Torstaina toukokuun 28.päivänä Castrenin urheilupuistossa. 
vs.
LähtökohdatOttelussa kohtaavat kehnosti kautensa aloittanut tasapainoton keltainen joukkue ja sarjakärjessä puhtaalla pelillä vakuuttanut sininen joukkue. Luistinseura on saavuttanut pelaamassaan kuudessa ottelussa voiton, tasapelin ja neljä tappiota. Ainoa saavutettu voitto osui kohdalle joukkueen edellisessä ottelussa kokkolalaista GBK:ta vastaan. OLS on onnistunut maalinteossa jo 10 kertaa, mutta omissa on soinut peräti 18 kertaa, eli tarkalleen ottaen 3 maalia ottelua kohden. FC OPa on tosiaankin voittanut kaikki pelaamansa ottelut, eikö maalierossakaan ole moittimista. 19 tehtyä, 3 päästettyä. Tehdyissä yli kolmen maalin ottelukohtainen keskiarvo, päästettyjä vain 0,5 per ottelu. Castrenin tekonurmella OLS on esiintynyt kahdesti, alla voitto ja tappio maalierolla 7-7. OPakin on pelannut Cassun kimmoisalla alustalla kahdesti voittaen molemmat ottelunsa maalierolla 8-1.
HistoriaJoukkueille ei ole vielä ehtinyt kertyä kummempaa yhteistä historiaa. OLS ja OPa ovat pelanneet kuluvan kauden lisäksi kerran aiemmin samalla sarjatasolla, eli tarkalleen ottaen viime kaudella, jolloin molemmat kohtaamiset päättyivät samoihin lukemiin, OPan 2-0 voittoihin. Mielenkiintoisena detaljina sanottakoon, että OLS ei ole koskaan onnistunut voittamaan OPaa. Joukkueiden välinen ensimmäinen 'virallinen' kohtaaminen pelattiin Ouluhallissa tammikuussa 2007 ja se ottelu päättyi 2-2 tasapeliin. Keväällä 2008 joukkueet kohtasivat toisensa kahteen otteeseen harjoitusotteluiden merkeissä. OPan voittoon päättyneessä hyväntekeväisyysturnauksessa päädyttiin jälleen 2-2 tasapeliin, mutta myöhemmin keväällä sinimustat kylvettivät luistinseuraa lukemin 5-0. OLS:n ja OPan derbyt ovat tunnettu tähän asti lähinnä lämminhenkisinä neppailuina, eikä mitään erityistä paikallislatausta ole saatu poimittua esiin edes mikroskoopilla. Toivottavasti jokin aikakausi tulisi vihdoin tiensä päähän, enkä tarkoita tällä OLS:n voittoa...
***
OPa pääsee derbyyn hyvistä lähtökohdista. Pelin jälkeen on koittava rentouttava vapaa viikonloppu sekä komea yhdeksänpäiväinen valmistautuminen sunnuntaina 7.6. pelattavaan seuraavaan sarjaotteluun. Toki jaloissa 'hitusen' painava raavas otteluruuhkakin tulee päätökseensä. Kuudes ottelu vajaaseen kolmeen viikoon päättää OPan osalta kauden ensimmäisen suuren koetinkiven - ja mielellään sen soisi päättyvän onnellisissa merkeissä.
Yksi ottelun avaintekijöistä on OPan laadukas offensiivinen pelaaminen, joka asettaa suuren uhan Luistinseuran hajanaisen alakerran ympärille. OPan hyökkäyspään kolmikko Konate-Mahlakaarto-Essomba on takonut alkukauden peleissä yhteensä 14 maalia. Vaikea asia käsitellä OLS:n kannalta, kun kerta oma puolustus on ollut tuuliajolla liki koko alkukauden. Voitollisessa ottelussa GBK:ta vastaan joukkueen päästäessä omiin 'vain' 2 maalia, ei luistinseuran puolustuspelaamisessa ollut havaittavissa juurikaan paranemisen merkkejä. GBK sai liikuteltua palloa hyökkäyspuoliskollaan suhteellisen huolettomasti ja halutessaan/kyetessään se onnistuikin puhkomaan OLS:n hajanaisen linjaston nokkelilla pituussuuntaisilla palloillaan. Heikkoa puolustuspelaamista voi selitellä
kriittisten miesten poissololla tai vähäisillä yhteisillä pelikokemuksilla, mutta vaikken voi sanoa nähneeni OLS:ia paljoa tällä kaudella, niin silti ongelman todellisen luonteen luulisi löytyvän syvemmältä, kuten vaikkapa puutteellisesta oikeiden puolustusmetodien läpikäymisestä pre-seasonilla. Tätä puoltaa havainto siitä, ettei OLS:n puolustuspelaamisessa ole havaittavissa juurikaan uusia ulottuvuuksia - samoihin virheisiin on alkukaudella sorruttu uudestaan ja uudestaan, eikä mitään pelin sisäisiä, edes pelien välisiä, muutoksia ole ilmaantunut. Toivottavasti Kim Kaijalaisen esimerkin kautta joukkue pystyisi rakennuttamaan puolustuksellisen ilmeensä uudelleen.
Asia, johon ottelu omalta osaltaan kulminoituu, on OPan
kavereiden kyky pelata palloa vauhdikkaasti laidalta sisään tai keskeltä käsin repien puolustuksen riekaleiksi nopeille seinäsyötöillään. OPaa vastaan pelatessa vastustajan vasen laitapakki on yleensä se pahiten nesteessä oleva pelaaja. Titi on tällä hetkellä pelikiellon kärsittyään ollut varsin pirteässä pelivireessä, sillä alla on kaksi parhaan pelaajan palkintoa molemmista
tapauksen jälkeen pelatuista otteluista. Nämä tittelit nyt eivät sikäli kerro mitään, mutta Virkiää vastaan pelkkä Titin läsnäolo aiheutti tuskanhikeä lapualaispuolustukselle. Titin ajaessa sisään jää laidalla tilaa erinomaisen alkukauden pelanneelle Sami Hyväriselle, jonka matalat keskityspallot ovat olleet ajoittain todella hankalia vastustajan puolustukselle. Vasemmalle laidalle Konaten tueksi on tarjolla joko mainiosti Virkiää vastaan pelannut Leo tai pienoisessa vammakierteessä pyristelevä JM Huovinen, jotka molemmat pystyvät takaamaan laadukasta laitapelaamista hyökkäysten tukijoina. Jattaakin nyt on hehkutettu jo melkolailla, mutta OLS:ia vastaan on mielenkiintoista nähdä minkälaista show'ta on luvassa. OLS:n keskustan on oltava todella tiivis, mikäli se aikoo pitää Mahlakaarron suurimmat vahvuudet kurissa. Taustatukea on OPan toimesta tarjolla Janne Kauppilalta ja Vesa Järvitalolta, joista varsinkin jälkimmäinen parantaa kokoajan kauden edetessä.
Keskikentän suurimmat kysymysmerkit OLS:n kohdalla asettuvat siihen, että ketä siellä pelaa - ja missä muodossa. Ainakaan edellisessä ottelussa - juurikin tuossa GBK-pelissä - ei joukkueella ollut juurikaan nähtävissä mitään selkeää kk:n roolitusta. Hyvänä peruslähtökohtana pitäisin sitä, että joukkue asettaisi jonkinlaisen pohjan pelaamiseensa. GBK:ta vastaan joukkueen puolustuksen ja keskikentän välille muodostunut etäisyys sai juuri aikaan sen, että vastustajalle jäi juuri niin paljon aikaa pelata palloa sisään. OPaa vastaan tuollaiselle prassailulle ei jää juurikaan sanansijaa, sillä OPa pyrkii pitämään oman keskustansa todella tiiviinä. YPA-peli oli OPan toimesta hyvä esimerkki siitä, kuinka peli otetaan kontrolliin tiiviillä keskustalla. Luulot pois aktiivisella pelillä ja vastustaja ajautuu roiskimaan pitkää palloa omalta kenttäpuoliskoltaan.
OLS:n hyökkäyspelissä sen sijaan on ollutkin havaittavissa jonkinlaisia elonmerkkejä. 10 maalia ja erityisenä onnistujana nuoren Jussi Fredrikssonin 3 maalia. Kokonaisvaltaisesta hyökkäyspelaamisesta en niinkään tiedosta, mutta juonikkuutta OLS:n riveistä luulisi ainakin löytyvän. Juurikin mainitun
Fredun lisäksi riveistä löytyy taatusti Hanhelaa ja Rovaa joilta odottaisi näkevän rohkeaa pelaamista hyökkäyspäässä. Itseluottamuksen luulisi ainakin olevan nousussa, sillä onnistumisia alkaa hiljalleen tulemaan ja kyllähän se yhteinen sävelkin sieltä löytyy, jahka saavat pelata entistä enemmän yhdessä.
Kuten tuli mainittua, on OPa päästänyt tällä kaudella vain kolme maalia, joista jokainen on tullut lähietäisyydeltä erikoistilanteista. Pelaamalla OPan puolustusta ei ole vielä rikottu. Topparikaksikko Väisänen - Laukkanen on pelannut moitteettomasti ja yhteistyökin on ollut saumatonta. Samoihin tilanteisiin ei höntyillä käsi kädessä, vaan ne pelataan tilanteen mukaan oikein sijoittuen. Topparikaksikon yläpuolella Harri Saarela on niin ikään ollut yksi onnistujista ja taatusti tärkeä mies OPalle kunhan vain kausi etenee ja pelit kovenee. Yksi mielenkiintoinen huomio on myös OPan puolustuksen fyysinen lisämauste. Paikoittellen siellä on pelattu todella kovaa, mutta selkeitä ylilyöntejä - edes pieniä sellaisia - ei ole sattunut. Lappuja ei ole liiemmin noussut. Tässäkin suhteessa se aktiivinen pelaaminen on näytellyt suurta roolia. OPan puolustajat ovat pystyneet pelaamaan riittävän lähellä, eikä yhtään ylimääräistä tilaa ole annettu. Tämä oikea-aikaisuus on johtanut siihen virheettömään ja riskittömään kokonaisuuteen.
ArvioSikäli paikallislatauksen huomioiden ottelusta saattaa olla luvassa kiihkeä, mutta tähän en oikein jaksa uskoa. Todennäköisempää on, että tarjolla on perinteikäs isät vs. pojat - larppi, jossa alku kyräillään ja loppu neppaillaan. Siinä välissä on toki hierottu ainakin sen tunnin verran. Virkiä-peli oli OPalta laiska tempoinen - vastustajan mukaan mentäessä toki - mutta toivottavasti OLS-peli ei menisi aivan kävelyksi, joka sekin on mahdollisuus. Jos OLS on hyvin motivoitunut, saa hyvän alun - ja toki hyvät aco-vahvarit - sekä pääsee hieman jylläämään keräten arvokkaita itseluottamus-pointseja, niin saattaa olla, että tarjolla on hyväkin spektaakkeli. OPalta odotan väkevämpää ja loppuun asti menevämpää suorittamista kuin edellisessä pelissä. Hyvällä asenteella, tilanteet loppuun pelaamalla ja kaksinkamppailut voittamalla käteen tulee jäämään ne pakolliset ja tarvittavat kolme pistettä. Mitään muuta ei voi odottaa. Säästetään ne
kiintiö-homostelut sinne jumprun terassille. 0-10 sinisille.
