FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
25.04.2017 klo 22:13:47 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 22 [23]
 
Kirjoittaja Aihe: Stadionrakentaminen Suomessa - missä pelaa?  (Luettu 74129 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
maza00

Poissa Poissa


Vastaus #550 : 05.11.2015 klo 17:25:19

Kuinkas noista Pietarsaaren uuden stadionin päätykatsomoista näkee sille toiselle kulmalipulle, kun puolet päätykatsomosta on tekstiilitehdasta?

Eihän sinne tarvitse nähdä. Ihmiset ovat sielä tapahtuman takia ei pelin, Valavuorikin tämän jo tietää.
Stürmer

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: YJPKKÄ & Suomen naiset.


Vastaus #551 : 02.05.2016 klo 22:12:22


http://www.iltasanomat.fi/veikkausliiga/art-2000001170746.html

Uutinen

HJK ja Palloliitto puuhaavat suurstadionia Helsinkiin.

Helsingin Jalkapalloklubi ja Palloliitto jättivät 20. huhtikuuta Helsingin kaupungille suunnitteluvaraushakemuksen, jonka tarkoituksena on Sonera-stadionin ja lähiympäristön kehittäminen. HJK haluaa laajentaa Sonera-stadionin 25 000 -paikkaiseksi suurstadioniksi, joka täyttäisi kansainvälisten ottelujen vaatimukset. – Suunnittelu on ollut pitkään vireillä. Nyt muut hankkeet ja suunnitelmat – Olympiastadion ja esimerkiksi Garden – muuttavat aluetta niin paljon seuraaviksi vuosikymmeniksi, että meidän mielestämme alueen kaikki hankkeet pitäisi suunnitella samalla kertaa, HJK Oy:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti sanoo.

Riihilahti on myös stadionin toimintaa pyörittävän Helsinki Stadium Management Oy:n toimitusjohtaja. Hän korostaa, ettei HJK:n tarkoituksena ole vaikuttaa HIFK:n junailemaan Helsinki Garden -hankkeeseen. Riihilahden mukaan monitoimiareena ja laajennettu stadion mahtuvat samalle alueelle ja tukevat toisiaan. – Nyt aluetta lyödään lukkoon 50 vuodeksi, joten kaikki suunnitelmat on tuotava nyt esille myös jalkapallon ja alueen kehittämisen kannalta. Jalkapallo on alueen pääkäyttäjä. Stadionin kehittämisen lisäksi harjoitus- ja peliolosuhteet pitää pystyä huomioimaan kokonaisuutta suunniteltaessa. Olemme käyneet asiasta hyvää, rakentavaa keskustelua kaikkien osapuolten ja Gardenin taustaihmisten kanssa.

Kustannusarvio 25 miljoonaa

HJK:n vetämän hankkeen kustannusarvio on 25 miljoonaa euroa, ja kulut aiotaan kattaa yksityisin varoin. On mahdollista, että stadionprojektin yhteydessä rakennetaan muita rakennuksia Sonera-stadionin lähiympäristöön. Niistä saatavat tulot laajentaisivat rahoituspohjaa. – Tärkeintä on katsoa ja kunnioittaa aluetta kokonaisuutena, Riihilahti painottaa. Yli 15-vuotiasta stadionia odottaa Riihilahden mukaan joka tapauksessa mittava ja kallis peruskorjaus. Pikavauhtia rakennettu stadion on ollut futisfanien hampaissa. Riihilahti muistuttaa, että seura pelasi Euroopan liigaa kaksi vuotta sitten poikkeusluvalla. Stadionin katsomo- ja mediatilat ovat puutteellisia. Kiristyneet turvallisuusmääräykset ovat tehneet stadionin olosuhteet vanhanaikaisiksi.

– Kun selvitimme kustannuksia, kävi selväksi, ettei laajentaminen olisi merkittävästi kalliimpaa kuin väistämättömät peruskorjaukset ja tarvittavat parannukset. Totuus on, että Sonera-stadionia rakennettaessa otettiin paljon oikopolkuja. Sen vuoksi stadion jättää sekä meidän että katsojien näkökulmasta paljon toivomisen varaa.


Korpral

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK, Tsingis Khan


Vastaus #552 : 02.05.2016 klo 23:11:28

http://www.iltasanomat.fi/veikkausliiga/art-2000001170746.html
Uutinen

HJK ja Palloliitto puuhaavat suurstadionia Helsinkiin.


Hienoa nähdä että kommentiosiossa ei pelkästään ole kateellisten kendojanareiden avautumisia vaan enemmistö on hankkeen puolesta Ylos Vähitellen kohti futisyhteiskuntaa 8) Ylos
Maakuntasatraappi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kauneustubetus


Vastaus #553 : 02.05.2016 klo 23:34:26

Enää siis puuttuu se 25 miljoonaa. Tai en tiedä puuttuuko, mutta ainakaan mediassa ei ole kai esitetty keneltäkään kysymystä siitä kuka lystin maksaisi.
PG

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dynaaminen taitotasoylivoima pienessä tilassa


Vastaus #554 : 03.05.2016 klo 09:52:50

Klikataan niita linkkeja, ei kopioida tanne ;)
Daniel Miguel Alves

Poissa Poissa


Vastaus #555 : 03.05.2016 klo 23:41:45

Enää siis puuttuu se 25 miljoonaa. Tai en tiedä puuttuuko, mutta ainakaan mediassa ei ole kai esitetty keneltäkään kysymystä siitä kuka lystin maksaisi.

Rahat lienee jo tiedossa, kun toimitusjohtaja käy Iltapäivälehdessä haukkumassa nykyisen stadiontuotteen. Eipä 25 miljoonaa nyt mikään hirveä summa ole Töölössä.
dunu

Poissa Poissa


Vastaus #556 : 07.02.2017 klo 12:10:59

Vaasan Elisa Stadionin budjetti kasvoi 11,8 miljoonasta jo 16 miljoonaan. Nyt ollaan rakentamassa "vieraskannattajille satojen tuhansien eurojen vessoja" http://yle.fi/uutiset/3-9443845
turbo K

Poissa Poissa


Vastaus #557 : 21.02.2017 klo 18:00:08

Monta eriasteista proggista, mutta missään ei kyllä taideta olla iskemässä kuokkaa maahan vähään aikaan. Olihan se liian hienoa, että Rovaniemellä, Vaasassa, Seinäjoella ja Kemissä saatiin ainakin osittain valmiiksi "ryppäässä".

  • Tampere: Uusi stadion (Tammela). 6500 paikkaa. Kaupunginhallitus hyväksynyt uusimissuunnitelmat. Uuden jalkapallostadionin rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2019. Stadionin on määrä valmistua vuonna 2021. Aikataulu edellyttää lainvoimaista asemakaavaa. Hyväksytystä kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen.
  • Kuopio: Uusi stadion (Mölymäki), 6000 paikkaa. Luonnos & suunnitteluvaraus. Rahoitus auki.
  • Pietarsaari: Uusi stadion Siikaluoto (ehdotus Rubicon)
  • Jyväskylä: Uusi katsomo (Harju) 2000-2500 paikkaa. Kaavoitussuunnitelma ja luonnos olemassa (tavoitteena rakentaa 2019-2020) tai haluja uuteen stadioniin (valtuustoaloite, selvitys jalkapallostadionin rakentamisesta)
  • Espoo: Uusi stadion (Tapiolan Urheilupuisto). 5000-6000 paikkaa alkuvaiheessa. Viitesuunnitelma esillä Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa, asia jäi pöydällä.
  • Lahti: Uusi pää- ja sivukatsomo(t) 2578+860+860 (Kisapuisto). Kustannusarvio korkea. Kaupunki puskee riisuttua versiota. Hankesuunnitelma ja luonnos olemassa.
  • Helsinki: Soneran laajennus 25 000 katsojaa. Luonnoksia Lennonjohtotorni & kultainen palvelukehä, päädyn kattaminen tms. Luonnokset ja suunnitteluvaraushakemus.
  • Kotka: Aurinkokatsomon uusiminen, aikalisä 2018 asti. 1,8 miljoonan varaus.
  • Rovaniemi: Keskuskentän uusi vastakatsomo?
  • Ylivieska: Osittain katetut katsomorakenteet 1000 hengelle (Safaripuiston jalkapallokenttä)? Katsomo sekä huolto- ja sosiaalitilat voidaan toteuttaa kokonaisuutena tai erikseen
mkL

Poissa Poissa


Vastaus #558 : 20.04.2017 klo 17:31:59

Kaikkien Ykkösen, Kakkosen ja Kolmosenkin seurojen, jotka pelaavat vielä yleisurheilustadioneilla, pitäisi visioida pienen oikean jalkapallostadionin rakennuttamisesta paikkakunnalle. Eihän sen tarvitse olla mikään suljettavalla katolla varustettu monitoimiareena tai kymmenien miljoonien eurojen arkkitehtuurin taidonnäyte. Reunoilta suljetun jalkapallostadionin voisi rakentaa myös pienistä osista tai muutaman rivin siirrettävistä katsomoista, jotka tuskin vaatii massiivisia perustuksia?

Jos kenttää ympäröisi kaikilla reunoilla vaikka vain neljä katsomoriviä, niin koko stadionille mahtuisi jo lähes pari tuhatta katsojaa, joka olisi riittävä divaritasolle. Sitten jos seura nousee joskus Veikkausliigaan, niin uudella suuremmalla pääkatsomolla stadionin kapasiteetin voisi tuplata. Nykyisellä Tammelan stadionilla pelataan veikkausliigaa, vaikka katsomoiden penkit ovat puisia ja katsomot ovat kevytrakenteisia edestä täytettäviä muutaman rivin rakennelmia. Stadionin suljetun rakenteen vuoksi stadionin tunnelma on kuitenkin harvinaislaatuinen Suomessa.

Kuinkahan kallista olisi rakentaa tuollaiset muutaman rivin katetut katsomot kaikille kentän reunoille? Palloliitto voisi yhdessä seurojen kanssa kehittää jonkin valmiin katsomomoduulin, jota voisi kopioida kaikille eri paikkakunnille.








« Viimeksi muokattu: 20.04.2017 klo 18:08:33 kirjoittanut mkL »
pusakkamies

Poissa Poissa


Vastaus #559 : 21.04.2017 klo 02:23:53

Eiks Palloliitto rakennuttanut tämän Eerikkilään.





Tämmöset päätyihin ja toiselle sivulle, toiselle pääkatsomo pukuhuoneilla, aitioilla ja muilla herkuilla ja stadion on valmis.
« Viimeksi muokattu: 21.04.2017 klo 02:28:22 kirjoittanut pusakkamies »
F.E.Pääsilta

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suomalainen jalkapallo


Vastaus #560 : 21.04.2017 klo 10:56:29

Kaikkien Ykkösen, Kakkosen ja Kolmosenkin seurojen, jotka pelaavat vielä yleisurheilustadioneilla, pitäisi visioida pienen oikean jalkapallostadionin rakennuttamisesta paikkakunnalle. Eihän sen tarvitse olla mikään suljettavalla katolla varustettu monitoimiareena tai kymmenien miljoonien eurojen arkkitehtuurin taidonnäyte. Reunoilta suljetun jalkapallostadionin voisi rakentaa myös pienistä osista tai muutaman rivin siirrettävistä katsomoista, jotka tuskin vaatii massiivisia perustuksia?

Jos kenttää ympäröisi kaikilla reunoilla vaikka vain neljä katsomoriviä, niin koko stadionille mahtuisi jo lähes pari tuhatta katsojaa, joka olisi riittävä divaritasolle. Sitten jos seura nousee joskus Veikkausliigaan, niin uudella suuremmalla pääkatsomolla stadionin kapasiteetin voisi tuplata. Nykyisellä Tammelan stadionilla pelataan veikkausliigaa, vaikka katsomoiden penkit ovat puisia ja katsomot ovat kevytrakenteisia edestä täytettäviä muutaman rivin rakennelmia. Stadionin suljetun rakenteen vuoksi stadionin tunnelma on kuitenkin harvinaislaatuinen Suomessa.

Kuinkahan kallista olisi rakentaa tuollaiset muutaman rivin katetut katsomot kaikille kentän reunoille? Palloliitto voisi yhdessä seurojen kanssa kehittää jonkin valmiin katsomomoduulin, jota voisi kopioida kaikille eri paikkakunnille.

Niin kauan kun vakituisesti Veikkausliigassa pelaavien joukkueiden stadioneiden uudistaminen kestää 10-30 vuotta niin melko kaukana ollaan tästä skenaariosta. Ideana hyvä, mutta täysin utopistinen. Etenkin kun kentät eivät ole seurojen omistamia ja katsomoja rakennetaan kaikkien muiden paitsi jalkapallon ohella.
Jos nyt ensin jokainen Liigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa pelaava seura pystyisi hankkimaan itselleen yhden kentän, on se sitten muovia tai oikeaa nurmea. Talkoona hoito ja kenttää voi vuokrata muillekin. Kentänhoitolaitteisiin ja ylläpitoon tukea sitten Palloliitolta tai jostain.
Tämä mahdollistaisi kentän kehittämisen pikkuhiljaa kohti ottelustadionia tai löysän rahan paikoissa jopa seurakeskusta. Seurojen identiteetille erittäin tärkeää olisi paikallistua fyysisestikin johonkin, jossa kaikki tietää, että "tässä on nyt AC Oulu-keskus ja seuran toiminnot löytyy täältä".
Seinäjoella on ilmeisesti ainakin tässä onnistuttu. Tai joku MyPa ennen.
mkL

Poissa Poissa


Vastaus #561 : 21.04.2017 klo 16:17:17

Seurojen identiteetille erittäin tärkeää olisi paikallistua fyysisestikin johonkin, jossa kaikki tietää, että "tässä on nyt AC Oulu-keskus ja seuran toiminnot löytyy täältä".

Tuo on kyllä se tärkein asia jalkapallo-olosuhteiden luomisessa. Esimerkiksi Helsingissä Töölön Pallokenttä eli Bollis oli vuonna 1915 Suomen ensimmäinen kunnollinen jalkapallon pelaamiseen tarkoitettu nurmikenttä. Nyt sata vuotta myöhemmin samassa ympäristössä pelaa edelleen Suomen ylivoimaisesti menestynein jalkapalloseura. Jääkiekon suosion kasvu perustuu jäähallien rakentamiseen. Jalkapalloilulle nykyaikaiset lämmitetyt tekonurmikentät ovat jäähalleja vastaava asia, jotka mahdollistavat lajin nousun Suomessa. Monet kaupungit Suomessa tarvitsevat oman Bolliksensa, jonka ympärille jalkapallokulttuuri luodaan.
« Viimeksi muokattu: 21.04.2017 klo 16:20:27 kirjoittanut mkL »
 
Sivuja: 1 ... 22 [23]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines