Mitä uusia sääntöjä saisi tulla futikseen?

[AcastusKolya]

Kaikella rakkaudella aivan hirveitä uudistuksia. Paitsion idea on se, että hyökkääjä ja puolustaja joutuvat lähtemään syöttöihin ns samalta viivalta. Nyt hyökkääjä saisi ilmaiseksi ihan valtavan etumatkan. Käsivirhesäännön muuttaminen johtaisi siihen, että pilkkuja kalastettaisiin tahallaan vetämällä palloa maalin sijasta kohti lähimmän vastustajan kättä.

Milloin tuo on ollut paitsion perusidea? Minulla kun on se käsitys, että paitsiolla estetään hyökkääjien roikkuminen ylhäällä ja siten korostetaan joukkueena etenemistä. Wenger-sääntö olisi pelaajien kannalta paljon helpompi seurata kuin nykyinen.

Ja huoli käsivirhesäännön osalta on mielestäni aivan turha, koska nykyään suurin osa puolustajista on opetellut puolustamaan kädet siten, ettei siitä uudellakaan säännöllä tulisi rankkua. Mutta Cucurutsan kaltaiset pelleilyt pitää saada pois. Suoraan sanottuna hatuttaa, että puolustuksena on esitetty, että hän "yritti" vetää kättä pois. Kuten Yodakin sanoi, tekee tai on tekemättä, yrittämistä ei lasketa. Tuohon yrittämiseen vetoaminen antaa puolustajille vapaat kädet viuhtoa käsillään ja sitten esittää laukaisuhetkelle "yritystä".

Nykyjalkapallossa puolustaminen on tehty liian helpoksi. Tai oikeammin, sitä ei ole tehty, vaan niin on käynyt. Laskin päivällä alkulohkon otteluiden perusteella, että n. kolmanneksessa otteluista vähintään toinen joukkue piti maalinsa puhtaana.

Esimerkiksi maalien koko on käsittääkseni ollut sama yli 100 vuotta ja samana aikana maalivahtien koko ja peittävyys on kasvanut huimasti. Hyökkäyspeliä viimeisen kolmanneksen alueella pitää helpottaa selvästi, jotta pelissä hyökkäyspeliä rakentava joukkue saisi enemmän palkintoa aktiivisuudesta kuin peliä rikkomaan pyrkivä puolustaja. Enemmän tilanteita ja maaleja hyökkääjän hyvyyden eikä puolustajan huonouden takia. Nykyjalkapalloa vaivaa ihan sama kuin nykyjääkiekkoakin: ratkaisut tulevat liikaa vastustajan virheistä kuin omasta hyvyydestä. Ja se taas johtaa pelin passivoitumiseen.

[Arkon]

"Wenger-sääntö" oli kuolleena syntynyt idea. Avustavalle se olisi vielä vaikeampi nähdä kuin nykyiset paitsiot, eikä muuttaisi VAR-hinkkausta millään tavalla.

Arvokisat eivät anna kovin kattavaa kuvaa nykyfutiksen tilasta. Italian kisoissa 1990 tehtiin n. 2,2 maalia per peli, kun taas vaikka viime kauden Valioliigassa paukutettiin palloa verkkoon ennätysmäärät, keskimäärin lähes 3,3 kertaa pelissä. Pitävän puolustuksen organisointi on nopealla aikataululla helpompaa kuin telepaattisesti toimivan seksifutisjengin kasaaminen, joten arvokisoissa nähdään usein aika maltillisesti pelaavia jengejä.

Kuten edellä on todettukin, käsivirhesäännön hankaluus liittyy pitkälti rangaistuspotkun rajuuteen tuomiona ja mielestäni vielä selvemmin koko rangaistusalueen käsitteeseen. Siitä johtuen saadaan tilanteita, joissa sivurajasta yli menossa olevan pallon hipaiseminen sormella voi olla pahempi rikos kuin maalia kohti menossa olevan vedon pysäyttäminen käsivarrella.

[Vippi]

Mielestäni käsivirhesäännön ongelma on maininta käsien "luonnollisesta" asennosta, kun tulkinta on lähinnä se, että jos käsi on suoraan alaspäin, niin se ei ole käsivirhe kuten Cucurellalla. Sitten taas jos kädet liikkuvat juoksemisen tai hyppimisen seurauksena kropasta sivulle tai ylös kuten Andersenilla, niin se on rike.

Paitsiosäännössä on vähän samaa, kun puhutaan, että paitsioasema on tuomittava vain, jos pelaaja "vaikuttaa" peliin. Se on sentään sääntökirjaan avattu paremmin, että mitä vaikuttaminen on. Vaikkakin edelleen kuulee että esim. joku paitsiossa ollut pelaaja vaikutti siihen, että pakki purki pallon kulmaksi ja siitä pitäisi liputtaa paitsio, vaikka paitsiossa ollut pelaaja ei mitenkään kamppaillut pallosta.

[Anfield Road]

Yksi pelin virtausta parantava asia voisi olla obstruktiosäännön noudattaminen.

Ja mahdollisesti jopa pieni muutos sääntöön eli pelaaja saisi tällöin suojata vain hallussaan olevaa palloa ja pallo laskettaisiin olevan hallussa vain, jos siihen on ottanut kosketuksen. Käytännössä siis pallon suojaaminen juoksulinjojen muutoksilla kentän rajojen läheisyydessä jäisi pois. Ilman kosketusta palloa lähinnä oleva pelaaja voisi siis valita ensin juoksulinjansa, muttei sitten vaihdella sitä mielensä mukaan vain saadakseen omalle joukkueelleen heiton, maalipotkun tai kulmapotkun.

[Tölkkivaari]

Vaihtosäännön palauttaminen kolmeen per joukkue. Jatko-ottelun lisävaihto voidaan kuitenkin edelleen sallia.

Nykyinen pelaa suoraan isojen joukkueiden pussiin.

[Smaug]

Arvokisat eivät anna kovin kattavaa kuvaa nykyfutiksen tilasta. Italian kisoissa 1990 tehtiin n. 2,2 maalia per peli, kun taas vaikka viime kauden Valioliigassa paukutettiin palloa verkkoon ennätysmäärät, keskimäärin lähes 3,3 kertaa pelissä. Pitävän puolustuksen organisointi on nopealla aikataululla helpompaa kuin telepaattisesti toimivan seksifutisjengin kasaaminen, joten arvokisoissa nähdään usein aika maltillisesti pelaavia jengejä.

Juuri näin. Futis on se, mitä pelataan tuhansissa alasarjoissa ja junnusarjoissa ja höntsäpeleissä ympäri maapalloa, ja siinä maalinteon ja puolustamisen vaikeuden suhde on juuri sopiva, joten tulee keskimäärin juuri sopivasti maaleja.

Arvokisat on poikkeuksellinen tapahtuma eikä edusta koko jalkapalloa. Jos harvoin yhdessä treenaavat maajoukkueet lähtevät hakemaan kisoista maksimaalista tulosta varovaisesti, niin olkoon niin. En ole huomannut, että arvokisojen arvostus tai huomio olisivat laskeneet lainkaan viime vuosina, paitsi keski-ikäistyvien foorumistien mielessä (mukaan lukien itseni).

Suuret massat tulevat kyllä seuraamaan arvokisoja, vaikka maalimäärät olisivat vähäisiä. Ei meidän tarvitse olla huolissaan Uefan tai Fifan taloudesta.

[Dean Martin]

Mitään faktatietoa tai lukuja ei ole heittää, mutta mielestäni kulmapotkutilannemaalit ovat vähentyneet. Tähän voisi olla parannus, jos pallo voisi kulmapotkuissa kulkea ilmassa myös päätyrajan väärällä puolella. Monta hyvää kulmaa on liputettu, kun pallo on ollut jossain korkealla avustavan mielestä yli.
Ilmarajan yli kierteisenä kaartava pallo, joka kiertäisi maalintekoalueelle ikään kuin takakautta yläriman yli lisäisi varmasti vaaratilanteita maalilla.

[Tölkkivaari]

Mitään faktatietoa tai lukuja ei ole heittää, mutta mielestäni kulmapotkutilannemaalit ovat vähentyneet.

Onko kulmapotku muka koskaan ollut vaarallinen erikoistilanne?

[Dean Martin]

Onko kulmapotku muka koskaan ollut vaarallinen erikoistilanne?

No nyt olis.

[Ben]

Miksi kulmapotkumaaleja muutenkaan edes pitäisi tulla lisää? Aika tylsän näköisiä maaleja yleensä. Ping-pong-pang.

Sama pätee myös näihin rajaheiton rajapotkuksi muuttamista haikaileviin. Tuo sääntömuutoshan käytännössä tuplaisi tai triplaisi "kulmapotkujen" määrän. Ja kulmapotkujako joku kaipaa otteluihin enemmän?

[AcastusKolya]

"Wenger-sääntö" oli kuolleena syntynyt idea. Avustavalle se olisi vielä vaikeampi nähdä kuin nykyiset paitsiot, eikä muuttaisi VAR-hinkkausta millään tavalla.

Arvokisat eivät anna kovin kattavaa kuvaa nykyfutiksen tilasta. Italian kisoissa 1990 tehtiin n. 2,2 maalia per peli, kun taas vaikka viime kauden Valioliigassa paukutettiin palloa verkkoon ennätysmäärät, keskimäärin lähes 3,3 kertaa pelissä. Pitävän puolustuksen organisointi on nopealla aikataululla helpompaa kuin telepaattisesti toimivan seksifutisjengin kasaaminen, joten arvokisoissa nähdään usein aika maltillisesti pelaavia jengejä.

Kuten edellä on todettukin, käsivirhesäännön hankaluus liittyy pitkälti rangaistuspotkun rajuuteen tuomiona ja mielestäni vielä selvemmin koko rangaistusalueen käsitteeseen. Siitä johtuen saadaan tilanteita, joissa sivurajasta yli menossa olevan pallon hipaiseminen sormella voi olla pahempi rikos kuin maalia kohti menossa olevan vedon pysäyttäminen käsivarrella.

Täysin eri mieltä. Wenger-sääntö olisi ylivertaisesti helpompi myös tuomarille havainnoida. Ja minua ei haittaa "var-hinkkaus", kunhan tuomio on oikea. Ei kukaan valita vaikkapa 100 m juoksun olympiafinaalin maalikameratarkastelua ja sitä, että voittaja voittaa vaikka yhdellä sentillä ja ala karjua "TÄMÄ ON JUOKSEMISEN VIRTAUKSEN PILAAMISTA".

Seurajoukkuejalkapalloa en seuraa, kun se ei kiinnosta Mestarien liigaa lukuunottamatta. Kiinnostaisi enemmän, jos huippuseuratkin rakentuisivat oman maan ja oman alueen ja oman juniorituotannon pohjalle.

Rankun kuuluukin olla kova tuomio, koska se ennen kaikkea on palkinto hyökkäävälle joukkueelle aktiivisuudesta. Haluaisin nähdäkin enemmän rankkuja per peli. Samaten kulmapotkuja ja vapareita läheltä maalia. Nekin ovat palkinto aktiivisesta pelistä.

Keskimäärin maalimäärät/ottelu voisivat olla jossain 4-5 paikkeilla ja maalintekoyritykset maalia kohti luokkaa 10/joukkue/ottelu. Siinä tavoitteet sääntöuudistuksille.

[Vikkelä vaihtomies]

Samaten kulmapotkuja ja vapareita läheltä maalia. Nekin ovat palkinto aktiivisesta pelistä.

Tilastollisesti kulmapotkut ovat enemmänkin rangaistus kuin palkinto. Kulmaa seuraavasta (vasta)hyökkäyksestä tehdään useammin maali kuin kulmasta tai sen jälkeisestä paineesta.
Vaparitkin ovat nykyään melko surkeita erikoistilanteita huipputasolla. Veikkaan että jotkut äärimäiseen pallonhallintaan pelinsä perustavat joukkueet luopuvat suorien vapareiden vetämisestä kokonaan tällä vuosikymmenellä ja jatkossa vaan jatkavat pallonhallintahinkkausta hyökkäyspään vapareista

[CptCannon]

No entä jos kulmapotkut saisi suorittaa kuljettamalla?

Puolustavalta joukkueelta pitäisi aina irrottaa yksi ukko maalin edustalta peittämään kuljetusta. Jos kulmaa on antamassa joku supervirtuoosi 1v1 ohittaja niin puolustava pelaaja tarvisi tuen, jolloin maalilla olisi vähemmän puolustavan joukkueen pelaajia.

[Jinete]

Rankkarialueen voisi pienentää 16-alueesta 11-alueeksi. Rankkari ammuttaisiin edelleen samalta paikalta eli nyt rangaistusalueen rajalta. Laatikon muoto säilyisi, joten alue pienenisi alle puoleen.

Tai mikäli haluttaisiin hieman suurempaa vaikutusta ja ehkä jopa oikeudenmukaisempaakin, voisi boksista vaan leikata sivut pois ja vetää maalivahdinalueen sivurajat nykyisen rangaistusalueen rajalle. Näin muodostuisi alue, jolla ei juurikaan tulisi esimerkiksi käsivirheitä, joista rankkari olisi liian raju rangaistus.

[Arkon]

Minusta alueen pienentäminen ei sinänsä ratkaise rankkarisäännön ongelmia. Jos rankkarisääntö haluttaisiin saada "tasapainoon" (ja on makuasia, tulisiko siihen ylipäätään pyrkiä), pitäisi mielestäni miettiä enemmän rikkeen kontekstia kuin sen tapahtumapaikkaa. Jos läpiajossa oleva pelaaja kaadetaan 30 metrin päässä vastustajan maalista, eikö rankkari olisi silloin oikeudenmukaisempi rangaistus kuin vaikkapa kulmapotkutilanteessa, jossa pääpallosta taisteleva puolustaja osuu vahingossa palloon käsivarrellaan – vaikka jälkimmäinen rike tapahtuisi viiden metrin päässä maalista? Näitä tiettyjä sääntöjen epäkohtia on ajan saatossa yritetty paikkailla esimerkiksi maalintekotilanteen viemisestä annettavilla punaisilla korteilla, mutta sekin on tuonut mukanaan omat ongelmansa.

Toisaalta niin suuri osa futiksen draamasta syntyy sen armottomista säännöistä, että olisin sääntömuutosten kanssa varsin konservatiivinen.

[Mombasa]

Tilastollisesti kulmapotkut ovat enemmänkin rangaistus kuin palkinto. Kulmaa seuraavasta (vasta)hyökkäyksestä tehdään useammin maali kuin kulmasta tai sen jälkeisestä paineesta.

No ei se kyllä näin ole. Kulmapotkusta seuraa maali vähän sarjasta riippuen maali yleensä noin 3-4 % todennäköisyydellä. Kulmapotkua puolustava joukkue taas tekee maalin seuraavasta hyökkäyksestä/pallonhallinnastaan noin 1,5 % todennäköisyydellä. Jos tilanne olisi kuten sanot, niin kaikki kulmathan kannattaisi vain käydä tökkäämässä päädystä tai sivurajasta yli.

[Raian]

No entä jos kulmapotkut saisi suorittaa kuljettamalla?

Puolustavalta joukkueelta pitäisi aina irrottaa yksi ukko maalin edustalta peittämään kuljetusta. Jos kulmaa on antamassa joku supervirtuoosi 1v1 ohittaja niin puolustava pelaaja tarvisi tuen, jolloin maalilla olisi vähemmän puolustavan joukkueen pelaajia.

Alle 10-vuotiaille Palloliitto keksi juuri tällaiset säännöt. Heitot, kulmat ja maalipotkut pitää kuljettaa. Noheva 1vs.1-muksu pääsee hyvälle maalipaikalle, hiukan heikommalta pallo viedään heti jalasta. Kulma erikoistilanteena on hävittänyt merkityksensä.

Sen sijaan sivurajakuljetus on aina maalipaikka, ellei puolustava joukkue ole heti hereillä. On niin helppo ottaa yksi kosketus itselle eteen ja siitä kova pommi kohti maalia.

[-Auvo-]

Rangaistuspotkussa voisi mun mielestä kokeilla sitä, ettei paluupalloja enää saa laittaa sisään. Eli peli poikki, jos pallo jää torjunnasta tai maalipuista peliin. Jatketaan vaikka maalipotkulla.

[mieskone]

Alle 10-vuotiaille Palloliitto keksi juuri tällaiset säännöt. Heitot, kulmat ja maalipotkut pitää kuljettaa. Noheva 1vs.1-muksu pääsee hyvälle maalipaikalle, hiukan heikommalta pallo viedään heti jalasta. Kulma erikoistilanteena on hävittänyt merkityksensä.

Sen sijaan sivurajakuljetus on aina maalipaikka, ellei puolustava joukkue ole heti hereillä. On niin helppo ottaa yksi kosketus itselle eteen ja siitä kova pommi kohti maalia.

Joskus 20 vuotta sitten kokeiltiin lyhyitä kulmia rangaistusalueen ja päätylinjan kohtaamispisteessä. Tuolla saataisiin ehkä paremmin maalitilanne kulmasta , mutta paljon sekavia tilanteita. Toki parempi kuin nykyiset kulmat ellei kielletä maalivahtia pelaamasta käsin ennen kuin pelaaja koskettaa palloa

[Ia]

Täysin eri mieltä. Wenger-sääntö olisi ylivertaisesti helpompi myös tuomarille havainnoida. Ja minua ei haittaa "var-hinkkaus", kunhan tuomio on oikea.

No ei kyllä todellakaan olisi. Jo nyt tuomarivirheet tulevat suurimmalta osin siitä, että joku jalan osa on paitsiossa, koska jalkoja on vaikea nähdä kaukaa. Nythän useimmissa nopeissa tilanteissa paitsiossa on pelaajan ylävartalo, mikä tekee tiukkojen tilanteiden tuomitsemisesta jotenkuten mahdollista. Tuntuu ihan painajaismaiselta, että paitsio pitäisi jatkuvasti yrittää huomata jaloista, jotka ovat kapeampia kuin ylävartalo, niitä on kaksi ja ne liikkuvat aivan älyttömän paljon nopeammin kuin yläkroppa.

[CptCannon]

Alle 10-vuotiaille Palloliitto keksi juuri tällaiset säännöt. Heitot, kulmat ja maalipotkut pitää kuljettaa. Noheva 1vs.1-muksu pääsee hyvälle maalipaikalle, hiukan heikommalta pallo viedään heti jalasta. Kulma erikoistilanteena on hävittänyt merkityksensä.

Pointti olisi se, että saa kulettaa, ei ole pakko.  Jos puolustava joukkue tuo yhden pelaajan peittämään kuljetusta niin boksissa on vähempi puolustajia.

Jos kukaan ei mene estämään kuljetusta niin kulmurin antaja voi kulettaa vaikka boksin nurkalle päin ja tykittää ite takayläkulmaan.

[Kikkapaita]

Muuriin saa laittaa vain 3 pelaajaa
Muurin etäisyys metri kauemmaksi kuin nykyään

[laitinho]

Pilkku vain maalia kohti menevistä vedoista tai rikkeistà, joissa estetään pallollinen pelaaja tai selvästi vapaana oleva palloton pelaaja. Edelleen sama ongelma toki: tulkinnanvaraa jää, kuten aina.

 Muista rikkeistä boksissa ylivoimainen epäsuora vapaapotku niin, että rikkeen tekijä otetaan kentän sivuun siihen saakka, kun puolustava joukkue koskettaa palloon ensimmäisen kerran.

[Hossam Ramsu]

Tuo olisi hauska nähdä maalivahdin ollessa rikkonut pelaaja.

[Tötsänkerääjä]

Alle 10-vuotiaille Palloliitto keksi juuri tällaiset säännöt. Heitot, kulmat ja maalipotkut pitää kuljettaa. Noheva 1vs1-muksu pääsee hyvälle maalipaikalle, hiukan heikommalta pallo viedään heti jalasta. Kulma erikoistilanteena on hävittänyt merkityksensä.

Sen sijaan sivurajakuljetus on aina maalipaikka, ellei puolustava joukkue ole heti hereillä. On niin helppo ottaa yksi kosketus itselle eteen ja siitä kova pommi kohti maalia.

Tuo oli hyvä uudistus, sillä alle 10v ei tarvitse vielä puskea palloa.

Ennen vanhaan kun ei saanut kuljettaa palloa, niin muksut eivät edes uskaltaneet puskea palloa.