkyssä voidaan käyttää erittäin paljon suurempia painoja verratuna kisasyvyydelle tehtyyn kyykkyyn. Kun taas kyykky tehdään syvälle, myös mm. takareiden lihakset tekevät ahkerasti töitä. Ne kiinnittyvät myös sääriluun etupuolelle, mutta vetävät sääriluuta taakse päin. Näin sääriluuhun kohdistuvat voimat tulevat hyvin balanssiin, mikä vähentää polviniveleen kohdistuvaa kuormitusta.

Summa summarum, puolikyykky suurilla painoilla tuhoaa polvesi. Kun taas kyykätään syvälle hyvällä tekniikalla pysyvät polvet kunnossa.

[TheSlave]

Lisätään vielä erikseen Hesarista itse juttu, huomatkaa tummennettu kohta:

Jalkavaivojen kimpussa oli myös lentopallomaajoukkueen lääkäri, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tiina Nylander, joka paini hyppääjän polven kanssa. Vaiva on oikea urheilijoiden ongelma. Taviksilla sellaista ei juuri ole.

Polviongelma on niin vaikea, että Nylander haluaisi vähentää niitä ainakin yhdellä keinolla: "Syväkyykky pitäisi kieltää lailla."

Hyppääjän polvesta kärsii jossain vaiheessa jopa yli puolet huippulentopalloilijoista. Polvivaivaisista joutuu lopettamaan uransa noin puolet.

Syväkyykyn kieltämisen ohella Nylander painotti mm. urheilualustan ja kenkien merkitystä.

Kyseessä ei kuitenkaan taida olla jokaisen urheilijan ongelma vaan ainoastaan tiettyjen lajien harrastajien (josta tietysti tulee nimi "hyppääjän polvi").


Loppuun vielä hyvä kommentti Pakkotoiston forumilta polvivaivoihin liittyen:

Jännä että kaikkien muiden lajien harrastajat ja "pertti perustreenarit" saavat polvet kipeiksi kyykyistä. Painonnostajilla ja voimanostajilla on taas harvemmin vaivoja polvissa.

[Kunvaanuskallettas]

kummastuttaa kun lueskelin topikin läpi ja puhuttiin kovasti Shefkista unelma urheilijana.  Itselläni toinen ääripää joka on oman voimaharjoittelun kautta pilannut huiman lahjakkuuden hyödyntämisen.
Forssel, jos kaveri harjoittelee engölannin liigaa varten yläkropppaa, niin huomaahan sen tyhmempikin, että kaikkein tärkein ominaisuus lajiurheilijoile, en tarkoita painon/voimannostajia, katoaa eli liikkuvuus ja lihasvoiman tasapaino vartalossa.
Jollakin nopeus tulee luonnostaan jaloista toisilla käsien frekvenssi on niin loistava että pystyy sillä korvaamaan jalkojen heikkoudet. Nämä on niitä asioita joita varten jokaisessa seurassa pitäisi olla oma fysiovalmentaja edes jossain määrin.    Painotan etten ole fysiatri/ omt fysioterapeutti. ( aiemminkin on painotettu keskivartalon merkitystä ja sitä ei voi liikaa korostaa mutta ei pelkkä vatsalihas vaan yleinen liikkuvuus)

[Sportacus]

kummastuttaa kun lueskelin topikin läpi ja puhuttiin kovasti Shefkista unelma urheilijana.  Itselläni toinen ääripää joka on oman voimaharjoittelun kautta pilannut huiman lahjakkuuden hyödyntämisen.
Forssel, jos kaveri harjoittelee engölannin liigaa varten yläkropppaa, niin huomaahan sen tyhmempikin, että kaikkein tärkein ominaisuus lajiurheilijoile, en tarkoita painon/voimannostajia, katoaa eli liikkuvuus ja lihasvoiman tasapaino vartalossa.

Tuo Forsselin liiallinen voimaharjoittelu ja sen myötä menetetty ketteryys on pelkkää forumlegendaa, jolle ei ole mitään perusteita. Eiköhän se ketteryys niistä polvivammoista ole kärsinyt. Voimaharjoittelu ei huononna liikkuvuutta, ketteryyttä, nopeutta, eikä lihastasapainoa, vaan päinvastoin. Ainoa varsinainen haitta voimaharjoittelusta on se, että se heikentää kestävyysominaisuuksia jonkin verran.

Yksi asia mitä voidaan miettiä on se, että olisiko Forssell välttynyt polvivammoilta oikealla harjoittelulla. Forssellin polvivammathan eivät ole olleet mitään kontaktitilanteissa syntyneitä, vaan rasitusvammoja. Mitäs jos olisi oikealla tavalla osattu treenata alavartalon lihaksia, liikkuvuutta ja lihastasapainoa, niin olisiko rustot kestäneet paremmin?

[puolenvaihto]

En tiedä onko tähän jo vastattu, sillä en koko topikkia jaksanut selata läpi. Mitkä liikkeet olisivat parhaita lähtönopeuden lisäämiseen?

[Nice10]

Ekaksi kannattaa kehittää juoksutekniikkaa, hieman enemmän saa alkuun irti kuin punttaamalla. Jos juoksutekniikka on kunnossa niin sitten penkkipunnerrus, clomit ja thaikut seuraavaksi.

[plil]

Kyseinen lääkäri taisi olla tutkinut juuri lentopalloa, missä urheilijat ovat lähtökohtaisesti pitempiä kuin normaaliväestö.
Luulen että perusharrastajan kannattaa tehdä sitä versiota liikkeestä mikä tuntuu luonnollisemmalta. Itse en tee esim. normaalia penkkiä, koska se menee nopeasti kivuliaaksi etuolkapäille. Käsipainot toimii paremmin itselle.

Pitkille urheilijoille monet asiansa osaavat fysiikkavalmentajat ei teetä kyykkyä. Esim. koripalloilijoilla on lähtökohtaisesti huonot välitykset kyykkyyn. Omakohtaista kokemusta tuosta ei kyllä sinänsä ole.

"However, there is a catch. Although it's dubious to say that certain exercises are better for certain sports, I think it's fair to say that some exercises are worse for athletes who play particular sports."

"Should Basketball Players Squat?

Those in the hard-core crowd love to bang square pegs into round holes. One size fits all. If the squat is a great exercise, it must be great for every athlete in every situation. I was one of those guys for years, forcing my basketball players to squat, and searching endlessly for ways to help them learn the right technique.

But then I figured something out: There's a limiting factor in squatting, which I call segmental proportion. What I realized was that athletes with long femurs relative to the length of the torso will be lousy squatters. These guys were almost always forwards or centers, six-feet-five or taller.

But it's not just about height — some tall basketball players are actually very good squatters. And before you launch into keyboard-commando mode in the discussion thread, let me assure you that these segmentally challenged athletes don't lack desire or put out less effort than anyone else.

The problem is that a guy with these proportions needs an extreme forward lean when he squats, making it look like he's doing a good morning. He'll generally be frustrated with his inability to do the exercise correctly, and may suffer back pain.

Eventually, I could identify these athletes before we got anywhere near the squat rack. Basketball players with exceptionally long femurs always look short sitting down. I remember sitting next to one and realizing that, despite the fact he was eight inches taller than me, we were eye-to-eye in a chair.

My advice to athletes and fellow coaches: If you or an athlete you train is built proportionally and can squat with good form, go for it. If the athlete is "all legs," be careful: You're looking at a square peg.
Best Exercises for Size and Strength

Beware of the segmentally disadvantaged squatter.

The problem of segmental proportions isn't exclusive to basketball players anymore. In the past five or six years I've seen a growing number of offensive linemen in football who have what I call "basketball builds." They tend to be 6'5" or taller, with long legs and relatively short torsos.

Everyone knows football players in general, and linemen in particular, should squat early and often. But this square peg/round hole training methodology leaves a lot of the taller linemen with back and knee problems. The back issues are exacerbated by the fact they play positions requiring spinal extension. "

-Michael Boyle @ t-nation (http://www.t-nation.com/free_online_article/sports_body_training_performance/is_sportspecific_training_a_myth)

[kuusysi]

Tässä kyykkykeskustelussa menee tosiaan termit sekaisin. Syväkyykky on ainakin minun kirjoissani se aivan pohjaan menevä kyykky, normikyykky 90 asteen kulmaan (eli kisakyykky) ja puolikyykky on mikä tahansa 90 asteesta vajaaksi jäävä.

Itse tein normikyykkyä tanko niskan takana ja syväkyykkyä edestä silloin kun polvet olivat vielä kunnossa. Etukyykyssä on se etu (heh, sanaleikki  :), että painoa on hieman vähemmän ja tangon pystyy pudottamaan helposti jos ei pääsekään ylös.

Mutta... Polvi leikattiin, ja sen jälkeen on jääneet syväkyykyt vähemmälle. Useampi fysioterapeutti kehotti sitä välttämään, mutta halusin kuitenkin sitä tehdä ja kokeilin pienillä painoilla. Tuloksena leikattu polvi kipeytyi.

Painonnostajilla ei tosiaan polvivaivoja yleisesti ottaen paljon ole eli syväkyykky tuskin niitä suoranaisesti aiheuttaa, mutta uskaltaisin veikata että sillä saatetaan pahentaa muissa lajeissa (jalkapallo parhaana esimerkkinä) aiheutuneita vaivoja.

Syväkyykky on joka tapauksessa erinomainen liike, mutta sen kanssa pitää olla varovainen, ihan niin kuin mavenkin kanssa, koska molemmilla saadaan kyllä aika pahaa jälkeä aikaan jos on taipumusta polvi- tai selkävaivoihin.
 

[Sportacus]

Syväkyykky on joka tapauksessa erinomainen liike, mutta sen kanssa pitää olla varovainen, ihan niin kuin mavenkin kanssa, koska molemmilla saadaan kyllä aika pahaa jälkeä aikaan jos on taipumusta polvi- tai selkävaivoihin.

Millä alavartalon voimaa kehittävillä liikkeillä sitten ei mahdollisesti saa aikaan pahaa jälkeä, jos on taipumusta polvi- tai selkävaivoihin? 


Tuo Michael Boylen artikkeli oli kyllä varsin hyvää asiaa. Ja mitä kyseisen herran kirjoituksia olen lukenut, niin ei paljon muuta voi odottaakaan. Kannattaa myös huomata mitä hän ehdotti korvaaviksi liikkeiksi, jos takakyykky ei oikein luonnistu kehon mittasuhteista johtuen: etukyykky, askelkyykky, maastaveto, painonnostoliikkeet jne. Ei todellakaan mitään jalkaprässiä ja reidenojennuksia.

[Srna]

En tiedä onko tähän jo vastattu, sillä en koko topikkia jaksanut selata läpi. Mitkä liikkeet olisivat parhaita lähtönopeuden lisäämiseen?

Juu liikkeet löyty kyllä, mutta vielä on vähän sumeeta, että millaisia sarjoja ois hyvä kiskoo?
Kaveri sano ? x 15-20.