Keskustelua naisjalkapallon tasosta

[Savon keisari]

Kummat sitten mahtavat urheilijoina olla kovempia, miesten kolmosdivarin pelaajat, vai Saksan ja Brasilian naismaajoukkueiden pelaajat. Sitä voi jokainen päissään miettiä.

Niin, miten asiaa katsoo. Omiin fyysisiin edellytyksiinsä nähden ammatikseen harjoittelevat ovat kovempia kuin sivutoimisesti pelaavat, ja yleisesti jaottelu on useimmissa lajeissa vain kahteen sarjaan aikuistasolla. Joissakin lajeissa kuten painonnosto ja kamppailu-urheilu on sitten painoluokat ja näitä tarkastellaan sitten perinteisesti tästä näkökannasta.

Kyllähän perinpohjaisesti tarkasteltuna naisurheilu on useimmiten aika perverssiä, koska kilpailua käydään käytännössä siitä kuka on ominaisuuksiltaan vähiten naisellisin ja eniten miehisin.

[Nice10]

Ja melkein joka lajissa naisissa nuorten urheilun pääpaino on lähes pelkästään harrastaminen ja se, että halutaan pitää se kroppa kunnossa. Kilpailulliset tavoitteet ja esimerkiksi aidon huippu-urheilu-uran tekeminen ovat vain harvan tähtäimessä. Miehissä tavoitteellista ja uhrautuvaa urheilua on kriittisessä iässä paljon enemmän. Naisethan käytännössä lopettavat urheilun parikymppisenä, turha sitä on kiistää. Se on harmi jo kun ajatellaan, kuinka näyttävä näky naisurheilija vanhemmitenkin usein on

Jokainen voi muistella kuinka vaikkapa peruskoulussa luokan tytöt harrastivat melkein kaikki jotain urheilulajia jollain tapaa. Korkeakoulussa jos naisilta kysyy, että harrastatko jotain, niin vastaus on aina "joo, käyn jumpassa ja silloin tällöin tanssitunnilla". Kilpaurheilu jää naisilta jo nuorena. Syitä en jaksa oikein puida, koska kuulostaisin sovinistilta.

Toki pitää huomioida, että jos NHL- tai Veikkausliigapelaaja saa lapsia, niin se antaa uralle vain nostetta. Kun naisfutari saa lapsia, niin se tarkoittaa melkein uran lopettamista tai vähintään suurta takapakkia. Näin kaikkialla maailmassa.

[kuusysi]

Kyllähän perinpohjaisesti tarkasteltuna naisurheilu on useimmiten aika perverssiä, koska kilpailua käydään käytännössä siitä kuka on ominaisuuksiltaan vähiten naisellisin ja eniten miehisin.

Ei se nyt noinkaan mene. Ei fyysisiä ominaisuuksia kuten voimakkuutta tai nopeutta voida luokitella yksinomaan miehisiksi ominaisuuksiksi, vaikka miehillä ne keskimäärin parempia ovatkin. Naisurheilussa tavoite on vain parantaa suorituskykyä eikä vähentää naisellisuutta, vaikka tätä joidenkin mielestä tapahtuukin. (Pienemmät rinnat, jne.)

Lisäksi ei miesurheilukaan välttämättä aiheuta miehisyyden kasvua. Mitä olen naisilta kuullut niin "miehisistä miehisimmät" eli bodarit ovat lähinnä miehen irvikuvia (+ dopauksella ehkä myös impotentteja, ironista kyllä...), ja tuskin pitkänmatkan juoksijatkaan herättävät naisissa välitöntä ihastelua...

[Waikku]

Ja onhan myös lajeja, joissa miehillekin tietty feminiinisyys tai androgyynisyys on hyvästä, kuten vaikka taitoluistelu - missä muuten naiset ovat joskin hoikkia, mutta varsin naisellisia.

[rakkaudentukkumyymälä]

Mikä on urheilijan mittari. Tiedän useita kolmosen futareita, joilla on laadukkaita harjoittelutunteja huippukovilla tehoilla takana enemmän kun kenelläkään naisfutarilla maailmassa.

Tämä on taas niitä väitteitä, johon mielellään saisi näyttöä tueksi. Jos vaikka pari nimeä pistäisit kolmosesta? Jotain vanhoja pääsarjajyriä täytyy kyllä olla, että tuo väite voisi missään määrin pitää paikkaansa.

[kuusysi]

Jo aiemmin mainitsemani exä oli jenkkiyliopistossa useamman vuoden ja siellä treenaus oli todella ammattimaista: joka aamu fysiikkatreenit ja joka iltapäivä pallotreenit, ja pelit päälle.

[Nice10]

Tämä on taas niitä väitteitä, johon mielellään saisi näyttöä tueksi.

No jos otetaan esimerkiksi +30 vuotias entinen pääsarjajyrä (tai vaikka pitkän linjan ykkösdivaripalloilija). Niin jos unohdetaan suurista miesfutarimassoista karsiutuminen huipulle ja jo sitä myötä ilmeisen synnynnäiset lahjat ja miesgeenit kuten esim fyysinen koko pois ja keskitytään vain harjoitteluun. Jos oletetaan, että pelaaja on alkanut harjoitella tavoitteellisesti jo lapsena ja vetänyt vaikkapa kansallisesti korkeimman junioriputken (c-b-a sm-sarjat jne) läpi ja pelannut 15 vuotta tasoilla liiga-ykkönen-kakkonen, niin kyseiselle kaverille on kertynyt ikävuosina 16-30+  jo pelkästään satoja sen tasoisia pelejä, joita naisfutarit eivät pelaa koskaan. Unohtamatta tuhansia ja taas tuhansia harjoitteita, jotka on tehty kansallisten huippujen kanssa kovassa seurassa sellaisella perusvaatimustasolla johon ei vaan naisfutiksessa päästä. Tähän yhdistettynä elementit, jotka naisfutareilta uupuvat kuten punttisaliharjoittelu, aivan toisella levelillä oleva fysiikka (nopeus, kestävyys, ei rintoja, ei leveää lonkkaa, pituutta enemmän), moninkertaisesti parempi keskimääräinen valmennus ja kilpailu, harjoittelun tehot, mahdollisesti puhdas ammatillisuus liigassa (vain harvoille naisille mahdollinen maailmassa) ja ylipäätään pidempään jatkunut ura (missä +30 naisfutarit) kokemuksineen, niin onhan kokonaispaketti aika eri tasolla kuin kenelläkään naisfutarilla.

Parhaan naisfutarina pidetyn Martan peliesityksiä olen päässyt parin metrin päästä seuraamaan jokusen kerran. Arvostan kovasti, mutta faktaa on, että jo suomen kakkonen olisi liian kova sarja hänelle.

[niallquinn]

Henkilökohtaisesti ei kummempaa ole naisfutista ja tulevia emskaboja vastaan, kunhan ne pelattaisiin oikeassa mittakaavassa, eli esimerkiksi Laajasalon hiekalla. Ja jo avaustissä saatiin se toinen esimerkki: 'miehet ottakaa mallia naisten maajoukkueesta', 'kalmari.. Litti'  jne. 'Tero Pitkämäki ota mallia Jukka Vesterisestä' ?

[Pierkamp]

Mä näen naisjalkapallon lähinnä miesten vastaavan sympaattisena pikkuserkkuna. Oon jonkun verran maaotteluita töllöstä katsonut ja eihän taso TIETENKÄÄN oo sama. Suomen mahdollinen menestys kiinnostaa silti. Vrt. yleisurheiussa naisten pikajuoksu on "onneton räpiköimistä" miehiin verrattuna?
Mites muuten näillä dissaajilla kiinnostaako muissa lajeissa enemmän kansallisen tason miesurheilijan kilpailumenestys, vai kansainvälisellä huipulla kilpailevan naisen kilpailut? Näistä edellinen todennäköisesti fyysisesti "kovempi".

[Nice10]

Toivottavasti kukaan ei saa käsitystä, että dissaisin mimmifutista. Jopa katselenkin monesti sitä mielelläni ja hienoa, että juuri futis on kaikin puolin nousussa naisten ja tyttöjen mielenkiinnon kohteena esim jonkun jääkiekon tai ringeten sijaan.

Pitää vaan ymmärtää, että hieman eri laji tosiaan kysymyksessä ja esim miesten ja naisten maajoukkueita ei voi mitenkään verrata. Ihan sama se on joka lajissa, ei naisten urheilua voi mitenkään rinnastaa miesten vastaavaan.

Naisten futista jos halutaan rinnastaa kilpatasolla, niin joku naisten koris ja lentopallo voisivat olla hyviä.

[S.K.]

Lahen piirin kolmosessa pelaava City Stars möyhentäisi Suomen Naisten A-maajoukkueen 10-0.

Varmasti joku tykkää naisten futiksesta, mutta tasolla ei kannata lähteä sitä mainostamaan. Fiilikset tulevat muusta kun tasosta.

Muistaakseni Klubin C-junnut voittivat Klubin naisten edustusjoukkueen tässä muutama vuosi sitten yli kymmenellä maalilla. :

[rakkaudentukkumyymälä]

[quote author=Nice10 link=topic=76000.msg3408211#msg3408211 date=1243005059

Parhaan naisfutarina pidetyn Martan peliesityksiä olen päässyt parin metrin päästä seuraamaan jokusen kerran. Arvostan kovasti, mutta faktaa on, että jo suomen kakkonen olisi liian kova sarja hänelle.

[/quote]

Ilman muuta kakkonen olisi Martalle liian kova sarja, mutta se johtuisi yksinomaan siitä syystä, että hänen fysiikkansa on luonnollisesti täysin riittämätön miesten peleihin. Taitoahan hänellä piisaa kevyesti yli Kakkosen keskitason puujalkojen.

Edit. Pahoittelut lainauksesta, koneesta ei juuri nyt näemmä irtoa enempää.

[Boris Pugo]

Periaatteessa suhtaudun positiivisesti. En kuitenkaan ole kuin kerran käynyt naisjalkapallo ottelussa paikanpäällä. Pietarsaaressa United-HJK joskus kauan sitten. Kun ei ole suosikkijoukkuetta niin ei hirveästi jaksa kiinnostaa. Suomen arvokisapelit seuraan TV:stä. Joskus junnuna olen pelannut myös naisten sm-sarja joukkuetta vastaan ja olivat melko lailla c-poikien tasolla. Kovia repimään paidasta.

[Harri Kehari]

Pari vuotta sitten Vifkin c-junnut taisi voittaa naisten maajoukkueen. Naisfudis on kuin hidastetusta filmistä, siksi viittaukset miesten kakkosdivariin ovat lähinnä koomisia. Itse olen käynyt pari kertaa vilkaisemassa mimmien karsintapelin Hietalahdessa. Hyviä tapahtumia, kun paikalla on hyvin porukkaa, hyvä tunnelma ja peleissä panosta.

[Waikku]

Leikin nyt vähän aikaa Satraappia. Tuli mieleen, että satuin kirjoittamaan aiheeseen liittyvän kolumnin Kansan Uutisten Viikkolehteen viime syyskuussa. Laitetaan sekin tähän keskustelun pohjaksi.

Oon muuten näköjään käyttänyt tässä ihan samaa retoriikkaa ja samoin sanoin kuin tämän topicin viesteissäni Vähän jääny näköjään levy soimaan.

Hupihöntsyistä Huuhkajattariin

Viime lauantaina Kaisaniemen puiston valtasivat futaavat mimmit. Puiston hiekkakentällä potkittiin menemään historian toinen Unelma Cuppi –turnaus, aikuisten naisten leikkimielinen liikuntatapahtuma. Oikean jalkapallon kanssa turnauksella ei juuri ollut tekemistä, sillä kentät olivat postimerkin kokoiset, nappulakengät ja taklaukset olivat ankarasti kiellettyjä eikä pelaajien vaatetuskaan ollut aina aivan protokollan mukainen. Hauskaa varmasti oli kaikilla, niin pelaajilla kuin katsojillakin.

Tapahtumaa seuratessa pisti vain mietityttämään, minkähänlaiseksi mahtaisi muodostua vastaavanlainen aikuisille miehille suunnattu turnaus. Veikkaanpa, että ukot pelaisivat huomattavasti enemmän tosissaan taitotasosta riippumatta ja eri vekkulit lehmä – ja ballerinavermeetkin jätettäisiin käytettäviksi korkeintaan naamiaisissa. Jalkapallo on edelleenkin hyvin miehisen toiminnan alue, jossa naisilla ei ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin vetää homma läskiksi elleivät taidot riitä haastamaan miehiä. Huvittelu voidaankin nähdä eräänlaisena vastarinnan muotona: pitäkää tunkkinne, eivät meitä teidän paitsiosääntönne kiinnostakaan.

Valitettavasti naisten huippufutistakin pidetään monissa piireissä yhä höntsäilynä, eikä sitä osata arvostaa. Sanavalinnat usein paljastavat kulttuurissamme piilevät arvoarvostelmat. Varsin oireellista onkin, että edelleen puhutaan jalkapallosta tarkoitettaessa miesten peliä siinä missä naiset pelaavat naisten jalkapalloa ikään kuin kyseessä olisi jokin kuningaslajin kehittymättömämpi alamuoto. Kuitenkin Suomi-neidot ovat heilutelleet ylänurkkia jo vuosikymmenet: naisten jalkapallo tuli virallisesti Palloliiton ohjelmaan 1970-luvun alussa, ja vuonna 1972 pelattiin ensimmäisen kerran naisten futismestaruudesta. Perinteitä toiminnalla siis jo luulisi olevan. Ja ovathan Huuhkajattaremme saavuttaneet kansainvälistäkin menestystä: vuonna 2005 EM-kisoista napsahti plakkariin jaettu kolmas sija. Vähäistä kiinnostusta voi toki koettaa perustella lajin marginaalisella asemalla globaalisti katsottuna, mutta toisaalta jaksavathan suomalaiset innostua eräästä varsin harvoissa maissa suositusta mailoilla ja kiekolla pelattavasta joukkuelajistakin.

Naisten jalkapallon arvostusta olisikin pyrittävä systemaattisesti kohottamaan kaikilla tasoilla. Niin kauan kuin naisten otteluita ei löydy veikkauskupongeilta, pelejä ei televisioida saati tuloksia raportoida urheilu-uutisissa, on turha puhua lajin asemasta Suomessa positiiviseen sävyyn. Ja niin kauan kuin pikku futismimmin on hyväksytympää ja tavallisempaa nimetä suosikkipelaajakseen vaikkapa Cristiano Ronaldo tai jokin muu miestähti sankarittaren sijaan, tarttis tehrä jotain. Naisten jalkapallon taso korreloi varsin vahvasti naisten aseman yhteiskunnassa kanssa: maissa, joissa sukupuolten välinen tasa-arvo on kehittynyttä, myös naisten jalkapallo on laadukasta. Naisfutiksessa ovatkin menestyneet perinteisesti varsin tasa-arvoiset yhteiskunnat, kuten Pohjoismaiden valtiot. Kuitenkin Suomessa naisen euro on yhä 80 senttiä, ja futiksen arvostuksessa voisi sanoa miehen rangaistuspotkun olevan naisen sivurajaheitto omalla kenttäpuoliskolla.

Naisten EM-kisat pelataan vuoden päästä Suomessa. On noloa, jos katsomot ammottavat tyhjyyttään. Ja niin, joukkueemme HunajaHuulet jäi Unelma Cupissa lohkonsa viimeiseksi, saldona kolme tehtyä ja kahdeksan päästettyä maalia.

[Stürmer]

Itse kuningaspelin "kaikkiruokaisena" en oikein käsitä ahdasmielistä luokittelua tason mukaan.  Itse seuraan junnufutista, alasarjapelejä, Veikkausliigaa, maaotteluita, UCL:ää, jne, jne, enkä ole ikinä pahemmin nyrpistellyt nenääni liian "heikon" tason takia.  Jokainen ottelu on oma pieni tapahtumansa, joka rakentuu niistä elementeistä, jotka joukkueilla ovat käytettävissä.  Tässä juuri on koko kuningaspelin hienous: ei ole vain yhtä oikeaa tapaa pelata.   

Tämän vuoksi en myöskään ymmärrä nais- ja tyttöfutiksen dissausta enkä varsinkaan vertailuja miesten vastaaviin tai vastaamattomiin sarjoihin.  Seuraankin myös naisten ja tyttöjen pelejä ja ne eivät henk. kohtaisena katsojakokemuksena eroa mitenkään miesten / poikien peleistä.  Siksi kaikille nais- ja tyttöfutiksen parissa toimiville täältä ja avarakatseisuutta foorumisteille.

[beck]

No jos otetaan esimerkiksi +30 vuotias entinen pääsarjajyrä (tai vaikka pitkän linjan ykkösdivaripalloilija). Niin jos unohdetaan suurista miesfutarimassoista karsiutuminen huipulle ja jo sitä myötä ilmeisen synnynnäiset lahjat ja miesgeenit kuten esim fyysinen koko pois ja keskitytään vain harjoitteluun. Jos oletetaan, että pelaaja on alkanut harjoitella tavoitteellisesti jo lapsena ja vetänyt vaikkapa kansallisesti korkeimman junioriputken (c-b-a sm-sarjat jne) läpi ja pelannut 15 vuotta tasoilla liiga-ykkönen-kakkonen, niin kyseiselle kaverille on kertynyt ikävuosina 16-30+  jo pelkästään satoja sen tasoisia pelejä, joita naisfutarit eivät pelaa koskaan. Unohtamatta tuhansia ja taas tuhansia harjoitteita, jotka on tehty kansallisten huippujen kanssa kovassa seurassa sellaisella perusvaatimustasolla johon ei vaan naisfutiksessa päästä. Tähän yhdistettynä elementit, jotka naisfutareilta uupuvat kuten punttisaliharjoittelu, aivan toisella levelillä oleva fysiikka (nopeus, kestävyys, ei rintoja, ei leveää lonkkaa, pituutta enemmän), moninkertaisesti parempi keskimääräinen valmennus ja kilpailu, harjoittelun tehot, mahdollisesti puhdas ammatillisuus liigassa (vain harvoille naisille mahdollinen maailmassa) ja ylipäätään pidempään jatkunut ura (missä +30 naisfutarit) kokemuksineen, niin onhan kokonaispaketti aika eri tasolla kuin kenelläkään naisfutarilla.

Parhaan naisfutarina pidetyn Martan peliesityksiä olen päässyt parin metrin päästä seuraamaan jokusen kerran. Arvostan kovasti, mutta faktaa on, että jo suomen kakkonen olisi liian kova sarja hänelle.

Ei helvetti mitä paskaa. Eihän näitä (mies- ja naisfutista) voi millään tasolla vertailla - kyseessä on kaksi eri lajia joilla on aivan eri lähtökohdat ja toimintaedellytykset.

[Nice10]

Ei helvetti mitä paskaa. Eihän näitä (mies- ja naisfutista) voi millään tasolla vertailla - kyseessä on kaksi eri lajia joilla on aivan eri lähtökohdat ja toimintaedellytykset.

Niinhän tuossa pyrin sanomaankin, vastasin vain kysymykseen. Tarkoituksenani ei ollut dissata naisfutista.

Kerro mikä oli paskaa?

[Chegue]

Nyt hoksasin että naisten futista ei tosiaankaan voi vertailla miesten futikseen. Se vertautuu lähinnä vammaisurheiluun.

[rakkaudentukkumyymälä]

Pari vuotta sitten Vifkin c-junnut taisi voittaa naisten maajoukkueen. 

Hieman ot, mutta se oli kyllä tyttömaajoukkue, jota vastaan Vifk pelasi. Muutenkin tuo kyseinen poppoo on yksi ikäluokkansa parhaita, joten en pidä minään ihmeenä vaikka maajoukkue selkäänsä saikin. Peli meni kuitenkin muistaakseni vain maalin marginaalilla.

[Boris Pugo]

Nyt hoksasin että naisten futista ei tosiaankaan voi vertailla miesten futikseen. Se vertautuu lähinnä vammaisurheiluun.

Eikö Chegue ole viime aikoina saanut naista vai mistä tämä suunnaton naisvihamielisyys oikein kumpuaa?

[Käläviän Torres]

Hirvittävät tasoerot on harmittavia.. Kyllähän naisten liigassakin saa porukka kuin porukka olla aivan täpinöissään jos pronssia ottaa, sen verran kovia on HJK ja Honka, ja Ålandkin on todella kova nyt kun johtaa liigaa puhtaalla pelillä. Naisten pelit on ainakin siitä mukavia että paljon nättejä pelaajia on molemmilla joukkueilla kun suuntaa KPV:n peleihin

Yksi asia mikä pistää silmään niin naisten sarjoissa on tosi nuoria kavereita. KPV:lläkin on yksi 1994 syntynyt, eipä taida montaakaan miesten puolella 1994 syntynyttä olla edareissa kentällä.. Ehkä jossain 4-6 divarissa.. Mutta on sentään KPV:n ysinelonen Lotta Sorvisto saanut jo maalin tehtyä..

[Zimo]

Tajusin just, että kun kerran kaks suosikkiasiaa mitä tykkään katella on naiset ja jalkkis, niin pitää varmaan mennä kattoon naisten jalkkista!

[Waikku]

Tajusin just, että kun kerran kaks suosikkiasiaa mitä tykkään katella on naiset ja jalkkis, niin pitää varmaan mennä kattoon naisten jalkkista!

Syy se on tuokin

[Sudeetti]

Hirvittävät tasoerot on harmittavia...

Tuohan se isoin ongelma ainakin itseni kohdalla on. Vaatii sinänsä jo pikkuisen sarjan tuntemista, että tietää mihin otteluihin "kannattaa" ylipäänsä mennä paikalle. Itselleni esimerkiksi jäi melko ikävät tunnelmat HJK:n alkukauden parista murskavoitosta. Muutenhan otteluissa tulee viihdyttyä varsin mainiosti.

Vanhempia (lue: kokeneempia) pelaajia tosin näkisi mielellään enemmänkin varsinkin liigassa. Monet vain tuntuvat lopettavan kovin aikaisin tai siirtyvän jäähdyttelemään ennen aikaisesti (katsojan näkökulmasta siis). Olikohan se Kontu Ladies, jonka pelaajien otteita on tullut ihasteltua Helsingin alemmalla tasolla (Kakkonen tai Kolmonen)?