Tämä keskustelu on turha, koska Armenia ottelusta saatiin 3 pistettä.
Mm. Iltasanomat kirjoitti myös, että keväällä tullaan testaamaan useita sellaisia pelaajia, jotka eivät vielä ole olleet mukana A-maajoukkueessa.
Missä sorakuopalla nää kommenttisi kirjotat
Rautalankaa vielä: Jos kokoonpano olisi ollut Rovio/Turpeinen-Toivio-Petäjä-Kopteff/Rautiainen-Dalla Valle-Myyry-Ukkonen/Rajamäki-Saarelma ja 1-0 voitto olisi tullut paskalla pelillä, saisiko siitä keskustella? Kritisoin samaa järjetöntä lausetta jo Suomi-Armenia -ketjussa, etkä vastannut kritiikkiini, joten laitan sen nyt uudestaan tähän.
Kriittiset keskustelut Armenia -pelistä olivat liikaa 8boardille:
Kulttuurimaissa varmasti paremmin ymmärrettäisiin tämä, että surkealla pelillä kolme pistettä.
Nyt ollaankin Suomessa jalkapallon takapajulassa koko Euroopassa.
Vittu mitä spedeilyä tällaset kommentit. Mee Neuvostoliittoon tai DDR:ään jos ei kelpaa tai sitten älä vaan lue näitä. Joka ikinen foorumisti tajuaa, että voitettiin paskalla pelillä kolme pistettä ja se kolme pistettä tossa olikin se tärkein homma.
Mutta sitä sun kulttuuria ei ainakaan synny hiljaa olemalla. Kulttuurimaissa joka jampalla on näkemys siitä keitä pitäisi peluuttaa, subjektiivinen tieto siitä, miksi juuri heitä, näkemys siitä millaisia vaihtoja pitäisi tehdä ja mihin aikaan sekä syvä varmuus oman tiedon erinomaisuudesta muiden kannattajien tietoon verrattuna.
Kukaan täällä ei luule, että jonkun divarijengin penkillä sokean joukkueenjohdon kutsua odottavat Cristiano Ronaldo, Deco ja Rooney, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö vaihtoehtoja joillekin paikoille olisi, eikä se estä niistä keskustelua.
Lähes kaikki peliä edes jossain määrin seuranneet luultavasti myöntävät, että toisella puoliajalla Suomen peli oli löysää ja saamatonta.
8boardin suosimalle keskustelukulttuurille ja tulevaisuudenvisioille
Loistava argumentti minkä tahansa asian puolesta. Palloliiton - tai minkä tahansa kalkkeutuneen organisaation - 'suomalainen tyyli' onkin kantanut hyvää hedelmää; eritoten ottamukset ulkomaille lähteneiden nuorten pelaajien osalta vaikuttavat suorastaan päätä huimaavilta.
Tässä kun ei kuitenkaan ole käsittääkseni kyse siitä peluutettaisiinko Perparimia maajoukkueessa juuri nyt, vaan pikemminkin siitä ettei häneen olla oltu missään yhteydessä. Jotain samankaltaista muistan lukeneeni myös Toni Saarelmasta: hän kertoi kokevansa olonsa suhteellisen orvoksi, koska valmentajat tms. virallisemmat tahot eivät pitäneet yllä minkäänlaista kontaktia. Toisin sanoen mitään varausta kaksoiskansalaisiin ei mielestäni tarvi tehdä peluuttamalla heitä jossain merkityksettömässä maaottelussa. Huomattavasti oleellisempaa olisi pyrkimys hyvien suhteiden ylläpitoon kaikkiin hiukankin lahjakkaisiin nuoriin pelaajiin. Tämä varmasti mahdollistaisi ja motivoisi heitä harjoittelemaan jne. entistä enemmän. Niin, tuntuukin siltä, että juuri tällaisissa ihmissuhdeasioissa palloliitto on jämähtänyt jonnekin kauas menneisyyteen - tai kuvitelmiin joissa meillä on varaa hukata edes yksikin edes kohtalainen pelaaja.
Meinasin kirjotella samansuuntasta. Hyvin sanottu
