Kaihlamo
Poissa
Suosikkijoukkue: Jalkapallo
|
|
Vastaus #100 : 08.12.2010 klo 11:55:02 |
|
Niin siis jalkapalloilijoiden testeissä on käytössä "lentävä lähtö". Eli ensimmäiseen kennoon osuessa ei vauhti ole nolla niin kuin tuossa 100 metrin juoksijoiden taulukossa se on lähtöhetkellä. Siitä se ero tulee...
|
|
|
|
jykke
Poissa
|
|
Vastaus #101 : 08.12.2010 klo 11:57:06 |
|
Niin siis jalkapalloilijoiden testeissä on käytössä "lentävä lähtö". Eli ensimmäiseen kennoon osuessa ei vauhti ole nolla niin kuin tuossa 100 metrin juoksijoiden taulukossa se on lähtöhetkellä. Siitä se ero tulee... Ei nyt sentään lentävä lähtö ainakaan perinteisessä 30 metrin testissä ole? Nuo pikajuoksijoiden väliajat on telinelähdöllä, jolloin lähtöön vaikuttaa reaktioaika, jota ei pystylähdöllä kennon takaa tule. Myös tuo Medon 1,49 10 metrillä olisi todella heikko aika lentävällä lähdöllä juostuna.
|
|
|
|
niftan
Poissa
Suosikkijoukkue: Helsingin Jalkapalloklubi
|
|
Vastaus #102 : 08.12.2010 klo 11:59:56 |
|
Meinaatko että Francis Tshibasu olisi Boltia edellä 30 metrin kohdalla tai Medo 10 metrin kohdalla (yli 3 kymmenystä)? Itse asiassa laitoin muutama vuosi sitten Urheilulehteen asiasta kyselyn, kun futarien 30 metrin tulokset olivat sen verran kovia (parhailla jopa 3,70). Urheilulehdestä joku selvitti asiaa ja pääsi siihen lopputulokseen, että testausmenetelmä on sellainen, että se vaikuttaa useamman kymmenyksen. Futaritestissä maailmanhuiput juoksisivat siis huomattavasti kovempaa kuin tuon 3,70. Nyt en vaan muista tarkkoja lukemia. Tarkoitan, että lyhyiden matkojen alue, jossa pikajuoksijat repii huikeita eroja muiden lajien nopeimpiin on ehdottomasti vasta 30 metrin jälkeen. 50-80 metrin välillä näyttäisi huiput painelevan ihan käsittämätöntä vauhtia. e: Ja testejä ei tosiaan tehdä lentävällä lähdöllä. e2: Jykke selvensikin tuon edun, mikä 10- ja 30-metrin testeissä saa, eli reaktioaikaa ei tule ollenkaan tulokseen. Tosin telineistä lähtemisellä voittaa hieman tuosta takaisin.
|
|
|
|
jykke
Poissa
|
|
Vastaus #103 : 08.12.2010 klo 12:02:39 |
|
Tarkoitan, että lyhyiden matkojen alue, jossa pikajuoksijat repii huikeita eroja muiden lajien nopeimpiin on ehdottomasti vasta 30 metrin jälkeen. 50-80 metrin välillä näyttäisi huiput painelevan ihan käsittämätöntä vauhtia. Siellä loppupäässä ne suurimmat erot tulee, mutta kyllähän pikajuoksijoiden lähtönopeus on kuitenkin sitä luokkaa, että eroa tulee ihan ensimmäisestä metristä lähtien.
|
|
|
|
Kaihlamo
Poissa
Suosikkijoukkue: Jalkapallo
|
|
Vastaus #104 : 08.12.2010 klo 12:02:51 |
|
Ei nyt sentään lentävä lähtö ainakaan perinteisessä 30 metrin testissä ole? Nuo pikajuoksijoiden väliajat on telinelähdöllä, jolloin lähtöön vaikuttaa reaktioaika, jota ei pystylähdöllä kennon takaa tule. Myös tuo Medon 1,49 10 metrillä olisi todella heikko aika lentävällä lähdöllä juostuna.
Lentävä lähtö siinä mielessä, että kun kenno rekisteröi liikkeen on käytännössä testattava jo liikkeessä. Lisäksi aika usein näkee testeissä sen, että testattavan annetaan ottaa askeleen verran kennon takaa "vauhtia". Sen takia laitoin ""-merkit lentävän lähdön ympärille.
|
|
|
|
jykke
Poissa
|
|
Vastaus #105 : 08.12.2010 klo 12:04:03 |
|
Lentävä lähtö siinä mielessä, että kun kenno rekisteröi liikkeen on käytännössä testattava jo liikkeessä. Lisäksi aika usein näkee testeissä sen, että testattavan annetaan ottaa askeleen verran kennon takaa "vauhtia". Sen takia laitoin ""-merkit lentävän lähdön ympärille. Ok. Muuten nuo käytännön vaihtelut tekevät noista testeistä vertailukelvottomia myös eri futisseurojen välillä. Samassa testissäkin joku voi tehdä eri tavalla kuin toinen ja sadasosia tulee eroa.
|
|
|
|
idänihme
Poissa
Suosikkijoukkue: suurseura
|
|
Vastaus #106 : 03.01.2011 klo 00:27:42 |
|
Meinaatko että Francis Tshibasu olisi Boltia edellä 30 metrin kohdalla tai Medo 10 metrin kohdalla (yli 3 kymmenystä)? Itse asiassa laitoin muutama vuosi sitten Urheilulehteen asiasta kyselyn, kun futarien 30 metrin tulokset olivat sen verran kovia (parhailla jopa 3,70). Urheilulehdestä joku selvitti asiaa ja pääsi siihen lopputulokseen, että testausmenetelmä on sellainen, että se vaikuttaa useamman kymmenyksen. Futaritestissä maailmanhuiput juoksisivat siis huomattavasti kovempaa kuin tuon 3,70. Nyt en vaan muista tarkkoja lukemia. Olisi muuten mielenkiintoista tietää miten monta kymmenystä. Jos vaikkapa 3 kymmenystä niin eiköhän tuo juuri korostaisi sitä pointtia että riittävän lyhyellä matkalla parhaat futispelaajat pärjäävät sprinttereille yllättävän hyvin(häviävät vähemmän kuin mitä voittavat heikompia futareita), vaikka huippunopeus olisi sprintteriä paljon heikompi. Varsinkin jos liikkeellelähtöasento ja alusta on huonommin sprintterille sopivia. Tosin kun systeemi on jotain mallia "1m tilaa ottaa vauhtia ennen kellon käynnistymistä" niin voi olla paljon isompikin tuo mittaustapaero. Ihan alkuun tietty reaktioaika, mutta tuon kiihdytyksen vaikutusta on paha laskea.
|
|
|
|
joks11
Poissa
Suosikkijoukkue: Rakennusliike M. Seppälä Oy
|
|
Vastaus #107 : 16.01.2011 klo 04:03:05 |
|
Ok. Muuten nuo käytännön vaihtelut tekevät noista testeistä vertailukelvottomia myös eri futisseurojen välillä. Samassa testissäkin joku voi tehdä eri tavalla kuin toinen ja sadasosia tulee eroa.
|
|
|
|
Vanha Puusilmä
Poissa
Suosikkijoukkue: FC StPauli, munaravi, Paltsarit
|
|
Vastaus #108 : 09.05.2011 klo 13:00:48 |
|
Aiheesta ja vähän vierestä (kun en viitsi uutta topiikkiakaan aloittaa), niin kyllä sitä tällainen hitaudesta kärsivä entinen lupaus itkee verta, kun miettii, mitä Suomen huipulle jalkapallossa vaaditaan. Ja tarkoitan tällä ennen kaikkea harjoittelumotivaation puuttumista.
Tämä taisi olla Urheilulehden pre-Veikkausliiga -numerossakin erään valmentajan lausumana tulla ilmi. Mies mainitsi, että junnumaajoukkueringissäkin on näitä lippa vinossa maahan räkiviä hyypiöitä (!), joilla ei mitään oma-aloitteisuutta ole. Itse koin kauhun hetkiä viime kesänä, kun Hervannan jalkapallopyhätössä urheilukentällä oli 17-vuotiaat jampat kiskomassa Cooperia. Jäin katsomatta suoritusta oman vetoharjoitteluni jälkeen. Yksikään ei päässyt yli 3000 metriä. Kävin haastattelemassa valmentajaa. Ensin hän totesi monen lintsaavan, koska tiesivät päivän harjoituksesta. Sitten en ollut uskoa korviani, kun kuulin näiden juippien pelaavan ikäluokkansa sm-sarjaa! Ajattelen kauhulla vain sitä, että jos näiden paskakuntoisten pitäisi haastaa ikäluokan kärkinimiä ja toimia heidän sparraajinaan, niin ei siinä hyvin mene. Kyllä helpolla päästetään ne ikäluokan parhaimmat, jos tuollaisia pullamahaisia pujottelukeppejä ovat vastustajat.
Kestävyys ja coopperi ei tietenkään ole kaikki kaikessa, mutta kerrottakoon esimerkki siitä, miten meitä oli juoksijoita ja suunnistajia tusinan verran vanhassa kotikaupungissani. Siellä oli myös nelosdivarin jalkapalloporukka, joka ajautui sanaharkkaan meidän valmentajamme, vanhan liiton kestävyysjuoksuniilon kanssa. Tilit piti tasata ja ne tasattiin jalkapallo-ottelulla: nelosdivarin edustus vs parikympin molemmin puolin olevat juoksukoneet, jotka eivät pallo ole potkineet. Voitimme 3-1 vain ja ainoastaan hurjalla prässillämme, valtavalla työmäärällä, sukille potkimisella ja hellämielisen tuomarin jättäessä kortit taskuunsa. Toinen esimerkki toisesta lajista kertoo Alajärven automekaanikosta, joka suivaantui pesäpallo-Ankkurien uhoon kovasta kunnostaan ja haastoi mestarijoukkueen 20 km kisaan: mekaanikko juoksi yksin, sm-joukkue saman matkan 20 ukon viestinä. Mekaanikko voitti.
Minusta tappioiden ja heikkojen esitysten syy ei ole siis huonossa kunnossa, mutta se - huono kunto - kielii harjoittelun puutteesta ylipäänsä. Lajissa kuin lajissa. Itse olin eräänä vuonna 16-vuotiaana koripallon maajoukkueleirillä vain ja ainoastaan kovan harjoitteluni ansiosta: Tyyppinä olin lajiin täysin lahjaton auttamattoman hitaan reaktio/lähtönopeuteni takia.
Tuore kansanedustaja Juha Väätäinen on tässä "urheilumaassamme" kyllä täysin oikeassa sanomalla, että ainoaa lahjakkuutta on lahjakkuus harjoitteluun. Sillä pääsee kyllä "huipulle"!
|
|
|
|
David Banner
Poissa
Suosikkijoukkue: Clever, old geezer, Helsinki coach Murinen
|
|
Vastaus #109 : 11.05.2011 klo 20:34:01 |
|
Minusta tappioiden ja heikkojen esitysten syy ei ole siis huonossa kunnossa, mutta se - huono kunto - kielii harjoittelun puutteesta ylipäänsä.
Esimerkkisihän nimenomaan osoittavat miten suuri merkitys kunnolla on.
|
|
|
|
A.I.Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #110 : 12.05.2011 klo 11:05:42 |
|
17-vuotiaat jampat kiskomassa Cooperia. Jäin katsomatta suoritusta oman vetoharjoitteluni jälkeen. Yksikään ei päässyt yli 3000 metriä. Eremenko sr. voisi olla asiasta eri mieltä, mutta minusta noin huonokuntoisille on hankala suunnitella sellaista harjoittelua, ettei paikat hajoa tai pelaajat ole jatkuvasti ylirasituksen puolella.
|
|
|
|
Avokas
Poissa
|
|
Vastaus #111 : 19.05.2011 klo 12:03:56 |
|
Miten sitten maalivahdiksi? Niitä on paljon vähemmän, joten tasokaan ei ole yhtä korkea. Se myös mulle näyttää helpommalta teknisesti. Myöskään kunto ei tarvitse olla aivan yhtä hyvä kuin pelaajilla.
|
|
|
|
ohimo
Poissa
|
|
Vastaus #112 : 19.05.2011 klo 12:13:39 |
|
Miten sitten maalivahdiksi? Niitä on paljon vähemmän, joten tasokaan ei ole yhtä korkea. Se myös mulle näyttää helpommalta teknisesti. Myöskään kunto ei tarvitse olla aivan yhtä hyvä kuin pelaajilla.
Ja hyvällä tuurilla joukkue on niin hyvä ettei tarvitse torjua eikä avata.
|
|
|
|
Avokas
Poissa
|
|
Vastaus #113 : 20.05.2011 klo 09:45:04 |
|
Eikö nyt enempää vastauksia. Mun mielestä mä oon selkeesti oikeessa.
|
|
|
|
reijokinnas
Poissa
|
|
Vastaus #114 : 20.05.2011 klo 09:57:12 |
|
Miten sitten maalivahdiksi? Niitä on paljon vähemmän, joten tasokaan ei ole yhtä korkea. Se myös mulle näyttää helpommalta teknisesti. Myöskään kunto ei tarvitse olla aivan yhtä hyvä kuin pelaajilla.
Onko maalivahtien suhteellinen vähyys fakta?
|
|
|
|
Kaihlamo
Poissa
Suosikkijoukkue: Jalkapallo
|
|
Vastaus #115 : 20.05.2011 klo 10:33:53 |
|
Eikö nyt enempää vastauksia. Mun mielestä mä oon selkeesti oikeessa.
Oli provona niin ilmeinen, että ei kukaan jaksanut tarttua
|
|
|
|
Avokas
Poissa
|
|
Vastaus #116 : 20.05.2011 klo 12:56:50 |
|
Oli provona niin ilmeinen, että ei kukaan jaksanut tarttua Ei ole provo. En vain seuraa jalkapalloa.
|
|
|
|
Avokas
Poissa
|
|
Vastaus #117 : 20.05.2011 klo 12:57:28 |
|
Onko maalivahtien suhteellinen vähyys fakta?
No eikö tämä ole selvä asia?
|
|
|
|
ilpo
Poissa
|
|
Vastaus #118 : 20.05.2011 klo 15:20:27 |
|
Ei ole provo. En vain seuraa jalkapalloa.
Miksi olet tällä foorumilla?
|
|
|
|
Avokas
Poissa
|
|
Vastaus #119 : 20.05.2011 klo 15:22:17 |
|
Miksi olet tällä foorumilla?
Koska kiinnostuin.
|
|
|
|
Alarcon
Poissa
Suosikkijoukkue: Horst Lüning
|
|
Vastaus #120 : 20.05.2011 klo 15:45:44 |
|
No eikö tämä ole selvä asia?
Ei.
|
|
|
|
Avokas
Poissa
|
|
Vastaus #121 : 23.05.2011 klo 23:39:05 |
|
Ei näistä huonoista vastauksista voi kun päätellä, että olen oikeassa. Ei taida pojilla olla muuta kuin riisiä housuissa.
|
|
|
|
Edmundo
Paikalla
|
|
Vastaus #122 : 23.05.2011 klo 23:46:08 |
|
Totta. Eikun harjoittelemaan, niin eiköhän viimeistään vuoden päästä nähdä Veikkausliiga-tason maalivahtityöskentelyä.
|
|
|
|
feedback
Poissa
|
|
Vastaus #123 : 24.05.2011 klo 01:33:04 |
|
Näihin Usain Bolt valioliigassa juttuihin voi kyllä suhtautua puhtaasti naureskellen. Jos Boltille laitetaan 40 metrin keskitys ja jätkän pitäisi yrittää ottaa sitä haltuun niin epäilen ettei osaisi edes arvioida pallon lentorataa niin hyvin, että saisi siihen mitään järjellistä kosketusta, saatika että saisi sitä haltuun. Ihan kuten kaikilla muillakin, jotka eivät ole futista juurikaan pelanneet, pallon lentoradan arvioiminen jo sinänsä on lähes mahdotonta, kuten myös ne surkuhupaiset kuolettamisyrityksen tapaiset viritelmät, joissa polvi nostetaan ylös itseä suojellaakseen ja pallo kimpoaa särmästä jonnekin 30 metrin päähän. Ei sillä nopeudella tee yhtään mitään, jos ja kun pallo ei tottele edes vähää alusta. Haluaisin myös nähdä Boltin juoksevan pallon kanssa täyttä vauhtia. Mahtaisi olla komiikkaa. Pallokosketukset (jos nyt edes osuisi siihen juoksussa) olisivat aivan järkyttävää katseltavaa ilman häiritseviä tekijöitäkin eli vastustajia. Tuskin edes ilman vihulaisia pystyisi "kuljettamaan" palloa niin ettei kompuroisi sen kanssa tai ettei pallo kimpoilisi täydessä juoksuvauhdissa ties minne.
Jos joku futiksen 15 vuotiaana aloittava haluaa tosissaan panostaa lajiin niin ehdottomasti täytyy olla joku ylivertainen fyysinen ominaisuus, jotta edes kolmoseen olisi enää mitään asiaa. Ainakin pääkaupunkiseudulla kolmosen jengit ovat käytännössä kaikki täynnä pelaajia, jotka ovat pelanneet lajia ihan nappulasta saakka, kuka enemmän kuka vähemmän tosissaan, mutta treenanneet kuitenkin 1-5 krt/vko vähintään vuosikymmenen. Jokaisesta Klubin ikäkausijoukkueen n. 20 pelaajasta ehkä 2-3 pääsee liigaan, 4-5 ykköseen ja loput sitten kakkoseen tai kolmoseen. Ja nämä kaikki ovat kyllä aloittaneet jo viimeistään kouluun mennessään 4-6 krt viikossa ympäri vuoden tapahtuvan laadukkaan harjoittelun. Ei tuollaista 10 vuoden gappia saa 15 kesäisenä aloittava ikinä missään olosuhteissa kiinni. Klubin nappuloiden edustusjoukkueisiin on vieläpä karsinnat joissa noin 100-200 lahjakkaasta junnusta valitaan ne n. 15 liikunnallisesti lahjakkainta, jotka sitten aloittavat kovat treenin aivan pienestä pitäen. Eli varmasti ovat urheilullisesti lahjakkaita vähintään siinä missä se 15 kesäisenä aloittavakin. Silti heistäkin vain murto-osasta tulee liigapelaajia.
Edelleen, en vaan voi ymmärtää koko keskustelua. Nelos-vitos -divareissakin jannut ovat pääsääntöisesti pelanneet futista nappulasta saakka. Jos 15 kesäisenä aloittanut pärjäilee noissa mutasarjoissa hyvin niin sitten askel askeleelta ylöspäin. Kyllä ne rajat tulevat jossain kohtaa vastaan ja satavarmasti ennen Veikkausliigaa tai ykköstä. Oli treeni 15 ikävuodesta eteenpäin sitten kuinka ammattimaista tahansa.
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.05.2011 klo 01:35:11 kirjoittanut feedback »
|
|
|
|
|
A.I.Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #124 : 24.05.2011 klo 08:04:53 |
|
Off-topicina mainittakoon, että karpaasi Jari Isometsä pelasi vielä aktiiviaikoinaankin kesäisin kolmosessa, olisiko ollut Arpelan Palloseura ja saattoi pelata etelässäkin samalla tasolla Nummelassa sinne muutettuaan.
|
|
|
|
|
|