Omat futisuramuistot

[Benny Pronssijalka]

Monet teistä on varmasti pelannut itsekin junnuna futista.

Itsehän aloitin 7-vuotiaana Kotkan Nappuloiden korttelisarjassa. Korttelisarjassa on Kotkan eri seuduilta omat joukkueet, joista myöhemmin valitaan parhaimmat marjat edustamaan KoNaa piirijoukkueena. Itse aloitin Mussalon Maseissa. Ensimmäinen vuosi päättyi upeasti. Pihkoon Hakaa vastaan oli matsi. Tönin ja potkin vastustajia, tein kaksi upeaa maalia. Valmentaja palkitsi vihreällä kortilla, vaikka kentällä olinkin sikamainen. Seuraava vuosi alkoi upeasti. Aittakorven Salamia vastaan matsi. Ensin taisin syöttää yhden maalin ja sitten saimme kulman. Koitin puskumaalia, mutta kumarsin liikaa ja pallo osui selkääni, jonka kautta se meni maaliin. Sitten myöhemmin minut valittiin piirijoukkueeseen.  Piirijoukkueita oli myöhemmin kaksi, KoNa West (Me) ja KoNa East (Kymiläiset). Paikallisotteluissa olimme useasti parempia, mutta East oli kuin Ruotsi. Eli Hannu Hanheja.

Piirijoukkueen ajat oli upeita, hienot pelireissut Viroon jne. Sitten piti valita KTP, PeKa tai Jäntevä. Jostain syystä kaikki päättivät siirtyä Jäntevään. Itse olisin halunnut KTP:hen, mutta kun muu piirijoukkue meni Jänöihin, piti itsekin sinne siirtyä. Nämä paskat pelaajat, jotka eivät mahtuneet piirijoukkueeseen, menivät KTP:hen. Ja kymiläiset PeKaan. KTP:n voitimme kerran 18-0.

Upein saavutus omalla peliurallani oli varmaankin Lahti Soccer-reissut. Ensimmäisellä kerralla voitimme MyPan ja se oli meiltä hieno saavutus. Vaikka vastustajat saivat lopussa pilkunkin. Toisella kerralla voitimme Lahti Soccerin.

Kiinnostus hupeni pelaamaan ja siinä 13-vuotiaana lopetin. Seuraavana vuonna tuli palava halu jatkaa. Osallistuin vielä yhteen turnaukseen. Sen jälkeen joukkueemme hajosi. Meistä meinasi tulla KTP sitten (Se aikaisempi KTP meidän ikäisissä oli jo hajonnut), mutta valmentajaa ei löytynyt. Ne, jotka jatkoivat uraa, menivät PeKaan ja minä lopetin.

[Ricky Rocket]

Koitin puskumaalia, mutta kumarsin liikaa ja pallo osui selkääni, jonka kautta se meni maaliin.

;D

[Xavi Hernández]

Koitin puskumaalia, mutta kumarsin liikaa ja pallo osui selkääni, jonka kautta se meni maaliin

shefkillänämä

[takkamakkara]

Mut pakotettiin ala-asteella aina maaliin: "ei se mitään vaikka päästät maaleja, kunhan joku siel on". Sitten kun hävittiin mua haukuttiin paskaksi, läskiksi ja homoksi. Ei ole huvittanut enää pelata sen jälkeen.

[Thouni]

Kyllähän niitä muistoja riittää. Pelasin 7 vuotta HJK:n eri kaupunginosa-joukkueissa. Parhaiten mieleen on jääny ensimmäinen turnaus jossa pelasin. Tuohon aikaan joukkueemme oli aika hyvä ja voitimmekin ton turnauksen kun finaalissa kaatui EPS rankkareiden jälkeen. Mieleen jäi myös kun vedin finaalissa puolesta kentästä kärkkärillä hirveän tykin yläristikkoon. Tuon jälkeen kuitenkin moni joukkueen parhaimmista pelaajista kaapattiin HJK:n edareihin ja jengistä tuli aika surkea. Lopetin siinä 15-vuotiaana kun ei enää oikein innostanut pelata.

Toki mieleen on myös jäänyt lukuisat ottelut Hesa-cupissa ulkomaalaisia joukkueita vastaan. Jaksan vieläkin ylpeillä sillä, että sysipaska joukkueemme pelasi eräänä kesänä tasan 0-0 ranskalaisen Olympique Paris joukkueen kanssa. Venäläisiä- ja virolaisia joukkueita vastaan pelatessa vastustajan maalimäärät olivat yleensä kaksi numeroisia. Silloin yleensä vain keskityttiin potkimaan vastustajaa sukille ja ärsyttämään venäläiset ja virolaiset ja siinä me ainakin onnistuttiin . Mieleenpainuvin ottelu kuitenkin oli brasilialaista Jockey joukkuetta vastaan Hesa-cupissa. Ottelu pelattiin Käpylän urheilupuiston parhaalla nurmella ja kentän reunusta oli täynnä katsojia. Jockeyn eri ikäluokan pelaajiakin oli paljon paikalla ja he olivat myös raahanneet rummut mukanaan ja parhaimmillaan tunnelma oli parempi kuin monessa Veikkausliiga-ottelussa. Ensimmäisen puoliajan jälkeen tilanne taisi olla suunnilleen 10-0 brasseille. Mutta kun itse pääsin toisella puoliajalla kentälle juoksin enemmän kuin koskaan olen missään matsissa juossut ja Jockey ei onnistunut toisella puoliajalla maalinteossa kuin 4 kertaa. Myöhemmin samainen joukkue myös voitti koko Hesa-cupin.

[powderfinger]

Hienoja tarinoita   Oma ura alkoi H-junnuissa joskus polvenkorkuisena Jämsän Pallon riveissä. Ensimmäinen peli ikinä oli HPP nimistä joukkuetta vastaan (ei mitään hajua mistä se on lyhenne) ja tein siinä kaksi maalia - sittemmin osoittautuivat viimeisiksi maaleiksi mitä ikinä sarjapeleissä tein. Sen jälkeen palo maalitolppien väliin oli kova ja käytännössä tuon ensimmäisen matsin jälkeen olenkin pääasiassa ollut veskarina, poislukien muutama peli keskikentällä junnupeleissä sekä vitosdivarissa.

Jossain vaiheessa junnuaikoja, olisiko ollut C- tai D-junnuissa, seura vaihtui JämPa:sta FC Paperilaakson Palloon. Noihin aikoihin myös "nousin" Keski-Suomen piirijoukkueeseen penkkiveikoksi ihan siitä syystä, että ei yksinkertaisesti ollut oikein muita vaihtoehtojakaan. Myös Pohjola Cupissa tuli käytyä Turussa olisiko ollut 1998 tai 1999 ja muistaakseni pelasin siellä yhden pelin.

B-junnuna pelattiin käytännössä katsoen koko joukkueen voimin sekä Keski-Suomen piirisarjaa, sekä muutamalla vahvistuksella höystettynä vitosdivaria. Junnuissa meni ihan mukavasti, voitettiin Piiripronssia kahden JJK:n joukkueen takana. Itselle tuli tälle kaudelle uran ainoa punainen kortti ja samantien kolmen pelin panna - ja kaikki vastustajan törkeän filmauksen ansiosta  :keskari: Kaiken huipennuksena ensimmäisessä pelissäni pelikiellon jälkeen tappelin verbaalisesti valmentajani kanssa jostain muurin paikasta vaparitilanteessa (joka ei edes mennyt maaliin) ja hän otti minut vaihtoon. Pysyin sitten muutaman päivän treeneistä poissa kunnes hän soitti ja pyysi anteeksi  

Vitosdivarissa ei sitten mennyt ihan yhtä hyvin - hävittiin jokainen peli ja yleensä vielä todella rumin numeroin. Koko kauden aikana teimme vain yhden maalin  ;D

Seuraavaksi vuodeksi sitten käytännössä keskityttiin enemmän vitosdivariin ja jopa muutama voittokin saatiin. Sain itse kunnian olla tolppien välissä seuramme historian ensimmäisessä vitosdivarivoitossa kun Muuramen Yritys kaatui Jämsän Paunun Urheilupuistossa 1-0   Myöhemmin vielä kauden viimeisessä pelissä pelasin keskikentällä ja syötin joukkueemme historian kaksi viimeistä maalia - molemmat identtisiä kulmapotkuja aivan vitosen rajan takanurkkaan josta topparimme puski ne maaliin.

Valitettavasti tähän kauteen sitten loppui FC Paperilaakson Pallon kaksi vuotta kestänyt taivallus vitosdivarissa, kun ei ollut tarpeeksi pelimiehiä   Siihen loppui myös oma aktiiviura, ja nykyään palloilen aina kun kotikonnuille eksyn hienossa puulaakijoukkue Päijät-Hämeen Männyssä.

[Han7]

Junnuna omatiimiläinen veti kulmurin suoraan päähän. Aloin itkemään. Heti kun sain tietää, että pallo meni pääni kautta maaliin, itku loppui lyhyeen 

[Bristol Rovers]

Roman vartioiminen pimentoon Nike Premier Cupin finaalissa, Hesa Cupin voitto..

[Collymore]

Mikkeli cupin parhaan pelaajan palkinto minulle, ojensi silloinen päävalmentaja Richard Möller Nielsen. Myös yksi Hesa Cupin voitto oli hieno hetki.

[jjs]

Puolustavan puolustajan kohdalle ei maalinteko jatkuvasti osunut. Yhdellä junnukaudella tein kuitenkin pari osumaa, jotka molemmat olivat hieman epätavallisia. Toinen suoraan kulmapotkusta sisään ja toinen kaatosateessa omalta kenttäpuoliskolta ihmepompulla oli hölmistyneen veskarin.

Hämeenlinnassa pelattiin isomman tien varressa olevalla kentällä. Aina kun päästiin johtoon, niin osani oli potkia palloa yli ko. tien sillä hakeminen tien takaa vei aikaa. Keltakortin jälkeen sitten toinen kaveri jatkoi tehtävää.

[Schweinsteiger]

aisaatana ku olinki hyvä ennenku tuli loukkaantumisii

[moniveto]

Hienoja tarinoita  Oma ura alkoi H-junnuissa joskus polvenkorkuisena Jämsän Pallon riveissä. Ensimmäinen peli ikinä oli HPP nimistä joukkuetta vastaan (ei mitään hajua mistä se on lyhenne) ja tein siinä kaksi maalia

Haapamäen PalloPojat

[elhadjidiouf]

Oma peliurani alkoi Valkeakosken nappulaliigasta jossa tuli höntsättyä 4 vuotta kunnes tuli aika siirtyä kaupungin isoon seuraan, Hakaan. tuolloin olin noin 11-vuotias. Hakassa kerkesin pelaamaan 5 vuotta kunnes eräänä kauniina elokuisena päivänä napsahti oikean polven eturistiside poikki, sen pituinen se :keskari: Olisihan sen vielä kuntoon saanut, mutta näin parhaaksi käydä leikkauksessa ja lopettaa aktiiviuran siihen, en halunnut toista kertaa kokea samaa
Hyviä muistoja jäi kuitenkin vaikka kuinka paljon. Oman joukkueen maalikuninkuuden voittaminen useampana vuotena, turnausmatkat,(erityisesti ruotsiin ja tanskaan) oli se niin hauskaa pöllyyttää itseään täynnä olevia Tanskalaisia niitten omalla kotikentällä lähemmäs 500 katsojan edessä , oi niitä aikoja...

[Ricky Rocket]

Hesacupit muistuu hyvinkin mieleen ja meidän loistava taso verrattuna ulkomaalaisiin vastustajiin..  :
Jossain turnauksessa pelasimme finaalissa venäläistä joukkuetta vastaan, joku smetana tai vastaava nimi.. Hävisimme ottelun muistaakseni 9-0, heillä ei edes ollut nappiksia saati säärisuojia.. Hauskaa oli, kun kapteenimme (pelaa muuten nykyisin Ykkösessä) rupesi pillittämään ja kiukuttelemaan.. Joukkueemme luovutti heille sitten nappulakenkiä yms jne.. 

Jooh, onhan noita vaikka kuinka ja paljon, lähinnä jotain omia "taidonnäyttöjä"..

E: Niin ja junnuaikana edustin Pallo-Kärppiä sekä HPK:a, lopetin muistaakseni juuri ennen HJS:n syntymistä.. Peliaikani perustui pitkältikin "Kaikki Pelaa"-sääntöön..  :

[terroristi]

Viimeisimmät muistot eiliseltä: Tein kaksi maalia ja syötin kans kaks osumaa kolmaskin oli lähellä, mutta chippi vähän yli maalin

[Benny Pronssijalka]

Joo, Virossa oli kerran matsi Skonto Riikaa vastaan. Pelaajilla edes nappiksia ollut. Voittivat meidät jotain 15-0. Sitten kerran olin yhden korttelijoukkueen mukana Mikkeli Cupissa. Olin PalloSalamien (Aittakorven Salamien ja Ruonalan Pallon "fuusio") maalivahtina. Pelasin aina puolet pelistä maalilla. Vastassa oli Pietarin Zenit, joka sitten seuraavana vuonna voitti Helsinki Cupin. Hävisimme heille jotain 15-0. Se oli aika hyvä, kun aina aloitimme, he ottivat heti pallon ja tekivät maalin.

[Siperia]

Ite alotin futiksen peluun joskus 6wee ikäsenä Ilveksessä. Olin meidän ekassa pelissä kapteenikin, mutta hävittiin kaikki pelit niin en oikeen tykänny(kai) No siirryin sitten seuraavana vuonna TPV Tesomaan tai joku semmonen. Voitettiin kauppareissa kaikki pelit ja mä olin oikeena puollustajana aina. Jossain vaiheessa nimeks tuli Barcelona ja se oli legendaarista aikaa. Jossain SM-turnauksissa oltiin aina 3-4siä ja Särkkä-cupit meni yleensä meille tai Ilveksen paremmalle joukkueelle. Joskus kun oltiin

12wee, niin valmentajat vaihtu, samoin joukkueen nimi. Pelattiin Kokkola-cupissa, siellä hävittiin yks peli, välierät 1-0 kun oma pelaaja puski yläriman kautta maaliin.

13wee vaihtu toinen valmentaja ja saatiin J-P"Suiho" Aho valmentajaks. Varmaan paras valmentaja mitä tunnen. Pelattiin vuotta vanhempien 2 divaria ja noustiin 1seen. Ykkösessä hävittiin kaikki muut paitsi vika peli. Niin ja, Suiho nosti mut hyökkääjäks. Hyökkääjänä en pahemmin maaleja tehny, mutta niin perkeleesti töitä, tappelin palloista ja noin pois päin. Toissa kausi oli viimenen Suihon valmennuksessa, vaihettiin takas oma ikäsiin ja vaikka oltiin pelattu vuotta vanhempien ykköstä, jouduttiin oman ikästen kakkosdivariin. Voitettiin oma sarja maalisuhteella 137-7 ja pelattiin yks tasapeli. Nike Premierin karsinnassa oltiin Jumbofinaalissa. Kausi meni itteltä vähän puihin kun katkasin käteni ekan puolen vuoden aikana kaks kertaa. Viimenen sarjapeli oli itteltä ehkä ikimuistosin, tein Tuiskun kakkosjoukkuetta vastaan 6 maalia

Viime kausi meni iha paskasti, valmentajaks tuli sellanen joka tykkäs juoksuttamisesta. Voitettiin taas oma sarja, hävittiin HJS:lle 5-4, mutta Cede oli ainakin meitä vastaan ihan perus, meidän joukkueestakin oli siinä pelissä varmasti kolme parempaa pelaajaa. Pahlmannin karsinnoissa oltiin 5sii.

Tää kausi on alkanu, ollu kahet reenit jo. Tavotteena ois päästä SM-joukkueeseen.

[powderfinger]

Haapamäen PalloPojat

Niinpäs muuten taisikin olla. Jossain Keuruun lähellä se peli oli 

[Bristol Rovers]

Perpa taklasi minua sääreen ja siihen tuli mustelma. Samassa ottelussa minut ja Niko Kukka palkittiin parhaina pelaajina.

[Le God]

Potkaisin oman joukkueen puolustajaa pelatessani H-junnuissa kentällä, kun kaveri antoi mielestäni vastustajan tehdä liian helposti maalin. Sain  ja jouduin vaihtoon.

Muutamaa vuotta myöhemmin pelatessani maalissa tein pikkukentällä käsistäpotkulla maalin.

[leeremick26]

Nykyisellä Liigakentällä eli Vuosaaren Heteniityn viheriöllä Viikinkiturnauksessa veskarin ominaisuudessa finaalissa rankkariskabassa yksi torjunta ja viimeisenä vetäjä pallo tolpan kautta sisään, minkä ansiota voitimme Pallo-Pojat finaalissa, n. 18 vuotta sitten. 

[Viikinki]

Nykyisellä Liigakentällä eli Vuosaaren Heteniityn viheriöllä Viikinkiturnauksessa veskarin ominaisuudessa finaalissa rankkariskabassa yksi torjunta ja viimeisenä vetäjä pallo tolpan kautta sisään, minkä ansiota voitimme Pallo-Pojat finaalissa, n. 18 vuotta sitten. 

Hellyttävää

[Benito]

Reisilihas (joku niistä) irronnut nivusen tienoilta, käsi poikki, pari aivotärähdystä, revähdyksiä jne. Tein kerran voittomaalinkin, voitettiin tosin lopulta 18-0.

[Addick]

Tein maalin futsalissa viime viikonloppuna. Oli urani ensimmäinen futsalin puolella. Myös rangaistuspotkukisa jossain sijoitusottelussa Kokkola Cupissa muutaman vuoden takaa on aika hauska tapaus, sillä missasin pilkun ennen kuin tuomari oli antanut luvan potkaista ja sain uusia, tein maalin  JEE MAALI!

Jotain Nike-cuppeja, Hollannin reissuja yms. löytyy myös ja muistot ovat myös melko hyviä, mutta uran kannalta ne eivät liene kovin merkittäviä osaltani.

[Amado Guevara]

Ruotsissa tuli pari kertaa käytyä, mieleenpainuvin kokemus oli pelata AIK:ta vastaan Råsundan stadionilla. Benidormissa käytiin viikon leirillä -95. Paras saavutus on Hesa Cupin pronssi, hävittiin VJS:lle pilkuilla välierä (VJS hävisi finaalin Smenalle (RUS) 2-0) ja viikkoa myöhemmin voitettiin piirisarjan pelissä 7-1  15-vuotiaana lopetin, kun valmentaja pisti penkille toisen urheiluharrastuksen vuoksi. Nyttemmin on tullut höntsäiltyä yksi kausi kutosessa ja neljä kautta nelosessa.